Raskausaikainen ravitsemus on tärkeää äidin terveydelle ja nopeuttaa synnytyksestä toipumista. Raskausaikana ei tarvitse syödä juuri enempää kuin muulloin, mutta ravinnon oikea laatu on tärkeää.

Raskausaikaisella ravitsemuksella on myös pitkäaikaisia vaikutuksia lapseen ja sikiön kehitykseen. Useiden ravintoaineiden tarve kasvaa raskauden ja imetyksen aikana, minkä vuoksi ruokavalion laatuun täytyy kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.

Monipuolista ja terveellistä ruokaa syövän raskaana olevan äidin ei tarvitse tehdä erityisiä muutoksia ruokavalioon.

Kasvanut vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve tulisi tyydyttää lisäämällä ruokavalioon ruokia, joissa on paljon ravintoaineita suhteessa energian määrään, esim. marjoja, hedelmiä ja kasviksia, täysjyväviljaa sekä rasvattomia maito – ja lihavalmisteita. Kasvikset, marjat ja hedelmät muodostavat ruokavalion perustan ja niitä suositellaan syötäväksi 5-6 annosta päivässä.

Rasvahapot ovat välttämättömiä sikiön kehitykselle ja pehmeät rasvat, kasviöljyt, margariinit ja kalan rasva, hyviä lähteitä.

Ravinnon erityissuositukset raskaana oleville ja imettäville

D-vitamiinia suositellaan raskaana oleville ja imettäville 10 µg (mikrogramma) vuorokaudessa. Foolihapon saantisuositus odottavalle äidille on 400 µg vuorokaudessa. A-vitamiinia ei suositella raskaana olevalle äidille mahdollisten haittavaikutusten vuoksi. Rohdosvalmisteiden koostumuksesta, vaikutuksista ja turvallisuudesta ei ole riittävästi tietoa, joten niitä ei suositella raskauden aikana. Raudan ja kalsiumin tarve arvioidaan neuvolassa.

Nykykäsityksen mukaan allergisoivien ruoka-aineiden välttäminen raskauden ja imetyksen aikana ei vähennä lapsen allergisten sairauksien riskiä edes niissä perheissä, joissa allergiariski on suuri.

Ravinnon erityissuositukset raskaus ja imetysaikana