Palliatiivinen hoito
Palliatiiviseen hoitoon erikoistunutta hoitoa annetaan keskussairaalassa, hyvinvointikeskusten lähikuntoutusosastoilla, palveluasumisyksiköissä ja kotihoidossa.
Palliatiivinen keskus toimii verkostomaisesti kooten palliatiivisen hoidon ammattilaiset asiakkaan avuksi ja tueksi tarpeiden ja toiveiden mukaan. Keskuksessa myös koulutetaan erikoistuvia lääkäreitä ja annetaan neuvontaa ja koulutusta sekä ammattilaisen että asiakkaiden tueksi.
Mitä palliatiivinen hoito ja saattohoito on?
Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun etenevää sairautta ei enää voida parantaa. Kyse on siis oireenmukaisesta hoidosta, joka tähtää elämänlaadun parantamiseen.
Saattohoidolla tarkoitetaan palliatiivista hoitoa elämän viimeisinä viikkoina tai kuukausina ja se tähtää kärsimysten lievittämiseen.
Milloin ja miten palliatiiviseen hoitoon?
Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon siirtyminen voi tuntua raskailta. Lohdullista on tällöin tietää, että palliatiivisessa hoidossa potilaaseen pidetään tiiviisti yhteyttä.
Saattohoito ei tarkoita sitä, että hoitaminen lopetettaisiin, vaan hoitokeinot muuttuvat sairauden oireita lievittäviksi keinoiksi. Palliatiiviseen- ja saattohoitoon siirtymisestä päättää lääkärikeskusteltuaan potilaan ja hänen läheisten kanssa.
Hoidon suunnittelu
Hoito onnistuu parhaiten ja toiveet tulevat kuulluksi, kun hoitoa suunnitellaan etukäteen sairauden etenemisen ja elämän loppuvaiheen osalta. Ennakoivassa hoitosuunnitelmassa
arvioidaan millaista hoitoa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Ennakoivan hoitosuunnitelman sisältö:
- Hoidon tavoite eli hoitolinja
- Hoitotahto, jos tällainen on tehtynä
- Sairauden tilanne, oireet ja todennäköinen eteneminen
- Hoidot, joista päätetään pidättäytyä nyt tai tulevaisuudessa. Saattohoitoon kuuluu aina DNR- eli elvytyksestä pidättäytymisen päätös.
- Henkisen, hengellisen ja psyykkisen tuen tarve
- Potilaan ja läheisten toiveet, huolet ja pelot ja tuen tarve
- Varautuminen saattohoitovaiheeseen (esim. lääkitykset, hoidosta vastaavat ihmiset)
- Suunniteltu saattohoitopaikka ja kotisaattohoidossa tukiosaston määrittäminen
PALLIATIIVINEN VASTAANOTTO JA KIPUVASTAANOTTO
Palliatiivinen vastaanotto toimii hoidon asiantuntija- ja konsultaatiopoliklinikkana. Vastaanottoa pitävät sekä erityiskoulutetut lääkärit että sairaanhoitajat. Hoidolla tuetaan potilaan kotona selviytymistä tai terveyskeskushoitoa. Hoidon seuranta toteutuu vastaanottokäynnein ja puhelimitse.
Oireita helpottavina hoitoina voidaan antaa sekä lääkkeitä että lääkkeettömiä menetelmiä. Omaisten ja läheisten tukeminen kuuluu palliatiiviseen hoitoon. Toivomme myös omaisten osallistuvan vastaanotoille.
Kipuvastaanotolla hoidetaan pitkittyneestä kivusta kärsiviä potilaita. Tavallisimpia syitä kipuvastaanotolle tulemiselle ovat vaikea hermosärky ja leikkausten jälkitiloihin liittyvät kivut. Kipulääkäri arvioi potilaan hoidon tarpeen ja vastaanoton kiireellisyyden.
Hoitoon tulo palliatiiviselle- ja kipuvastaanotoille vaatii aina lääkärin lähetteen. Katso yhteystiedot:
KOTONA TOTEUTETTAVA SAATTOHOITO
Kotisaattohoidolla tarkoitetaan elämän loppuvaiheen hoitoa paikassa, jossa ihminen on asunut elämänsä viimeiset kuukaudet. Kyseessä voi olla koti, mutta myös palvelutalo, hoivakoti tai vastaava hoitopaikka.
Kotisaattohoito suunnitellaan aina yksilöllisesti tarpeen mukaan ja se pyritään järjestämään kaikille sitä haluaville. Sillä tuetaan ihmisen yksilöllisyyttä ja ihmisarvoa mahdollistamalla omien toiveiden mukaisen elämäntavan ylläpidon. Saattohoidon alkaessa sovitaan tukiosasto, johon potilas voi tarvittaessa siirtyä, mikäli hoito kotona ei onnistu.
Edellytyksenä on, että potilas haluaa saattohoidon tapahtuvan kotona ja että kotona on riittävät puitteet hyvään hoitoon, kuten peseytymiseen ja liikkumiseen. Läheisen läsnäolo on välttämätöntä, jos kyseessä ei ole palvelutalo.
Kotisaattohoitoon tullaan eri yksiköiden palvelupyynnön perusteella. Vanhus- ja vammaispalvelujen Palveluneuvo numerossa 015 211 557 (arkisin klo 8–16) palvelee kaikkia Essoten alueella asuvia
kuntalaisia.
VUODEOSASTOT
Essoten lähikuntoutusosastot ovat vuodeosastoja, jotka toimivat kotisaattohoidon tukena silloin kun hoito kotona ei onnistu.
Osastohoito tarjoaa hyvän oireenmukaisen hoidon ja potilaan tarpeista lähtevän huolenpidon. Toimintaan kuuluu kipu- ja muun oirelääkityksen tehostamiseen sekä muiden vaikeiden sairastamiseen liittyvien ongelmien selvittely ja hoito.
Myös osastoilla saattohoito suunnitellaan aina yksilöllisesti tarpeen mukaan. Potilaan omaiset ja läheiset voivat vierailla, oleilla ja yöpyä kaikilla lähikuntoutusosastoilla ja halutessa voidaan joustavasti siirtyä myös kotisaattohoitoon jos siihen on edellytykset.
Essoten lähikuntoutusosastot sijaitsevat Juvalla, Kangasniemellä, Mikkelissä ja Mäntyharjulla. Katso lähikuntoutusosastojen yhteystiedot.
TUKEA POTILAALLE JA LÄHEISELLE
Henkinen ja hengellinen tuki
Sairaalasielunhoito on potilaita, omaisia ja henkilökuntaa varten. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja jokaisen ihmisen omaa vakaumusta kunnioittavia. Keskustelun lisäksi rukous, ehtoollinen, saattohartaus sekä kirkolliset toimitukset (kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen) ovat osa työtä.
Katso Essoten sairaalapastoreiden yhteystiedot
Sosiaalityö
Potilaalla ja läheisillä on mahdollisuus keskustella työntekijän kanssa ja saada tietoa soveltuvista taloudellisista etuuksista ja tuen muodoista, sekä arjessa selviytymistä tukevista palveluista. Lue lisää terveyssosiaalityöstä.
Järjestöt ja vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoistoiminnan oleellinen tavoite on tuoda potilaille ja heidän läheisilleen turvaa, tukea ja inhimillistä välittämistä.
Vapaaehtoiset toimivat mm. tukihenkilöinä ja seurana potilaille, keskustelevat potilaiden ja heidän läheistensä kanssa ja auttavat monissa erilaisissa arjen asioissa. Vapaaehtoiset voivat antaa omaisille myös mahdollisuuden omaan vapaahetkeen. OLKA® on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa.