Ennen ensimmäistä neuvolakäyntiäsi käy täyttämässä sähköinen äitiyshuollon esitietolomake oheisesta linkistä:

Sähköinen äitiyshuollon esitietolomake (Aloita asiointi -> lähetä esitietoja -> äitiyshuollon esitiedot)

RAVITSEMUS

Raskausaikainen ravitsemus on tärkeää äidin terveydelle ja nopeuttaa synnytyksestä toipumista. Raskausaikana ei tarvitse syödä juuri enempää kuin muulloin, mutta ravinnon oikea laatu on tärkeää.

Raskausaikaisella ravitsemuksella on myös pitkäaikaisia vaikutuksia lapseen ja sikiön kehitykseen. Useiden ravintoaineiden tarve kasvaa raskauden ja imetyksen aikana, minkä vuoksi ruokavalion laatuun täytyy kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.

Monipuolista ja terveellistä ruokaa syövän raskaana olevan äidin ei tarvitse tehdä erityisiä muutoksia ruokavalioon.

Kasvanut vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve tulisi tyydyttää lisäämällä ruokavalioon ruokia, joissa on paljon ravintoaineita suhteessa energian määrään, esim. marjoja, hedelmiä ja kasviksia, täysjyväviljaa sekä rasvattomia maito –ja lihavalmisteita. Kasvikset, marjat ja hedelmät muodostavat ruokavalion perustan ja niitä suositellaan syötäväksi 5-6 annosta päivässä.

Rasvahapot ovat välttämättömiä sikiön kehitykselle ja pehmeät rasvat, kasviöljyt, margariinit ja kalan rasva, hyviä lähteitä.

D-vitamiinia suositellaan raskaana oleville ja imettäville 10 µg (mikrogramma) vuorokaudessa. Foolihapon saantisuositus odottavalle äidille on 400 µg vuorokaudessa. A-vitamiinia ei suositella raskaana olevalle äidille mahdollisten haittavaikutusten vuoksi. Rohdosvalmisteiden koostumuksesta, vaikutuksista ja turvallisuudesta ei ole riittävästi tietoa, joten niitä ei suositella raskauden aikana. Raudan ja kalsiumin tarve arvioidaan neuvolassa.

Nykykäsityksen mukaan allergisoivien ruoka-aineiden välttäminen raskauden ja imetyksen aikana ei vähennä lapsen allergisten sairauksien riskiä edes niissä perheissä, joissa allergiariski on suuri.

Ravinnon erityissuositukset raskaus ja imetysaikana


Raskauspahoinvointi

Pahoinvointi liittyy useilla naisilla alkuraskauden oireisiin. Pahoinvointi voi ilmetä joko herkistyneenä hajuaistina, lievänä kuvottana tuntemuksena tai oksenteluna. Raskauspahoinvointi on yleisintä alkuraskauden viikoilla, jonka jälkeen olo yleensä helpottuu. Pahoinvoinnin ajankohta ja kesto vaihtelevat melko paljon odottajien kesken.

Pahoinvoinnista ei tarvitse olla huolissaan. Yleisesti ajateltuna oksentelu ja pahoinvointi eivät ole vaarallisia äidille tai sikiölle, mutta pitkään kestänyt, voimakas ja jatkuva pahoinvointi voi johtaa elimistön kuivumiseen (vaikeaan nestehukkaan), äidin painon laskuun sekä sikiön kasvun hidastumiseen. Tällaisesta tilasta käytetään nimeä hyperemeesi. Hyperemeesi hoidetaan sisäisellä nesteytyksellä sairaalassa.

Raskaudenaikaista pahoinvointia voidaan helpottaa syömällä pieniä, säännöllisiä aterioita, tuoreita hedelmiä tai kasviksia, nauttimalla riittävästi nesteitä ja välttämällä liian mausteisia ja rasvaisia ruokia. Tarpeen mukaan lääkäri voi määrätä odottavalle äidille pahoinvointilääkettä.

Lisää vinkkejä aiheesta voit kysyä omasta neuvolastasi tai tutustumalla tähän sivustoon Lopu jo


Päihteet ja tupakka

Päihteiden käytöstä kysyminen kuuluu äitiysneuvolan toimintaan. Päihteitä käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus.

Päihteettömyys raskausaikana tukee vauvan tervettä kasvua ja kehitystä. Siksi tupakasta, alkoholista ja muista päihteistä on syytä luopua jo raskautta suunniteltaessa tai viimeistään raskauden alettua.


 ALKOHOLI

Alkoholi kulkeutuu vapaasti istukan läpi joten sikiön alkoholipitoisuus on vähintään sama kuin äidin tai jopa suurempi.

Raskauden aikaiselle turvalliselle alkoholin käytölle ei ole voitu määritellä ehdotonta turvarajaa. Tämän vuoksi täysraittius on suositeltavin turvallinen vaihtoehto.

Alkoholin runsaan käytön vaarat raskausaikana

  • keskenmenoriski lisääntyy
  • sikiön pienipainoisuuden ja kasvun hidastumisen riski
  • ennenaikaisen synnytyksen uhka
  • sikiön epämuodostumariski
  • sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittama lapsi -> FAS (fetal alcohol syndrome) ja FASD (fetal alcohol spectrim disorders)

Äidin alkoholin käyttö vaikuttaa myös lapsen myöhempään kehitykseen eli alkoholin sikiölle aiheuttamat vauriot ovat usein pysyviä.


TUPAKKA

Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita ja useat niistä kulkeutuvat istukan läpi. Näitä aineita ovat esim. nikotiini, häkä ja syanidi. Nikotiini supistaa verisuonia, joten se heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa. Häkä sitoutuu hemoglobiiniin muodostaen karboksihemoglobiinia, joka vähentää hapenkuljetusta sikiön kudoksiin. Tupakan raskasmetallit ja karsinogeenit vaikuttavat suoraan kehittyvän sikiön kudoksiin. Kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta. Tupakointi ennen raskautta heikentää hedelmällisyyttä sekä miehellä että naisella.

Raskauden aikaisen tupakoinnin haitat

  • keskenmenoriski kaksinkertaistuu verrattuna tupakoimattomaan
  • sikiön kasvuhäiriön riski kasvaa kaksin- kolminkertaiseksi
  • istukan irtoamisen tai etisen istukan riski kasvaa
  • aiheuttaa vastasyntyneelle vieroitusoireita
  • tupakointi raskausaikana jopa viisinkertaistaa vastasyntyneen kätkytkuoleman vaaran
  • tupakoinnilla on yhteys lapsen oppimisvaikeuksiin ja käytöshäiriöihin

Tupakointiin liittyvät riskit raskauden aikana ovat yhteydessä siihen kuinka monta savuketta äiti polttaa. Jo savukkeiden määrän vähentämisellä on hyötyä äidille ja vauvalle. Vaikka tupakoinnin lopettamista suositellaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa, tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina missä raskauden vaiheessa tahansa!

Nikotiinikorvaushoito on parempi vaihtoehto kuin tupakointi. Sitä suositellaan yli 10 savuketta päivässä polttaville. Nikotiini valmisteiden tulisi olla lyhytvaikutteisia.

Sähkötupakointi ei myöskään suositella raskausaikana, sillä sähkösavukkeen höyry sisältää syöpävaarallisia aineita. Sähkötupakoitsijalla veren nikotiinipitoisuus on jopa samalla tasolla kuin savukkeiden savulle altistuneilla.


HUUMEET

Huumeet kulkeutuvat istukan läpi sikiöön. Ne lisäävät raskauden riskejä monin tavoin ja vaikuttavat myös äidin fyysiseen kuntoon, ravitsemukseen ja infektioalttiuteen.

Huumausaineiden riskit

  • sikiön pienipainoisuus
  • ennenaikaisen synnytyksen uhka
  • sikiön kohtukuolema
  • raskauden aikaiset verenvuodot äidillä
  • vastasyntyneen vaikeat vieroitusoireet

Seuraavista linkeistä voit lukea lisää aiheesta


LIIKUNTA

Liikunta on tärkeää myös raskauden aikana. Se parantaa jaksamista ja auttaa kehoa sopeutumaan raskauden tuomiin muutoksiin sekä nopeuttaa synnytyksestä palautumista. Normaalisti etenevän raskauden aikana voit liikkua yleisen liikuntasuosituksen mukaan, johon voit tutustua alla olevista linkeistä.


Sikiöseulonnat

Kaikilla raskaana olevilla on halutessaan mahdollisuus osallistua sikiöseulontatutkimuksiin. Tutkimuksilla seulotaan mahdollista sikiön kromosomipoikkeavuutta ja niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulontaan kuuluu äidistä otettava verinäyte ja sikiön ultraäänitutkimus. Lähetteet sikiöseulontatutkimuksiin saat ensimmäisellä neuvolakäynnilläsi.

Lisää aiheesta voit lukea alla olevasta linkistä

THL:n ohje


Oppaat

Lisää tietoa raskausajasta, synnytyksestä, lapsivuodeajasta ja vauvanhoidosta voit lukea alla olevasta THL:n oppaasta

Meille tulee vauva


Isyyden tunnustaminen

Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää neuvolassa on tullut mahdolliseksi vuoden 2016 alussa. Isyyden tunnustaminen voidaan tehdä silloin kun vanhemmat eivät ole avioliitossa, mutta ovat varmoja lapsen isyydestä.

Lisää tietoa isyyden tunnustamisesta saatte äitiysneuvolasta ja oppaasta Meille tulee vauva .