Päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden korvaaminen kuuluu määrärahasidonnaisiin ja harkinnanvaraisiin avustuksiin. Avustusta voidaan myöntää vammaiselle henkilölle esimerkiksi vamman tai sairauden takia välttämättömiin autoilun apuvälineisiin. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan.

Asuntoon kuuluvat välineet, koneet ja laitteet
Voit hakea korvausta asuntoon kuuluvista välineistä, koneista tai laitteista, jos tarvitset niitä välttämättä vammasi tai sairautesi takia päivittäisissä toiminnoissa. Korvausta maksetaan kohtuullisista hankkimiskustannuksista. Asuntoon kuuluva laite voi olla esimerkiksi porrashissi tai sähköinen ovenavaus.

Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet
Voit hakea korvausta välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta, jos tarvitset niitä välttämättä liikkumisessa, viestinnässä tai päivittäisissä toiminnoissa​.

Apuvälineet ja niiden lainaus

Tarpeelliset apuvälineet lainataan, jos toimintakyky on heikentynyt sairauden, vamman tai ikääntymisen vuoksi.

  • Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviä apuvälineitä ja niiden lainauksesta voi kysyä Essoten alueellisesta apuvälineyksiköstä
  • Kuntoutusohjaaja neuvoo lääkinnällisten apuvälineiden hankinnassa.
  • Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaikeavammaisen henkilön työssä ja ammatillisessa koulutuksessa tarvittavat välineet.

Maksuttomat hoitotarvikkeet

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 § mukaan kunnan tehtävänä on järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyy hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet. Hoitotarvikejakelun tarkoituksena on parantaa potilaan omahoidon edellytyksiä sekä edistää potilaan sitoutumista hoitoon. Ensisijaista on tukea pitkäaikaissairaiden kotona asumista ja siellä selviytymistä.

Hoitotarvikkeiden jakelu perustuu yksilölliseen pitkäaikaiseen, yli 3 kk kestävään henkilökohtaiseen tarpeeseen. Hoitotarvikkeita jaetaan ainoastaan kotona asuville tai kotihoitoon rinnastettavan palveluasumisen piirissä oleville henkilöille. Hoidon toteutuksesta ja seurannasta vastaava terveydenhuollon ammattilainen määrittää hoitotarvikkeiden tarpeen ja tekee hoitotarvikelähetteen.

Tavallisesti hoitotarvikelähetteen tekee teitä hoitava hoitaja. Lähetteessä tulee olla lääkärin tekemät diagnoosit sairauksista, joiden hoitoon tarvitsette hoitotarvikkeita. Joissakin tapauksissa jakelu voidaan aloittaa heti tarpeen ilmaannuttua. Lisätietoa Essoten hoitotarvikejakelusta.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennus on määrärahasidonnaista ja harkinnanvaraista. Sopeutumisvalmennuksena järjestetään esimerkiksi asumisvalmennusta tai viittomien opetusta. Päätökset sopeutumisvalmennuksista ja niiden korvaamisesta tehdään yksilöllisesti.

Sopeutumisvalmennuksella autetaan vammaista ja hänen läheisiään mm. oppimaan elämään vamman kanssa mahdollisimman täysipainoisesti. Sopeutumisvalmennus voi olla esim. tukiviittomien, viitotun puheen tai viittomakielen opetusta tai liikkumistaidon ohjausta.

Sopeutumisvalmennus voidaan järjestää päätöksen mukaisesti joko ryhmäopetuksena (ensisijainen), yksilöopetuksena tai taloudellisena tukena osallistua paikallisille kursseille. Etusijalla ovat paikalliset kurssit, joissa pyritään lisäämään asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä heidän omassa lähiympäristössään.

Sopeutumisvalmennusta voi olla:

  • ​kommunikaation edistämistä koskeva opetus, esimerkiksi kuva- ja viittomakommunikaatio
  • ​itsenäisten elämäntaitojen opiskelu, esimerkiksi asumisvalmennus

Sopeutumisvalmennusta haetaan vanhus- ja vammaispalvelujen asiakasohjausyksiköstä. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto sekä selvitys haettavan kurssin ohjelmasta tai suositus yksilöllisestä sopeutumisvalmennuksesta. Korvausta sopeutumisvalmennukseen voi saada myös terveydenhuollosta ja Kelasta.

Ravinto- ja vaatekustannukset

Ylimääräisiin vaate- ja erityisravintokustannuksiin voi saada korvausta niihin varattujen määrärahojen mukaan. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon myös ensisijaisten tukimuotojen kautta saatu taloudellinen apu.

Tuki ylimääräisiin erityisravintokustannuksiin
Taloudellisena tukena voidaan korvata ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti.

Erityisravintokustannuksina ei korvata sellaisia menoja, jotka perustuvat vain lääkärin suosituksiin. Myöskään tavanomaisia ruokatavarakaupan artikkeleihin luettavia ravintoaineita ja valmisteita ei korvata. Hakijan tulee selvittää tarvitsemansa erityisravinnon ja erityisvalmisteiden laatu sekä määrät ja niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Tuki ylimääräisiin vaatekustannuksiin
Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset vaatetuskustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita.

Vammainen henkilö ei aina voi käyttää kaupoista valmiina saatavia vaatteita ja jalkineita esimerkiksi huomattavan fyysisen poikkeavuuden tai erilaisten apuvälineiden käytön johdosta. Samoista syistä myös vaatteiden kuluminen voi olla normaalia huomattavasti nopeampaa.

Ongelmia voivat aiheuttaa mm. valmisvaatteiden sopimattomuus, jolloin vaatteet joudutaan valmistamaan mittatilaustyönä. Esimerkiksi proteesit ja tukisidokset edellyttävät vaatteisiin muutoksia ja lisäyksiä, vaikeista ihosairauksista kärsivät tarvitsevat heille soveltuvia kevyitä vaatteita tai erilaisten voiteiden käyttö edellyttää myös usein toistuvaa vaatteiden pesua ja vaihtoa, joka puolestaan vaikuttaa vaatteiden kulumiseen ja käyttöiän lyhenemiseen.

Hakeminen

Ylimääräisten vaatekustannusten ja erityisravintokustannusten korvausta haetaan vammaispalvelusta. Hakemukseen liitetään asiantuntijalausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääkärin teksti sekä selvitys säännöllisistä vammasta johtuvista erityisvaate- tai erityisravintokustannuksista.

Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä tekee päätöksen taloudellisen tuen myöntämisestä ylimääräisten vaatekustannusten sekä erityisravintokustannusten korvaamisesta.

LISÄTIETOJA

Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakasohjausyksikön sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja numerossa: 015 211 557 (arkisin klo 8-16).