Kaikkien aikojen suurin ikäluokka täyttää 70 vuotta tänä vuonna. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa vuosi vuodelta. Nykyiset ja tulevat ikäihmiset ovat kulutus- ja elämäntavoiltaan sekä terveystottumuksiltaan erilaisia kuin ne ikäihmiset, joihin olemme viime vuosikymmeninä tottuneet.

Millainen mielikuva meillä on nykyisistä ikäihmisistä ja heidän elämästään? Tunnistammeko ne yksilölliset ja vaihtelevat tarpeet ja toiveet vai näemmekö mielikuvissamme tasapäisen harmaantuvan joukon ihmisiä? Emme ole nuorina tai työikäisinäkään tasapäinen joukko, miksi muuttuisimme ikääntyessä tasapäisiksi?

Elinympäristöllä on tärkeä merkitys kaikille iästä riippumatta.  Viihtyisät asuinalueet, esteettömät asunnot, lähipalveluina saatavat palvelut ovat tärkeitä kaikenikäisille. Erityisesti ikääntyville näiden tärkeys korostuu suunniteltaessa loppuelämän asuinpaikkaa.

Koska ikääntyvillä tulevaisuuden suuret riskit liittyvät ylipainoon seurauksineen (valtimotaudit, diabetes, muistisairaus) ja fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen, niin asuinympäristön tulisi innostaa liikkumiseen mm. houkuttelevilla ulkoilureiteillä ja kuntoilupuistoilla. Myös seniorikuntosalille tulisi olla helppo piipahtaa.

Kaduilla ja teillä tulisi olla säännöllisin väliajoin penkkejä, joilla voi tarvittaessa levähtää. Ikäystävällisessä elinympäristössä joukkoliikenteen tulisi olla sujuvaa ja monipuolista tai kuljetuspalveluja tulisi kehittää monimuotoisesti, myös haja-asutusalueille.

Ikäystävällisestä ympäristöstä löytyy penkkejä.

Jokainen meistä tietää, miten tärkeää on kuulua johonkin ryhmään, tehdä jotain yhteistä yhteisen päämäärän eteen. Olla mukana päättämässä itseään koskevista asioista, harrastaa ja käydä mieluisilla kursseilla, osallistua ryhmien toimintaan.

Ikääntyvään väestöön myönteisesti suhtautuvassa elinympäristössä ikäihmiset koetaan merkittävinä alueen toimintojen vireyttäjinä. Tällainen ympäristö tarjoaa ikäihmisille osallistumis- ja vaikuttamiskanavia, tukea myös seniorijärjestöjen toimintaan.

Suurin syy siihen, että hyvinvointiyhteiskuntaa ei ehkä vielä tunnista läheskään aina ikäystävälliseksi, voi olla asenteissamme – vai onko? Nykyisellään pyritään tehostamaan kaikkea toimintaa ja ottamaan irti kaikki mahdollinen resursseista.

Olemmeko päättäneet jättää merkittävät potentiaalimme käyttämättä emmekä kannusta ikäihmisiä olemaan menossa mukana? Heillä on paljon elämänkokemusta, osaamista, aktiivisuutta, monella talkoohenkeäkin. He ovat usein myös merkittävä kuluttajakunta, mm. matkatoimistojen ja kivijalkakauppojen rattaiden pyörittäjinä.

Ikäystävällisyys näkyy myös käyttäjälähtöisinä ja ikääntyvien tarpeisiin sopivina palveluina ja tuotteina. Ikäystävälliset yritykset voivat parhaimmillaan vahvistaa ikäihmisten toimintakykyä, omatoimisuutta, itsemääräämistä ja siten hyvinvointia. Ikäystävällinen asiakaspalvelu huomioi sekä iän että ikäihmisten moninaisuuden ja yksilöllisyyden.

Asiakasymmärrystä löytyy ikäihmisiltä itseltään, heitä kannattaa kuunnella esimerkiksi asiakasraatien tai kehittäjäasiakkaiden avulla.

Irma Ahokas-Kukkonen

Kirjoittaja on Etelä-Savon muutosagentti maan hallituksen asettamassa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankeessa.


Irma Ahokas-Kukkonen