Musta rannakellon mallinen turvapuhelin asiakkaan ranteessa.
Paikantava turvapuhelin voi olla rannekellon näköinen laite.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluissa Essotessa turvapalvelut ja turvateknologia ovat osa kotihoidon palveluja. Turvateknologian käyttöönotto suunnitellaan aina asiakkaan tarve edellä. Kaikki alkaa arviolla, onko asiakkaalla turvallista olla kotona. Asiakkaan kanssa pohditaan, kokeeko hän kodin turvalliseksi, ja onko arjessa tai toimintakyvyssä tapahtunut muutoksia jotka vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen. Arvioinnissa myös selvitetään, onko asiakkaalla turvaverkkoja ja läheisiä, ja kuinka aktiivisesti he ovat tekemisissä keskenään. Yksinäisyys luo turvattomuuden tunnetta ja asiakkaan läheiset saattavat asua kaukana.

Puhelin luo turvallisuuden tunnetta

Kun asiakas tulee kotihoidon turvapalvelujen piiriin, ensimmäisenä selvitetään, millainen asiakkaan oma puhelin on, ja millaiset valmiudet hänellä on käyttää sitä. Onko asiakkaalla jo olemassa olevaa soittorinkiä, älypuhelinta ja mahdollisesti 112-sovellusta käytössä? Joissakin puhelinmalleissa on myös valmiina hälytysnappi.

Mikäli asiakkaan oma puhelin ei ole riittävä turva, seuraava askel on turvapuhelin. Toisinaan asiakkailla voi olla korkea kynnys ottaa turvapuhelin käyttöön, joten asiakkaan on mahdollista tutustua laitteisiin ennalta. Turvapalvelun avulla halutaan tukea asiakkaan oman elämänhallinnan tunnetta. Turvapuhelin on kuin auton vakuutus: se on hyvä olla olemassa, mutta toivotaan ettei sitä tarvitse käyttää. Sen olemassaolo tuo turvallisuuden tunnetta. Turvapuhelinmalleja on erilaisia: on olemassa sekä kotiympäristössä toimivia malleja, sekä paikantavia malleja, mikäli asiakas liikkuu enemmän. Paikantava turvapuhelin on rannekellon näköinen laite, mutta saatavilla on muitakin laitteita. Turvapuhelimen lisäksi kotona asumista voidaan turvata myös muilla lisälaitteilla, joita ovat esimerkiksi kaatumishälytin, liesivahti ja ovihälytin.

Turvateknologian käyttö suunnitellaan asiakkaan tarpeet edellä

Turvateknologiaa saa käyttöönsä julkisen terveydenhuollon kautta tai välineitä voi ostaa itsekin vapailta markkinoilta. Mikäli asiakas tulee julkisen terveydenhuollon asiakkaaksi, turvapalveluihin kuuluu aina auttajatoiminta. Se tarkoittaa, että mikäli asiakkaalta tulee hälytys, hänen vointinsa tarkistetaan aina. Ensimmäiseksi asiakkaalle soitetaan, ja jos hän ei vastaa, lähtee asiakkaan luokse auttaja. Tulevaisuudessa kotiin voidaan asentaa esimerkiksi liiketunnistimia, joilla voidaan seurata asiakkaan aktiivisuutta kotona. Järjestelmä oppii arjen rytmin ja tekee automaattisen hälytyksen, jos asiakas on ollut vaikkapa liian kauan liikkumatta kylpyhuoneessa.

Turvateknologian käyttöönotossa kaikki lähtee asiakkaan tarpeesta. On asiakkaan päätettävissä, ottaako hän niitä käyttöön vai ei. Turvateknologia ja laitteet ovat ainoastaan apuvälineitä ja osa kotona pärjäämisen varmistamista. Se, että ihminen saa asua mahdollisimman kauan turvallisesti kotonaan, on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Jokaisen ihmisen kannattaakin jo hyvissä ajoin miettiä valmiiksi toimintasuunnitelma, mitä tekee mahdollisessa hätätilanteessa. Mitä sinä teet, jos sinulla on hätä?

Soile Laitinen

Kirjoittaja työskentelee Essotessa Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -hankkeessa, jota toteutetaan vuosina 2020-2021. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

www.essote.fi/vetovoimainenkotihoito

soile.laitinen [at] essote.fi