Isotooppilääketieteen tutkimukset tuotetaan Mikkelin keskussairaalan radiologian yksikössä osaavan ja moniammatillisen henkilökunnan toimesta. Radiologian yksikkö sijaitsee keskussairaalan 2. kerroksessa, isotooppitutkimuksia tehdään arkipäivisin klo 8 – 15 välisenä aikana.

Mikkelin keskussairaalan isotooppitutkimustarjonta on monipuolista. Uuden aikainen laitteisto mahdollistaa perinteisten gammakuvausten lisäksi nykyaikaiset hybriditutkimukset, eli yhdistetyn isotooppi- ja radiologisen kuvantamisen.

Isotooppitutkimukset ovat radioaktiivisilla lääkeaineilla tehtäviä tutkimuksia, joilla saadaan sairauden diagnosoinnin ja hoidon kannalta tärkeää tietoa eri elimien toiminnasta. Yhdistämällä isotooppimenetelmillä saatava toiminnallinen tieto ja radiologisella kuvantamisella saatava tarkka anatominen tieto hoitava lääkäri saa kokonaiskuvan sairaudesta.

Isotooppitutkimuksessa annetaan radiolääke laskimoinjektiona tai suun kautta kapselina. Kuvaus tapahtuu gammakameralla lääkkeen hakeuduttua elimistössä kohdealueelle. Radioaktiivisuus poistuu kehosta pääosin virtsan mukana, tutkimuksesta riippuen tuntien tai seuraavien päivien aikana.

Yleisimpiä isotooppitutkimuksia ovat luuston -, aivoreseptoreiden -, kilpirauhasmetastaasien – ja munuaistoiminnan gammakuvaukset. Yksikössä tehdään lisäksi myös erilaisia sydämen toiminnan gammakuvauksia ja keuhkovaltimotulpan diagnostiikan kuvauksia. Isotooppikuvausten ohella tutkimusvalikoimaan kuuluu erilaisia isotooppihoitoja.

Luuston gammakuvaus

Luuston gammakuvaus on yleisin Mikkelin keskussairaalassa tehtävä isotooppitutkimus. Sitä käytetään eniten syöpäsairauksien levinneisyyden arviointiin, mutta myös muista syistä, kuten röntgenkuvassa havaitun muutoksen selvittelyyn tai luustoperäisen kivun tai luuston aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien selvittelyyn.

Luuston gammakuvauksessa saadaan tieto luuston aineenvaihdunnallisesti aktiivisesta alueesta, ja lisäksi voidaan käyttää hybridikuvantamista, jossa gammakuvauksen lisäksi kuvataan samalla käynnillä tietokonetomografiakuvaus, eli viipalekuvaus. Tämä antaa tarkan anatomisen tiedon aineenvaihduntakuvauksen lisäksi ja auttaa osoittamaan korkean aineenvaihdunnan sijainnin millimetrin tarkkuudella.

Tutkimusta varten kyynärtaipeen laskimoon ruiskutetaan radioaktiivista lääkeainetta, joka hakeutuu luustoon. Lääkeaine annetaan aamulla ja sen jälkeen on noin kolmen tunnin tauko ennen kuvausta. Itse kuvaus kestää tutkimuksen laajuudesta riippuen 30 – 45 minuuttia. Lääkeaine poistuu elimistöstä virtsan mukana, ja sitä on elimistössä enää vähän tutkimusta seuraavana päivänä.

Aivoreseptoreiden gammakuvaus

Aivoreseptoreiden gammakuvausta käytetään neurologisten sairauksien, kuten Parkinsonin taudin diagnostiikassa tai poissulkemisessa. Tutkimus on kolmanneksi yleisin isotooppitutkimus Mikkelin keskussairaalassa.

Tutkimuksessa käytetään lääkeaineella leimattua radioaktiivista jodia, ja sitä varten potilas saa sairaalassa kilpirauhasta suojaavaa lääkettä. Radiolääke annetaan kyynärvarren laskimoon aamulla, itse kuvaus tehdään tauon jälkeen iltapäivällä. Potilas makaa kuvauksessa selällään pää paikalleen tuettuna, kuvauksessa on tärkeää pysyä paikallaan. Kuvaus kestää noin 45 minuuttia.

Tietyt lääkevalmisteet haittaavat tutkimuksen onnistumista, ja niistä tulee pitää tauko ennen tutkimusta. Tämän vuoksi potilasohjeen lukeminen ja sen mukaisten rajoitusten noudattaminen ennen tutkimusta on ehdottoman tärkeää.

Munuaistoiminnan gammakuvaus

Munuaistoiminnan gammakuvauksella selvitetään esimerkiksi munuaisten toimintaosuuksia harkittaessa munuaisiin kohdistuvaa toimenpidettä, seurantatutkimuksena urologisten toimenpiteiden jälkeen tai esimerkiksi laajentuneen munuaisaltaan toiminnan arvioinnissa. Tutkimuksen avulla selvitetään munuaisten toimintaa, rakennetta ja läpivirtausta sekä virtsan tuottoa.

Tutkimusta varten laskimoon annetaan radiolääke, jonka kertymistä munuaiseen seurataan kuvauksessa reaaliaikaisesti. Potilas makaa kuvauksessa selällään, joissakin tilanteissa kuvaus voidaan toteuttaa myös istuen. Kuvaus kestää noin 30 – 40 minuuttia. Tutkimuksesta saadaan kuvasarja, joka ilmentää munuaisten verenkierron – ja munuaissuodatuksen toimintaa sekä virtsan eritystä.

Radiolääke poistuu verenkierrosta nopeasti munuaisten läpi, munuaisten toimiessa normaalisti jopa 95 % radiolääkkeestä on erittynyt virtsaksi 3 tunnun kuluessa radiolääkkeen antamisesta. Tiheä WC:ssä käynti tutkimuksen jälkeen vähentää tutkimuksesta aiheutuvaa säteilyaltistusta.