Mielentalon suunnitelmat ovat muuttuneet sen verran, että Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on alkanut kaavailla Mielen- ja kuntoutuksen taloa Mikkelin keskussairaalan alueelle.

Essoten hallitus päätti (31.5.) hakea muutosta sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2016 tekemään poikkeuslupaan. Hallitus valtuutti kuntayhtymän johtaja Risto Kortelaisen neuvottelemaan ministeriön kanssa poikkeusluvasta, tekemään muutoshakemuksen ja harkitsemaan poikkeusluvan hakemisen ajankohdan.

– Ministeriön kanssa on syytä neuvotella ennen poikkeusluvan hakemista. Meidän täytyy miettiä tarkkaan sote-ratkaisujen takia myös hakemisen aikataulua, kertoo Kortelainen.

Mielen- ja kuntoutuksen talossa on kyse ESPER-hankesuunnitelmaan 2015 sisältyvän Mielentalon laajennetusta suunnitelmasta. Koska rakennuksen laajuus ja kustannukset ovat muuttuneet, tulee ministeriöstä hakea poikkeuslupa rakentamiselle. Taustalla on laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien rajoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Talon alustava hinta-arvio on noin 86 miljoonaa euroa ja siihen tulisi kaikkiaan noin 27 000 bruttoneliometriä.

Uuden talon rakentamiseen on päädytty, koska alun perin Mielentalolle aiottu vanha rakennuskanta ei sovellu nykyaikaiseen sairaalatoimintaan. Moision psykiatrinen sairaala on jo myyty ja sieltä on joka tapauksessa poistuttava, mikä oli alun perin koko keskussairaalan uudistamisen yksi keskeisiä lähtökohtia.

– Suurten muutosten tekeminen nykyisiin vuokratiloihin on suunnilleen saman hintaista kuin uuden rakentaminen – ilman, että investoinnilla kuitenkaan saadaan toimivia tiloja. Meidän on joka tapauksessa rakennettava tilat mielenterveys- ja päihdepalveluille keskussairaalalle.  Myös kuntoutuspalvelujen vuokratilat Kyyhkylässä olisi tulevina vuosina remontoitava.  Toiminnallisesti ja kustannusten näkökulmasta uudet tilat muun soten yhteydessä olisivat huomattavasti paremmat sekä mielenterveys- ja päihdepalveluille kuin kuntoutuksellekin, kertoo ESPER-hankkeen hankejohtaja Pirjo Syväoja.

Erityisen hyvänä Syväoja pitäisi taloa sote-integraation kannalta eli sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisen kannalta. Mielen- ja kuntoutuksen talossa yhdistyvät peruspalvelut ja erityispalvelut sekä sosiaalipalvelut terveyspalvelujen kanssa.

Suurimat muutokset verrattuna Mielentalon 2015 suunnitelmaan ovat seuraavat:

  • Mikkelin keskussairaalan A, C, D, F-rakennusosat aiotaan purkaa ja rakentaa laajempi uudisrakennus tilalle
  • Kyyhkylässä vuokralla olevien kuntoutuspalvelujen toiminnot aiotaan siirtää sairaalakampukselle
  • Psykiatrisen hoidon työnjaossa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa on tapahtunut muutoksia ja Sosteri ostaa Essotelta vastentahtoisen hoidon osastopaikkoja (10 ss)
  • Päihdepalvelujen järjestämisessä on tapahtunut muutoksia ja nyt suunnitelmaan on sisällytetty 10-paikkainen päihdeosasto.
  • Mikkelin keskussairaalan vainajatoimintojen ja obduktion tilojen sisällyttäminen suunnitelmaan
  • Tekniikan tilojen uudelleenjärjestelyt johtuen A, C, D, F-rakennusosien purkamisesta
  • Suun terveydenhuollon poistaminen tilaohjelmasta (tilat menevät keskustaan entisen Anttilan 1. kerrokseen)

Lue lisää

Essote lausui Mikkelin kaupunkirakenneselvityksestä

Mikkelin kaupunginhallitus oli pyytänyt Essotela Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymältä lausuntoa kaupunkirakenneselvitykseen. Essoten hallitus totesi muun muassa, että kaupungin sivistystoimi ja kuntayhtymän perhe- ja sosiaalipalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten palvelujen osalta.

Tällä hetkellä Mikkelin kouluverkon ja kuntayhtymän Mikkelin hyvinvointikeskuksen koulutiimien sekä Mikkelin varhaiskasvatuksen modulien ja Essoten Mikkelin hyvinvointikeskuksen neuvola- ja perhepalvelujen perhetiimit noudattavat samaa maantieteellistä aluejakoa. Tällä järjestelyllä on haluttu edistää sitä, että soten palveluissa sekä yhteistyössä on samat työtiimit.

Essoten hallitus muistutti, että kun muutoksia tehdään koulu- ja päiväkotiverkkoon on sillä vaikutuksia myös Mikkelin hyvinvointikeskuksen lasten ja nuorten palvelujen verkkoon.

Lausunnossaan Essote korostaa, että tilaratkaisuissa tulee huomioida oppilashuollon tilatarpeet. Tilaratkaisuissa tulisi pyrkiä monipalvelutiloihin, jolloin tilat soveltuvat opetuksen ja palvelujen lisäksi myös varhaisen tuen toimintoihin. Näin tilojen käyttöaste on myös korkeampi.

Lue lisää

Johtajaylilääkärin virka pantiin hakuun

Terveyspalvelujen johtaja Jarmo J. Koski on hoitanut Kati Myllymäen lähdön jälkeen Essoten johtajaylilääkärin virkaa oman toimensa ohella.  Hallitus merkitsi tiedoksi kuntayhtymän johtajan aikeet panna virka auki.

– Johtajaylilääkärin tehtävien laajuus huomioiden ei niiden hoitaminen oman viran ohella pysyvästi ole tarkoituksenmukaista, sanoo kuntayhtymän johtaja Kortelainen.

Johtajaylilääkärin pääasiallisia tehtäviä on muun muassa vastata kokonaisuutena kuntayhtymän lääketieteellisestä toiminnasta sekä suunnitella, johtaa ja kehittää sitä, johtaa lääketieteellistä tutkimus- ja opetustoimintaa sekä toimia henkilötietolain mukaan kuntayhtymän potilasrekisterin vastuuhenkilönä.

Lue lisää

Hallitus huomautti Mikkeliä senioriasumisesta

Mikkeli oli pyytänyt lausuntoa myös kaupunkistrategian 2018-2021 strategisista ohjelmista.

Hallitus katsoi, että ohjelmissa ei ole riittävästi otettu huomioon ikäihmisiä ja senioriasumista eikä muita erityisryhmiä ja heidän tarpeitaan. Essoten mielestä mm. senioriasumista ei ole riittävästi otettu huomioon nykyisessä palvelurakenteessa.

Kokonaisuutena Essote pitää strategisia ohjelmia hyvinä huomioiden kuitenkin lausunnossa esiin nostetut asiat.

Lue lisää

KYSin erityisvastuualueen linjaukset tehdään 14.6.

Hallitus kävi läpi Etelä-Savon keskussairaaloiden yhteistyön tilannetta, josta on aiemmin linjattu että yhteistyöstä päätetään Essoten osalta Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (KYS-Erva) järjestämissopimuksen yhteydessä.

Voimassa olevan terveydenhuoltolain mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito ja tehtävä tästä järjestämissopimus.  Sopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista.

Sopimus on tällä kertaa erityisen tärkeä, koska ns. keskittämisasetus edellyttää leikkausten keskittämistä. Etelä-Savon keskussairaaloiden yhteistyöstä on neuvoteltu koko kevään ajan.

Hallitus päätti nyt, että kuntayhtymän linjaukset erityisvastuualueen ja samalla myös keskussairaaloiden yhteistyön suhteen käsitellään 14.6. valtuustossa. Hallitus tekee päätösesitykset 11.6. ylimääräisessä kokouksessaan.

Lue lisää

Hyvinvointikertomus selvittää maakunnan vahvuuksia ja heikkouksia

Hallitus merkitsi myös alueellisen hyvinvointikertomuksen liitteineen tiedoksi ja päätti saattaa sen valtuuston hyväksyttäväksi. Alueellinen hyvinvointikertomus kokoaa alueen kuntien huolet ja vahvuudet.  Maakunnassa sairastavuus on lisääntynyt koko maahan verrattuna, mutta heikennys on melko vähäinen.

Etelä-Savo menestyi hyvin GPI-indikaattorilla (Genuine Progress Indicator = aidon kehityksen mittari), joka mittaa hyvinvointia muun muassa bruttokansantuotetta tarkemmin. Maakunta sijoittui tällä mittarilla toiseksi vuoden 2016 tilastoissa, joita tässä kertomuksessa käytettiin.

Hyvinvointikertomus sisältyy lakisääteisenä myös tulevan maakunnan tehtäviin, mikäli maakunta- ja sote-uudistus etenee. Etelä-Savossa laajaa, koko maakuntaa koskevaa hyvinvointikertomusta ei ole aiemmin tehty. Kertomus sisältää myös hyvinvointisuunnitelman vuoteen 2020 saakka.

Lue lisää, hyvinvointikertomus löytyy liitteistä

—-

Lisäksi hallitus vastasi valtuustoaloitteeseen Intrum Justitian käytön lopettamiseksi Essoten laskujen perinnässä. Kuntayhtymän johtajan muutetun päätösesityksen mukaisesti Essote selvittää muiden kuntayhtymien käytännöt perinnän suhteen.

Hallitus päätti antaa Mikkelin Pesula Oy:n 4 081 000 euron lainalle omavelkaisen enintään 2 331 883,40 euron pääomaan rajatun takauksen. Pesulan omistavat Mikkelin kaupunki ja Essote.

Lue koko esityslista

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Pirjo Syväoja
Hankejohtaja
ESPER-hanke, Essote
pirjo.syvaoja [at] essote.fi
040 359 6749

Satu Auvinen (lausunto kaupunkirakenneselvityksestä)
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
Essote
satu.auvinen [at] essote.fi
044 351 2302

Pasi Marjakangas (lausunto strategioista)
Hallintojohtaja, Essote
pasi.marjakangas [at] essote.fi
044 351 9601

Eeva Häkkinen (hyvinvointikertomus)
Hyvinvointikoordinaattori
Kehittämisyksikkö, Essote
eeva.hakkinen [at] essote.fi
044 351 2321