Imetyksellä on lukuisia terveyshyötyjä äidille ja vauvalle. Rintamaito parantaa vauvan vastustuskykyä, koska siinä on runsaasti vasta-aineita äidin kehosta. Imetys auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä. Imetys parantaa äidin ja vauvan kiintymyssuhdetta ja varhaista vuorovaikutusta, kun vauvan viesteihin reagoidaan johdonmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Lisäksi imetys suojaa tutkimustiedon mukaan lasta lihavuudelta, korkealta verenpaineelta, korkeilta kolesteroliarvoilta ja diabetekselta myöhemmässä iässä. Imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän keuhkokuumeita, jotka vaativat sairaalahoitoa. Myös korvatulehduksia, hengitystie- ja ruoansulatusinfektioita on vähemmän verrattuna äidinmaidonkorviketta saaneisiin lapsiin.

Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään saakka. Imetystä suositellaan jatkaa osana kiinteitä ruokia vähintään yhteen ikävuoteen saakka ja yhden ikävuoden jälkeen vielä perheen halutessa. Rintamaito riittää kuuden ensimmäisen elinkuukauden ajan täysiaikaisena syntyneelle lapselle ainoaksi ravinnon lähteeksi lukuun ottamatta päivittäistä 10 mikrogramman d-vitamiinilisää kahden viikon iästä alkaen.

Hyvässä imuotteessa vauvan vatsa on äidin vatsaa vasten, pää on taaksepäin kääntyneenä, leuka on rinnassa kiinni, nännipihan alaosa on lähes kokonaan vauvan suussa, vauvan alahuuli on rullalle kääntyneenä. Hyvä imuote auttaa vauvaa saamaan enemmän maitoa eikä imetys ole äidille kivuliasta. Eri imetysasentojen vaihtelu helpottaa rinnan eri osien tyhjenemistä ja ehkäisee näin rintatiehyttukoksia ja rintatulehduksia. On tärkeää, että äidillä on hartiat rentona imettäessä ja, että asento on muutenkin mukava.

Vauvan syntymän jälkeen lapsentahtinen imetys on tärkeää. Tämä edesauttaa maidon nousua rintoihin ja imetyksen jatkumista.

Puoliso on tärkeässä roolissa imetyksen tukemisessa. Puolison rooli näkyy ensisijaisesti vauvan hoitamisessa. Kuitenkin puoliso voi konkreettisesti tukea imetyksessä esimerkiksi huolehtimalla äidin syömisestä ja juomisesta sekä hänen riittävästä levonsaannista.


Imetyksen hyödyt ja imetyssuositus

Imetyksellä on lukuisia terveyshyötyjä sekä äidille että vauvalle. Rintamaito parantaa vauvan vastustuskykyä, koska siinä on runsaasti vasta-aineita äidin kehosta. Lisäksi täysimetys suojaa tutkimustiedon mukaan lasta lihavuudelta, korkealta verenpaineelta, korkeilta kolesteroliarvoilta ja diabetekselta myöhemmässä iässä. Imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän keuhkokuumeita, jotka vaativat sairaalahoitoa. Myös korvatulehduksia, hengitystie- ja ruoansulatusinfektioita on vähemmän verrattuna äidinmaidonkorviketta saaneisiin lapsiin. Rintamaidon sisältämät ravinto- ja vasta-aineet eivät häviä, vaikka imetys jatkuisi vauvavuoden jälkeenkin

Imettäneillä naisilla on pienempi riski sairastua rintasyöpään, munasarjasyöpään, aikuistyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Imetys auttaa äitiä palautumaan myös synnytyksestä ja edistää äidin ja vauvan kiintymyssuhdetta sekä varhaista vuorovaikutusta.

Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään saakka. Täysimetys tarkoittaa, että lapsi saa syödäkseen pelkkää äidinmaitoa ja 2 viikon iästä päivittäisen 10 mikrogramman d-vitamiinilisän. Rintamaito riittää kuuden ensimmäisen elinkuukauden ajan täysiaikaisena syntyneelle ja hyvin kasvavalle lapselle ainoaksi ravinnon lähteeksi d-vitamiinilisän kanssa. Imetystä suositellaan jatkaa osana kiinteitä ruokia vähintään yhteen ikävuoteen saakka ja yhden ikävuoden jälkeen perheen niin halutessa.

Imuote ja lapsentahtinen imetys

Hyvä imuote auttaa vauvaa saamaan tehokkaasti maitoa.

Hyvän imuotteen edellytyksenä on imetysasento, jossa vauva pääsee taivuttamaan päätään taaksepäin ja avaamaan suun ammolleen -ikään kuin vauva haukkaisi rintaa kuin hampurilaista. Äidin rinnanpään osoittaessa vauvan nenää vauva taivuttaa päätään taaksepäin ja suu avautuu suureksi.

Hyvässä imuotteessa

  • vauva on lähellä äitiä vatsa äidin vatsaa vasten
  • vauvan kädet ovat rinnan molemmin puolin
  • vauvan leuka koskettaa rintaa, suu on täysin auki huulet rullaantuneena rintaa vasten, kieli on suun pohjalla ja nenä jää vapaaksi hengittämiselle
  • rinnanpään lisäksi nännipihaa on hyvin vauvan suussa siten, että nännipihaa on vähemmän näkyvissä alahuulen kuin ylähuulen puolella
  • alun lyhyiden imujen jälkeen (heruttelu), vauva imee voimakkaasti ja rytmikkäästi
  • maidon noustua ja sen heruessa vauvan nielemisen näkee ohimoilla asti ja nielemisen kuulee. Leuan ollessa ala-asennossa sen liike pitää pienen tauon. Tauko on merkkinä nielemisestä ja siten maidon herumisesta.
  • äiti ei tunne kipua rinnassa tai rinnanpäässä. Imetyksen alussa voi muutamina ensiviikkoina tuntua kipua johtuen hormonaalisesta herkistymisestä, mutta kipu lievenee ja loppuu imetyskerran loppua kohti. Huonosta imemisotteesta johtuva kipu sen sijaan kovenee imetyskerran loppua kohti.

» Imetysotteesta lisää THL-sivuilla

Vauvaa on tärkeää imettää lapsentahtisesti, eli aina kun vauva haluaa. Näin vauva säätelee itse imemistiheydellään ja -kestollaan maidon määrää -maidon eritykseen vaikuttaakin eniten imemisotteen ohella imetystiheys. Lapsentahtinen imetys varmistaa juuri lapsen tarvetta vastaavan maitomäärän muodostumisen, ja myös se vähentää rintojen pakkautumista, maitotiehyttukoksia ja rintatulehduksia.