natiiviröntgentutkimukset

Natiiviröntgentutkimus, eli perinteinen röntgenkuvaus, on nopea lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jonka tutkimuskohteita ovat luusto, keuhkot, poskiontelot sekä vatsa. Natiiviröntgentutkimuksissa valmiin kuvan muodostuminen perustuu röntgensäteilyn vaimenemiseen tai läpäisevyyteen kehon eri kudoksissa. Lopputuloksena on kaksiulotteinen harmaasävyinen röntgenkuva. Röntgenkuvaus on potilaalle kivuton.

Yleisin natiiviröntgentutkimus on keuhkojen natiiviröntgen (thorax rtg), joita kuvataan Mikkelin keskussairaalassa vuosittain yli 15 000 kappaletta. Aikuisilla keuhkojen röntgentutkimuksessa kuvataan yleisimmin kaksi kuvaa, takaa ja sivulta, pienillä lapsilla usein vain yksi kuva.

Muita yleisiä röntgenkuvauksella tutkittavia kohteita ovat polvi, lonkka ja käden luut, sekä poskiontelot. Useimmat röntgenkuvat otetaan nykyisin seisten, potilaan kunnon tai kuvauskohteen niin vaatiessa kuvaus voidaan tehdä myös maaten.

Röntgenkuvauksesta aiheutuva säteilyaltistus on tullut huomattavasti aikaisempaa vähäisemmäksi uuden laitetekniikan ansiosta. Keuhkojen röntgenkuvauksesta aiheutuva säteilyaltistus vastaa vain muutaman vuorokauden luonnon taustasäteilystä saatavaa altistusta, ja valtaosa tutkimuksista aiheuttaa enintään kuukauden taustasäteilyä vastaavan altistuksen.