KUVANTAMINEN

Kuvantamisen yksikkö tuottaa terveydenhuollon tarvitsemia erilaisia diagnostisia kuvantamistutkimuksia ammattitaitoisen ja moniammatillisen tiimin suorittamana.

Pieksämäen sairaalan kuvantamisen yksikkö sijaitsee osoitteessa Tapparakatu 1-3, Pieksämäki. Yksikkö on auki päivisin maanantaista lauantaihin. Sunnuntaisin yksikkö on suljettu.

Pieksämäen kuvantamisen tutkimustarjonta on monipuolinen: natiiviröntgen- ja mammografiatutkimukset, ultraäänitutkimukset sekä magneettitutkimukset magneettikuvausrekassa.

Natiiviröntgentutkimukset

Natiiviröntgentutkimus, eli perinteinen röntgenkuvaus, on nopea lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jonka tutkimuskohteita ovat luusto, keuhkot, poskiontelot sekä vatsa. Natiiviröntgentutkimuksissa valmiin kuvan muodostuminen perustuu röntgensäteilyn vaimenemiseen tai läpäisevyyteen kehon eri kudoksissa. Lopputuloksena on kaksiulotteinen harmaasävyinen röntgenkuva. Röntgenkuvaus on potilaalle kivuton.

Yleisin natiiviröntgentutkimus on keuhkojen natiiviröntgen (thorax rtg), joita kuvataan Pieksämäen kuvantamisen yksikössä vuosittain yli 3 500 kappaletta. Aikuisilla keuhkojen röntgentutkimuksessa kuvataan yleisimmin kaksi kuvaa, takaa ja sivulta, pienillä lapsilla usein vain yksi kuva.

Muita yleisiä röntgenkuvauksella tutkittavia kohteita ovat polvi, lonkka ja käden luut, sekä poskiontelot. Useimmat röntgenkuvat otetaan nykyisin seisten, potilaan kunnon tai kuvauskohteen niin vaatiessa kuvaus voidaan tehdä myös maaten.

Röntgenkuvauksesta aiheutuva säteilyaltistus on tullut huomattavasti aikaisempaa vähäisemmäksi uuden laitetekniikan ansiosta. Keuhkojen röntgenkuvauksesta aiheutuva säteilyaltistus vastaa vain muutaman vuorokauden luonnon taustasäteilystä saatavaa altistusta, ja valtaosa tutkimuksista aiheuttaa enintään kuukauden taustasäteilyä vastaavan altistuksen.

Mammografiatutkimukset

Mammografiatutkimukset ovat natiiviröntgentutkimuksia, joissa kuvauskohteena on ainoastaan rintarauhasen kudos. Mammografialaitteisto on kehitelty korostamaan hyvin rintojen alueella olevia pieniäkin tiheyseroja. Laitteistosta lähtevä sädekeila kulkee kuvattavan rinnan läpi ja vaimenee samalla tuoden hyvin esille pienetkin tiheyserot. Näin saadaan tarpeeksi tarkkoja kuvia rinnoista ja mahdollisista kasvaimista.

Ultraäänitutkimukset

Ultraäänitutkimus on yleinen tutkimus kehon pehmytosien tutkimisessa. Siinä käytetään korkeataajuista ääntä, joka etenee kehossa aaltoliikkeenä ja muodostaa kuvan anatomiasta kudosten rajapinnoista heijastuneiden kaikujen avulla. Ultraäänitutkimuksessa laitetaan potilaan iholle geeliä ja ultraäänianturi painetaan ihoa vasten. Tutkimus on potilaalle kivuton, eikä siinä käytetä ionisoivaa säteilyä.

Ultraäänitutkimusten tutkimusvalikoima on laaja. Yleisimpiä ultraäänitutkimuksen kohteita ovat vatsan elimet ja alaraajojen laskimot. Ultraäänellä tutkitaan mm. kaulan aluetta, rintoja, kiveksiä, niveliä, lihaksia ja valtimoita. Ultraäänitutkimuksen suorittaa lääkäri.

Magneettitutkimukset

Magneettikuvaus on menetelmä, jossa voimakkaan magneettikentän avulla saadaan tarkkoja anatomisia leikekuvia mistä tahansa kehon alueelta. Kuva saadaan aikaan hyödyntämällä ihmiskehon kudosten vesipitoisuutta ja sen magneettisia ominaisuuksia. Magneettitutkimuksella voidaan tutkia pään, selkärangan, rintakehän, vatsan, lantion, kaulan ja raajojen alueita sekä verisuonia eri puolilla kehoa. Magneettikuvauksessa ei käytetä ionisoivaa säteilyä.

Tutkittavasta kohteesta ja lähettävän lääkärin kysymyksen asettelusta riippuen voidaan tutkimuksissa käyttää laskimoon tai niveleen ruiskutettavaa tehosteainetta. Magneettikuvauksessa käytetyt tehosteaineet ovat erittäin hyvin siedettyjä ja turvallisia ja niitä voidaan käyttää niilläkin potilailla, jotka ovat yliherkkiä röntgentutkimuksissa käytettäville jodipitoisille tehosteaineille.

Kuvattava kohde asetellaan magneettiputken keskelle ja siitä kuvataan tutkimuksesta riippuen kestoltaan eripituisia kuvasarjoja. Yleensä kuvasarjat kestävät muutaman minuutin kerrallaan ja vaativat potilaalta tarkkaa liikkumattomuutta, jotta kuvat saadaan onnistumaan. Magneettikuvaus kestää kokonaisuudessaan noin 15–60 minuuttia riippuen tutkimuksesta. Tutkimus on potilaalle kivuton.

Tärkein magneettikuvaukseen liittyvä huomio koskee turvallisuutta! Magneettikuvauslaitteen käyttämä voimakas magneettikenttä vetää puoleensa ferromagneettisia esineitä (mm. rautaa ja terästä sisältävät esineet), ja se voi lisäksi aiheuttaa häiriöitä erilaisille lääketieteellisille kojeille, kuten sydämentahdistimelle tai muille aktiivisille implanteille. Keinonivelet tai sterilisaatioklipsit eivät ole este kuvaukselle, mutta esimerkiksi aivovaltimoihin tehdyissä leikkauksissa asennetut puristimet voivat estää tutkimuksen tekemisen kokonaan. Tämän vuoksi röntgenhoitaja haastattelee potilaan tutkimuspäivänä ennen kuvaushuoneeseen menoa, ja siinä varmistutaan, että tutkimus voidaan suorittaa turvallisesti.

Pieksämäen sairaalassa magneettikuvaukset tehdään magneettikuvausrekassa, joka käy Pieksämäellä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Kaikkia tutkimustyyppejä ei voida tehdä Pieksämäellä, tällaisia ovat esimerkiksi rintojen magneettikuvaukset ja osa suoliston magneettikuvauksista, nämä tutkimukset tehdään Mikkelin keskussairaalassa.