Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistys SPTY ry on myöntänyt Janne Kuuselalle potilas- ja asiakasturvallisuuden ansiomerkin. Kuusela toimii Essoten ensihoidon ja päivystyksen ylilääkärinä. Ansiomerkki luovutettiin maailman potilasturvallisuuspäivänä 17. syyskuuta Mikkelin keskussairaalalla.

Ansiomerkin perusteissa mainitaan Janne Kuuselan edistäneen merkittävästi asiakas- ja potilasturvallisuutta Essotessa. Hänen asiantuntemuksellaan kehitettiin niin potilaiden kuin henkilöstön suojautumista ilmateitse tapahtuvilta tartunnoilta koronapandemian puhjettua keväällä 2020. Ylilääkäri Janne Kuuselan aloitteesta käynnistyi myös monitieteellinen tutkimus koronaviruksen leviämisestä ilmateitse.

Janne Kuusela vastaanotti potilasturvallisuuden ansiomerkin 17.9. työpaikallaan Mikkelin keskussairaalassa.
Janne Kuusela vastaanotti potilasturvallisuuden ansiomerkin 17.9. työpaikallaan Mikkelin keskussairaalassa.

ILMANVAIHTO TÄRKEÄÄ KORONAPOTILAAN HOIDOSSA

Mikkelin keskussairaalassa toimittiin nopeasti keväällä 2020 koronaepidemian vyöryessä uutisista konkretiaksi. Sairaalan päivystyksessä tehtiin kolmessa päivässä kattava kahtiajako oireisten ja oireettomien lohkoihin. Sattumalta Suomen ensimmäisiä koronatartuntoja todettiin Etelä-Savon alueella.

– Meillä oli kolme suuretta, joista oikeastaan kaikista oli pulaa; aika, resurssit ja tieto koronasta, Kuusela hahmottaa.

Tartunnoilta suojautumisen suunnittelussa lähtökohtana oli altistumisten välttäminen, niin henkilökunnan kuin potilaiden. Kuusela oli mukana suunnittelemassa tutkimus- ja hoitoalueiden rajauksia ja kulkureittejä ja ohjeisti koronapotilaita hoitaneiden kohorttiosastojen henkilökuntaa. Myös sairaalan ulkopuolisiin yksiköihin laadittiin toimintaohjeita.

– Olin silloin jo vuosia pohtinut pinta- ja pisaratartuntojen merkitystä ja lukenut kansainvälisiä artikkeleita. Mielestäni oli suuri virhe, että WHO ei pitänyt koronaviruksen tarttumista ilmateitse merkittävänä, ja se jatkui valitettavan pitkään. Huonosti ilmastoidussa tilassa koronaa sairastava vain pahentaa tilannettaan rikastamalla viruspitoisuutta hengittämällä uloshengitettyä viruspitoista ilmaa takaisin keuhkoihin, Kuusela painottaa.

Mikkelin keskussairaalassa tilat olivat onneksi uusia, ja ilmastointia pystyttiin tehostamaan Kuuselan esittämän merkittävän ilmatietartuntariskin vuoksi.

– Koronan puhjetessa Etelä-Savossakin olimme täysin uudenlaisen tilanteen edessä. Jannella oli merkittävä rooli varsinkin epidemian alkuhetkillä siinä, että Essotessa tartuntaturvallisuuden toimintamalleista kehittyi hyvin nopeasti jopa edelläkävijyyteen verrattavia paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo.

Ansiomerkin Janne Kuuselalle luovuttivat asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämispäällikkö Pietari Perkinen (vas.), pandemiapäällikkö Hans Gärdström ja sairaalapalveluiden ylilääkäri Heikki Laine.
Ansiomerkin Janne Kuuselalle luovuttivat asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämispäällikkö Pietari Perkinen (vas.), pandemiapäällikkö Hans Gärdström ja sairaalapalveluiden ylilääkäri Heikki Laine.

SUPERTIETOKONE LASKI MALLINNUKSIA MONTA PÄIVÄÄ

Janne Kuusela on työskennellyt Essotessa keskeytyksettä vuodesta 2008, ensin anestesialääkärinä, sitten teho-osastolla ja nyt ensihoidon ja päivystyksen vastaavana. Hänen kiinnostuksensa ilmatietartunnan mekanismeista pääsi oikeuksiinsa koronaepidemian myötä. Aiheesta ei ole käyty globaalistikaan riittävästi keskustelua, mutta nyt tietoa tarvittiin nopeasti.

Kuusela lähestyi asiasta omia kontaktiverkostojaan ja eteni kuvaamaan ongelmaa. Hän teki Essoten kuntayhtymän johtajan Risto Kortelaisen kanssa virka-apupyynnön, jotta yksityiskohtia päästäisiin tutkimaan tieteellisesti. Tavoitteena oli 3D-mallintaa koronaviruksen eteneminen ilmassa sisätiloissa ja sen merkitys tartuntojen kannalta.

Tutkimus käynnistyi ennätysnopeasti, ja koolla oli 30 asiantuntijaa Aalto-yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, VTT:ltä ja Helsingin yliopistosta. Yhteistyötä veti Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.

– Saimme nopeasti käyttöömme (Tieteen tietotekniikan keskuksen) supertietokoneen, jolla osalliset tutkimusryhmät simuloivat viruspartikkelien liikettä sisäilmassa. Tutkijat havaitsivat, että virusta jää paljon enemmän ilmaan paljon pidemmäksi ajaksi, kuin aiemmin on lääketieteessä uskottu. Puolentoista kuukauden päästä valmiina oli tieteellinen artikkeli, joka julkaistiin Safety Science -lehdessä, Kuusela kertaa.

Tutkimus ja sen jälkiuutisointi johtivat miltei 2000 mediaviittaukseen ja se oli esillä muun muassa BBC:llä ja CNN:llä. Pandemian aikana Aalto-yliopisto on tuottanut erilaisia havainnollistuksia ilmaleviämisestä. Tutkimusta Kuusela pitää merkittävänä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Hän peräänkuuluttaa keskustelun tarvetta niin koronan tarttumisesta kuin sitä vastaan taistelemisestakin.

– Tutkimuksemme oli ensimmäisiä systemaattisia julkaisuja, joissa ennustettiin aerosolileviämisen merkittävä rooli koronavirustaudin hengitystieinfektioiden leviämisessä. Lopputulemaa ja hyötyä on kuitenkin hyvin vaikeaa arvioida, sillä siihen liittyy monia osatekijöitä, Kuusela kertoo.

Essotessa SPTY:n ansiomerkin saaneet

14.12.2017:
Sari Hokkanen, apulaisosastonhoitaja, lasten ja vastasyntyneiden osasto
Pietari Perkinen (ansiomerkit myönnettiin SPTY:n potilasturvallisuuden asiantuntijat -jaoksen jäsenille)

28.11.2018:
Essote, kliinisen farmasian yksikkö

25.5.2019:
Essoten hygieniahoitajat Saija Dahl, Sinikka Tynkkynen

26.5.2021:
Janne Kuusela, ensihoidon ja päivystyksen ylilääkäri

MAAILMAN POTILASTURVALLISUUDEN PÄIVÄ 17.9.

Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut syyskuun 17. päivän maailman potilasturvallisuuspäiväksi. Teemaksi on valittu tänä vuonna äidin ja vastasyntyneen turvallisuus.

Maailman potilasturvallisuuspäivää vietetään nyt kolmatta kertaa tulevana perjantaina. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Maailman potilasturvallisuuspäivän teemaväri on oranssi, mikä näkyy esimerkiksi oranssina valaistuksena eripuolilla maailmaa.

Essote osallistuu maailman potilasturvallisuuspäivään valaisemalla Mikkelin keskussairaalan pääaulan ja päivystyksen sisääntulon sekä Mikkelin kaupungintalon julkisivut oranssilla teemavalaistuksella.

Mikkelin keskussairaalan Perhetalon synnytysosastolla jaetaan potilasturvallisuuspäivänä syntyville vauvoille oranssit teemapipot. Päivän teemaan liittyen kerätään kokemuksia raskausajasta, synnytyksestä ja vastasyntyneen hoidosta.