Mikkelin keskussairaalan patologian yksikkö osallistuu potilaan hoitoon tutkimalla potilaasta otettuja kudos- ja solunäytteitä (histologia ja sytologia) ja tekemällä niistä taudinmäärityksiä potilasta hoitaville kliinikoille. Patologian alan tutkimuksia tuotetaan keskussairaalan omille osastoille, poliklinikoille ja leikkaussaleille, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella toimiville perusterveydenhuollon yksiköille sekä yksityisille lääkäriasemille. Tarjoamme palveluita myös sairaanhoitopiirin ulkopuolisille yksiköille.

Patologian osasto muodostuu seuraavista kolmesta osioista:

  • Histologian laboratorio
  • Sytologian laboratorio
  • Obduktioyksikkö

Henkilökunta

Patologialla työskentely edellyttää laboratoriohoitajilta laajaa perusosaamista, joka on saavutettu histologian ja sytologian erikoistumisopinnoilla, syventävillä opinnoilla ja pitkällä työpaikka perehdytyksellä. Osalla laboratoriohoitajista on näytteiden tutkimisen kannalta vaativaa lisäkoulutuksella saatua erityisosaamista. Yksikössä toteutetaan työpistekiertoa.

Patologit ovat erikoislääkäreitä. He tekevät paljon yhteistyötä eri lääketieteen erikoisalojen lääkäreiden kanssa osallistumalla mm. meeting toimintaan.

Patologian virat ja tehtävät tällä hetkellä:

  • 1 apulaisosastonhoitaja
  • 6 laboratoriohoitajaa
  • 1 laboratoriotyöntekijä
  • 2 lääkintävahtimestaria
  • 2 sihteeriä

Histologian laboratorio

Histologian laboratoriossa valmistetaan potilaista otetuista kudosnäytteistä mikroskooppista tutkimusta varten kudosleikkeitä. Kudosnäytteitä otetaan leikkauksien, tähystyksien ja erilaisten toimenpiteiden yhteydessä. Näytteitä voivat olla esimerkiksi mahan ja suolikanavan tähystyksissä otettuja biopsioita, iholta otettuja näytteitä, monenlaisia isoista ja pienistä kasvaimista otettuja näytteitä sekä kokonaisina poistettuja elimiä.

Histologian laboratorioon kudosnäytteet tulevat yleensä formaliinissa. Formaliini säilyttää kudoksen rakenteen sellaisena kun se potilaan elimistössä irrottamishetkellä on ollut.

Kudosnäyte voidaan lähettää patologian laboratorioon tutkittavaksi myös tuorenäytteenä. Tällöin on kyse jääleikkeestä, joka otetaan leikkauksen yhteydessä. Patologialla se jäädytetään, leikataan jääleikemikrotomilla ohuiksi leikkeiksi ja värjätään pikavärjäyksellä. Jääleikeprosessi kestää noin10 min. Patologi antaa vastauksen puhelimitse suoraan leikkaussaliin noin 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on tuotu patologialle. Tällaisia näytteitä ovat esimerkiksi rintasyöpä leikkauksissa otetut vartijaimusolmukkeet.

Laboratoriossa laboratoriohoitajat valmistavat kudosnäytteistä eri prosessointi vaiheiden (makrokäsittely, kudoskuljetus, parafiiniin valu) kautta kudosblokkeja, joista hoitajat leikkaavat noin 2 mikrometrin paksuisia kudosleikkeitä objektilaseille. Leikkeet värjätään erilaisilla histologisilla värjäyksillä, jotka patologi tutkii mikroskoopilla. Patologi tekee diagnoosin, pyytää mahdollisesti immunohistokemiallisia lisävärjäyksiä diagnoosin varmistamiseksi ja antaa tutkimuksesta kirjallisen lausunnon potilasta hoitavalle lääkärille. Patologi laatii mikroskooppitutkimuksen perusteella kuvailevan lausunnon, johon kuuluu patologisanatominen diagnoosi (PAD). Joihinkin tutkimusnimikkeisiin liitetään mittausarviot kootusti taulukkoon.

Patologian toimistossa osastonsihteerit vastaavat patologien lausuntojen tallennuksesta patologian omaan tietojärjestelmään, josta lausunnot siirtyvät potilastietojärjestelmään. Osastonsihteerit vastaavat myös asiakaspalvelusta, laskutuksesta ja arkistoinnista.

 

Immunohistokemia

Immunohistokemiallisen lisätutkimuksen pyytää pääsääntöisesti patologi joko kudos- tai solunäytteestä. Immunohistokemiassa värjätään solun antigeeneja. Kudosleikkeissä oleva antigeeni paikannetaan sille spesifisellä vasta-aineella. Antigeenin tunnistavan vasta-aineen ja värireaktion avulla tulos nähdään valomikroskoopissa.

Kasvaindiagnostiikassa käytetään paljon immunohistokemiallisia värjäyksiä. Niillä selvitetään metastaasien eli kasvaimien etäpesäkkeiden alkuperää, kasvainten erotusdiagnostiikkaa sekä minkälaisiin hoitoihin kasvaimet reagoivat. Esimerkiksi rintasyövissä voidaan tehdä hormonireseptori (ER, PR) ja HER2 määrityksiä, joiden avulla selvitetään voidaanko hoidossa käyttää hormoni- tai Herceptinlääkitystä. E-Cadherin värjäyksellä voidaan rintasyövistä erottaa onko kasvain lobulaarinen vai duktaalinen (rintatiehyissä kasvava)karsinooma. Ki67 vasta-aine puolestaan kertoo kasvaimen jakautumisnopeuden.

ER, PR, Ki67 ja HER2- määritykset ovat erittäin tärkeitä rintasyöpäpotilaan hoidon ja ennusteen kannalta. Tämän vuoksi värjäysmenetelmien laatu ja sitä kautta vastausten luotettavuus pitää varmistaa. Patologian laboratorio osallistuu jatkuvasti sekä ulkoiseen että sisäiseen laaduntarkkailuun.

Immunohistokemian laboratoriossa tehdään myös ihon immunofluoresenssitutkimukset.

Tällä hetkellä käytössämme on noin 60 kpl vasta-aineita.

 

Sytologian laboratorio

Sytologiassa tutkitaan solunäytteitä. Solunäytteitä ovat limakalvojen pinnoilta otetut irtosolunäytteet (gynekologiset papanäytteet), elimistöstä neulalla kerättyjä nesteitä sekä limoja (esim keuhkopussista ja vatsaontelosta otetut nesteet, selkäydinnesteet, virtsat ja yskökset) sekä ohutneulanäytteet, jotka on otettu eri elimien muutoksista ohjatusti esim rintarauhasesta, kilpi- ja sylkirauhasesta. Syöpäkasvaimista irtoaa helpommin soluja kuin terveestä kudoksesta.

Sytologian laboratoriossa valmistetaan ihmisestä saatuja solunäytteitä sellaiseen muotoon, että ne voidaan mikroskopoida. Solut kiinnitetään sytologiaan tarkoitetulla fiksaationesteellä. Keskipakoisvoimaa käyttäen solut siirretään objektilasille ja värjätään yleisesti käytössä olevalla Papanicolaou -värjäyksellä. Gynekologiset papanäytteet tulevat laboratorioon suoraan objektilasille siveltynä, jonka jälkeen ne värjätään.

Laboratoriohoitaja/bioanalyytikko esitarkastaa mikroskooppisesti sytologiset näytteet. Patologi antaa sytologisesta tutkimuksesta aina lopullisen diagnoosin ja lausunnon.

Patologian laboratorio osallistuu myös oman sairaanhoitopiirinsä gynekologisten joukkotarkastusnäytteiden seulontaan.