Kotihoidon vahvuudet ja haasteet näyttävät olevan samanlaisia koko Suomessa. Työn vapaus, monipuolisuus ja itsenäisyys luovat työn imua. Asiakastyö on palkitsevaa ja työyhteisö antaa voimaa sekä sosiaalista pääomaa.

Erittäin positiivista on, että moni Essoten kotihoidon työntekijä suosittelisi työnantajaansa ystävilleen. Harva pelkää oman työpaikkansa menetyksen puolesta. Tarve työntekijöistä on yhteinen läpi valtakunnan.

Haasteitakin löytyy. Hoitotyö on tunnekuormalla ja vastuulla maustettua aivotyötä, jota ryydittää työn sirpaleisuus. Runsaat keskeytykset kuormittavat muistia ja keskittymistä. Työntekijöillä on usein kokemus, että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työaikoihinsa.

Edellä mainitut kotihoidon vahvuudet ja kehityskohdat on poimittu Työterveyslaitoksen organisoimasta Mitä kuuluu 2020 -kyselystä. Sen tulokset julkistettiin Essotessa viime joulukuussa.

Vetovoimainen kotihoito -hanke, vanhus- ja vammaispalvelujen kotiin vietävien palvelujen palvelupäällikkö Maija Loponen sekä allekirjoittanut piti jokaiselle kotihoidon 12 alueelle infotilaisuuden, jossa kerrottiin aluekohtaisista tuloksista.

Työpajat etsivät ratkaisuja pulmiin

Pian infojen jälkeen hanke järjesti kaikille alueille oman työhyvinvoinnin työpajan. Pajoissa palattiin kyselyssä voimakkaimmin esille nousseisiin haasteisiin. Työntekijöillä oli tilaisuus kertoa konkreettisista arjen tilanteista, joissa työ ei suju kuten pitäisi.

Kun samat tilanteet toistuvat viikosta toiseen työn arjessa, nousee esiin myös ratkaisuehdotuksia. Näitä ideoita pyydettiin kotihoidon työntekijöiltä – ja ideoita myös saatiin.

Monen toiveena oli, että kotihoidon prosesseja hiotaan selkeämmiksi. Esimerkiksi uuden asiakkaan saapuessa helpottaisi, jos kotihoidon työntekijä ei joutuisi tekemään niin paljon paperityötä.

Työntekijät esittivät myös omaa mentoria uusille työntekijöille, jolloin kirjoittamaton tieto leviäisi paremmin eteenpäin. Ratkaisuja esitettiin myös työn keskeytysten vähentämiseksi, mikä vähentää aivotyön kuormaa.

Kun ongelmakohdat on tunnistettu ja ratkaisuja on löydetty, jokainen alue äänestää ehdotusten joukosta kolme tärkeintä toimenpidettä. Toimenpiteille ja ehdotuksille on oma kirjauspaikka Mitä kuuluu -kyselyssä.

Työyhteisöt lähtevät toteuttamaan näitä tavoitteita, joiden etenemiseen palataan kesälomien jälkeen. Myös Vetovoimainen kotihoito -hanke tukee tärkeimpien toimenpiteiden jalkauttamisessa. Niitä ovat esimerkiksi mentorointimallin kehittäminen ja käyttöönotto sekä työn keskeytysten hallinta.

Kyselyssä usein esille noussut perehdytys on myös työn alla ja pilottivaiheessa.

Kotihoidossa työn vapaus, monipuolisuus ja itsenäisyys luovat työn imua. Asiakastyö on palkitsevaa.

Työssä onnistuminen kaikkien tietoon

Essoten kotihoidossa on suunnitteilla kiinnostava työhyvinvoinnin työkalu. Kun Haipro-järjestelmään ilmoitetaan haittatapahtumia, niin LfE-järjestelmä (Learning from Exellence) ottaa vastaan ilmoituksia erinomaisesti tehdystä työstä.

Työntekijä voi tehdä LfE-ilmoituksen, kun työkaveri on esimerkiksi auttanut, onnistunut työssään, keksinyt ratkaisun pulmaan tai asiakas on kiittänyt häntä. Ilmoitus välittyy sen kirjoittajalle, esimiehelle sekä työntekijälle, jota positiivinen palaute koskee.

Järjestelmä palvelee työntekijöiden toivetta runsaammasta palautteesta. Ilmoituksia voi käyttää myös työn kehittämiseen.

Kokeilu toteutetaan yhteistyöprojektina kotihoidon, ensihoidon, Etelä-Savon sote-uudistuksen sekä Vetovoimainen kotihoito -hankkeen kanssa.

Jokaiselta kotihoidon alueelta haetaan työhyvinvoinnin yhteyshenkilöä, jolla on oma rooli LfE-järjestelmän käytössä. Yhteyshenkilö pitää yllä työyhteisön näkökulmaa myös muissa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Hän toimii esimiehen työparina huolehtien, että työpajoissa sovitut toimenpiteet etenevät.

Mari Virta

Kirjoittaja toimii kehittäjänä Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa.