Tutustu Mikkelin keskussairaalan kliinisen neurofysiologian yksikön esittelyvideoon.

 

Kliininen fysiologia tutkii ihmisen aivojen, ääreishermoston ja lihasten toimintaa erilaisten mittausten avulla. Tutkimuskohteita ovat esimerkiksi aivojen sähköinen toiminta valveillaolon ja unen aikana, sekä ääreishermoston johtumisnopeutta ja toimintaa mittaavat tutkimukset.

Yleisimmät neurofysiologian tutkimukset yksikössämme ovat hermorata- ja lihassähkötutkimus (ENMG), aivosähkötutkimus (EEG) ja nukahtamisviivetutkimus (MSL). Kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikön henkilökunta tekee tutkimuksia yksikköön asennetuilla kiinteillä laitteilla ja sairaalan osastoilla liikuteltavalla mittalaitteella. Aivojen sähköistä toimintaa voidaan mitata myös pitkäaikaisseurannassa kotioloissa, tuolloin potilaan mukaan annettavalla kannettavalla mittalaitteella tallennetaan sähköistä toimintaa vuorokauden tai kahden vuorokauden mittaisissa jaksoissa.

Kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikkö sijaitsee Mikkelin keskussairaalan G-osassa, toisessa kerroksessa. Kulku yksikköön on sairaalan pääaulan kautta. Ilmoittautuminen tutkimuksiin 2. kerroksessa kuvantamisyksikön aulassa itseilmoittautumislaitteella tai kuvantamisen toimistossa.

Hermorata- ja lihassähkötutkimus (ENMG)

ENMG-tutkimuksella selvitetään hermoradan toimintaa epäiltäessä, tai poissulkiessa, ääreishermostovauriota. Vaurion aiheuttaja on usein hermoon kohdistunut mekaaninen vamma, kuten hermon pinnetila, venytys tai katkeaminen.

Tavallisesti ENMG-tutkimus tehdään käteen. Hermoon aiheutetaan pieniä sähköiskuja, jotka aiheuttavat hermossa etenevän pulssin. Pulssin seuraaminen käsivarren matkalla antaa tietoa hermopulssien etenemisnopeudesta ja hermon tilasta.

Tutkimukseen valmistava ohje löytyy täältä.

Aivojen sähköisen toiminnan tutkimus (EEG)

EEG-tutkimuksella, eli aivosähkökäyrätutkimuksella, tutkitaan aivojen sähköistä toimintaa. Aivojen sähköinen toiminta koostuu aivojen eri osissa tapahtuvasta eri taajuisesta jänniteheilahduksista, joita voidaan mitata herkällä mittalaitteella.

Tutkimuksessa päähän asetellaan hattu, johon on kiinnitetty noin 20 elektrodia. Heikkojen sähköisten jänniteheilahdusten rekisteröimiseksi elektronit kiinnitetään päänahkaan vesiliukoisella tahnalla. Tutkimuksen aikana tutkittava henkilö makaa sängyllä. Tutkittavasta oireesta riippuen sähköistä toimintaa aktivoidaan erilaisilla keinoilla, kuten silmien aukaisua ja kiinni panemista, syvään hengittämistä tai valon välkettä. Tutkimus on kivuton.

Tutkimukseen valmistava ohje löytyy täältä.

Nukahtamisviivetutkimus (MSL)

Neurofysiologian menetelmiä käytetään myös erilaisten väsymystilojen selvittelyssä. Tutkittavan henkilön nukahtamisherkkyyttä tai nukahtamisviivettä voidaan tutkia kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikössä.

MSL-tutkimuksella mitataan päiväaikaista nukahtelutaipumusta. Testin aikana tehdään useita, noin 30 minuutin mittaisia mittausjaksoja, joiden aikana mitataan aivojen sähköistä toimintaa, hengitystä ja sydämen toimintaa. Tutkimus on kivuton.

Tutkimukseen valmistava ohje löytyy täältä.