Palvelutarpeenarviointi ja selvitys alkaa yhteydenotolla huoltajiin ja otetaan yhteyttä alkuvaiheessa ilmoituksen tekijään. Sosiaalityöntekijä kutsuu huoltajat ja lapsen sekä mahdollisesti ilmoituksen tekijän, jos kyseessä viranomainen alkutapaamiseen. Ensimmäisessä tapaamisessa käydään läpi palvelutarpeen arvioinnin prosessi ja aikataulu sekä sovitaan työskentelyn etenemisestä.

Selvityksen tarkoituksena on selvittää lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat seikat, kuten lapsen ystäväpiiri, lapsen koulunkäynti, lapsen päivittäisen hoidon järjestäminen ja muut välittömästi lapsen hoitoon ja huolenpitoon sekä kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat seikat. Selvitettäväksi tulevat myös lapsen vanhempien kasvatuskykyyn vaikuttavat seikat, kuten vanhempien sairaudet ja mahdolliset henkilökohtaiset ongelmat, kuten päihde- tai mielenterveysongelma sekä taloudelliset edellytykset vastata lapsensa hoidosta ja huolenpidosta. Selvityksessä arvioidaan huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kykyä ja mahdollisuuksia huolehtia lapsen turvallisuudesta, perustarpeista sekä kehitystason mukaisesta hoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta. Selvityksessä tarkastellaan lapsen ja hänen lähipiirinsä arkielämän olosuhteita, niissä esiintyviä riskejä ja kartoitetaan niitä tukitoimenpiteitä, jotka ovat mahdollisia kulloinkin kyseessä olevassa tilanteessa. Selvityksessä arvioidaan myös sitä, millä tavoin vanhempien tai lapsen hoidosta ja huolenpidosta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia vastata ensisijaisesti lapsen hoidosta ja huolenpidosta voidaan tukea ja edistää vanhemmalle kuuluvien kasvatusvelvollisuuksien toteutumista.

Palvelutarpeen arviointi ja selvitys on prosessi, joka perustuu suunnitelmallisuuteen. Olennaista selvitysprosessissa on perheen kanssa tehtävä suunnitelma ja sitouttaminen. Prosessin aikana työntekijät tapaavat lasta ja vanhempia yhdessä ja erikseen sekä mahdollisesti muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä. Teemoina ovat muun muassa koti ja tärkeät ihmiset, lapsen/nuoren arki ja tarpeet sekä vanhemmuus.

Tavoitteena on erityisesti nostaa esille lapsen ja nuoren kokemuksia omasta elämästään. Prosessin aikana pyritään hahmottamaan lapsen elämän vahvuuksia ja mahdollisia muutostarpeita perheessä. Tapaamisissa keskustelujen apuvälineinä käytetään erilaisia lomakkeita, kortteja, pelejä
yms. lapsen tilanteesta pyydetään mahdollisesti lausuntoja esimerkiksi päivähoidosta, koulusta, terveydenhuollosta ja perheneuvolasta.

Palvelutarpeen arviointi tehdään, vaikka lapsi taikka hänen vanhempansa vastustaisivat sen tekemistä.

Työskentely dokumentoidaan ja se päättyy perheen kanssa pidettävään yhteenvetotapaamiseen, jossa työntekijä kertoo perheelle, jatkuuko lapsen sosiaalihuoltolainmukainen vai lastensuojeluasiakkuus vai päättyykö se. Palvelutarpeen arvioinnista tehdään kirjallinen yhteenveto, joka annetaan perheelle. Mikäli työskentely päättyy palvelutarpeen arvioinnin jälkeen, myös lapsen asiakkuus päättyy silloin. Asiakkuuden alkaessa sosiaalihuoltolainmukaisen palveluna tai lastensuojelun palveluna laaditaan lapselle asiakassuunnitelma.
Asiakassuunnitelma on laadittava, vaikka lapsi tai lapsen vanhemmat vastustavat sen laatimista.