A portrait of a granddaughter and grandfather. Shallow depth of field, focus on grandfather.

Vierasblogi: Vetovoimainen vanhustyö -hanke Pohjois-Savossa

Lempeä tuuli havisuttelee väriloistossaan hehkuvia pihapuita, kun menen tapaamaan muistihoitajana Kuopion kaupungilla työskentelevää Erja Lindelliä. Vastaanotto on mitä lämpimin, kun istahdamme keskustelemaan arvokkaasta vanhenemisesta.

Erjan työhön muistihoitajana, tai laajemmin muistikoordinaattorina kuuluu arvokkaan vanhuuden tukeminen muistisairausdiagnoosin jälkeen. Työssään Erja on asiakkaan ja läheisten tukena. Hän käy asiakkaiden kotona kartoittamassa asiakkaan vointia, palveluiden tarvetta, sekä huolehtii oikea-aikaisista tuista ja etuuksista. Keskusteluissa on usein mukana omaiset ja heille, kuten asiakkaallekin, Erja on rinnalla kulkija. Asumisyksiköissä ja kotihoidossa Erjan työ on auttaa löytämään suotuisia ratkaisuja, mikäli asiakkailla on vaikkapa muistisairauden myötä ilmaantunut muuttunutta käyttäytymistä tai hoitotilanteisiin liittyy haasteita. Yhteistyössä läheisten, hoitajien ja lääkäreiden kanssa pohditaan, miten voisimme auttaa asiakasta.

Kysyessäni mitä ”Onni on vanheta arvokkaasti” tarkoittaa sinulle? Erjan katseessa on lämpöä, kun hän vastaa:

– Pyrin hoitamaan ja kunnioittamaan ikäihmisiä tasa-arvoisesti. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta. Mietin mikä heidän arjesta tekisi rikkaampaa.  Tavoitteenani on myös mahdollistaa henkilön pääseminen kodin ulkopuoliseen toimintaan, kuten ryhmämuotoisiin toimintoihin, tai että hän saisi, vaikka ulkoiluapua jos ei itse pääse ulos. Yhteistyö kaupungin päiväryhmien, järjestöjen ja seurakunnan kanssa on loistavaa. Heillä kaikilla on tarjota erilaista toimintaa, josta poimitaan henkilölle sopiva kokonaisuus. Näin myös yksinäisyyttä saadaan lievennettyä. Näistä pienistä asioista ihmiselämän rikkaus syntyy.

Arvokkaaseen vanhuuteen ja hoitotyöhön kuuluu asiakkaan elämän tarinan ymmärtäminen ja palapalalta kokoaminen hoitotyön tueksi. Ihmisen tunteiden ja oirehdinnan takana voi olla hyvin erilaisia asioita, joskus raskaitakin traumoja. Näiden ymmärtäminen ja käsitteleminen on osa hyvää hoitoa. Näin voidaan kohottaa myös asiakkaan elämänlaatua jakamalla taakkaa. Ei pidä ensisijaisesti lääkitä ahdistusta ja kiukkua pois, vaan hoitajan tulisi kyetä kohtaamaan, olemaan läsnä ja antaa asiakkaalle mahdollisuus kertoa mikä painaa mieltä ja kuinka sitä huolta voisi helpottaa. Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu tunne kuulluksi ja rakastetuksi tulemisesta. Siinä on hoitajalla ja omaisilla omat roolinsa.

Persoonaa peliin! – Arvokkaan vanhuuden rakentaminen

Asiakaskontaktissa ensisijaisen tärkeää on kohtaaminen ja läsnäolon taito. Suhtautumalla asiakkaaseen luontevasti ja olemalla hoitajana oma valloittava persoona, syntyy luontevasti hyviä asiakas kohtaamisia. Istutaan kasvokkain ja ollaan ihminen ihmiselle. Hyvä hoitaja havainnoi asiakkaan elämän tyyliä, elinympäristöä, asennetta, puhetapaa ja arvoja. Tällöin hän voi peilata ja päästä paremmin asiakkaan kanssa yhteistyöhön. Luottamus rakentuu pikkuhiljaa ja sen kasvaessa myös hoito onnistuu paremmin.

Muistisairauteen voi liittyä persoonallisuuden ja minuuden muutoksia. Tässä läheisillä ja hoitajilla on iso rooli sairastuneen tukemisessa.

– Keskustelussa läheisten kanssa painotan, että vaikka muistisairausdiagnoosi on tehty, niin pyritään näkemään edelleen se ihminen, joka tuntee erilaisia tunnetiloja. Hänellä on myös edelleen tarpeita, jotka ei iän mukana häviä. Muistetaan voimavarat mitä hänellä vielä on ja mitä kaikkea hän vielä pystyy tekemään.  Muistetaan että henkilö on oman elämänhistoriansa kanssa ainutlaatuinen. Tuetaan ja ohjataan arjen toiminnoissa, koska tutut askareet ja harrastukset pitävät kiinni elämässä, Erja sanoo.

Teknologia mahdollistaa pidemmän kotona asumisen ja itsenäisen elämän myös muistisairaalla. Esimerkiksi lenkkeilyä harrastanut ihminen voi edelleen ulkoilla GPS-paikantimen turvin. Omainen tai kotihoito voi soittaa GPS-kelloon ja pyytää palaamaan kotiin. Tarvittaessa voidaan myös paikantaa, jos eksyy ja ei osaa palata kotiin. Myös ulko-oveen voidaan asentaa hälytin, tuomaan turvaa vain yöksi, jolloin päiväaikaan liikkuminen muistisairaalla mahdollistuu. Tällöin rakas lenkkeilyharrastus on osa elämää ja tukee toimintakykyä.  Samalla itsenäisyys, sekä tunne oman elämän hallinnasta ovat tärkeitä asioita henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Hoitotyö ei siis saa olla pelkkää suorittamista, vaan siinä pitää näkyä ihmisen persoona, elämän tarina ja hyvän elämän perusteet

Erja korostaa, että arvokkaan ja hyvän ikääntymisen tärkeimpiä tekijöitä ovat perussairauksien hyvä hoito, mielihyvää tuottava arki, aktiivinen elämä mahdollisimman pitkään, oikea-aikaiset palvelut ja tukitoimet, sekä monipuolinen ravitsemus ja riittävä energiansaaminen. Nämä tekijät tukevat psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on myös tärkeää hoitoa suunnitellessa. Mikäli asiakkaan toive on saada asua mahdollisimman pitkään kotona, tulee sen toteuttamiseksi etsiä ratkaisut.

Keskustelussa Erja mainitsee useasti, kuinka tärkeää on ymmärtää ihmisen elämäntarinaa ja hänelle tärkeitä ja mieleisiä asioita.

– Mikäli asiakas on aina ollut tarkka ulkonäöstään, tykännyt laittaa hiuksensa kauniiksi, satsata kosteusvoiteisiin ja laittaa ripsiväriä, niin se kuuluu myös hyvään ja arvokkaaseen vanhuuteen. Hänelle tulisi nämä rutiinit mahdollistaa niin kauan, kuin hän haluaa.

Elämänhistorian tuntemisella on hoitotyössä hoitajalle iso merkitys. Haastavissa hoitotilanteissa voi elämänhistoriasta nostaa keskusteluun mukavia, mielihyvää tuottavia asioita. Elämänhistorian tuntemisesta on myös hyötyä ihan tavallisissa kohtaamisissa, jolloin siitä voi löytyä keskustelun aihetta asiakkaan kanssa.

Asiakkaat joiden kanssa Erja työskentelee ovat pääsääntöisesti iältään yli 65-vuotiaita.  Sukupolvien välisiä eroja on havaittavissa siinä, että ”nuoremmat” ovat oppineet ostamaan palveluita, he kuluttavat myös enemmän nautintoihin, kuten kosmetologin palveluihin, hyvään ruokaan tai teatteriin. Näitä asioita he myös haluavat säilyttää osana vanhuuttaan. Yli 80 vuotiaat ovat taas tottuneet elämään vaatimattomammin, jolloin tarpeellistenkin palveluiden ostamisesta joudutaan keskustelemaan perusteellisemmin.

Arvoa ammattitaitoisesta läsnäolosta

Jokainen kohtaaminen on ainutkertainen kokemus. Asiakkaat lukevat todella tarkasti kasvojen ilmeitä ja eleitä, sekä vaistoavat hoitajan tunnetiloja, jolloin viestinnän on oltava kokonaisvaltaista. Arvostava kohtaaminen on aitoa, empaattista, positiivista ja kunnioittavaa läsnäoloa. Tätä tulisi hoiva-alan opinnoissakin korostaa ja tietoisesti harjoitella.

Vaikka hoitaja peilaa asiakkaan tapaa kommunikoida, ei oma persoona saa kadota. Asiakkaat ja hoitajat ovat erilaisia, persoonia jokainen –ja niin sen kuuluu ollakin. Kun hoitajana kokee onnistumisen tunteita hoitotyössä, se tukee myös työssä jaksamista. Omanlainen työskentelyote on tärkeä.

Erjan puheessa kuultaa ihmisläheisyys ja vilpittömyys. Hänen sanoessa ”Ihana työ, tykkään ihan hirveästi! Onnistumisen tunteet palkitsevat.” uskon vanhustyön olevan juuri sitä: #onnihetki.

Kirjoittaja Tytti Mönkkönen on hankkeen viestintävastaava, joka fanittaa vanhuksia ja etsii vetovoimaa.

Blogi on julkaistu ensimmäisenä  vetovoimainenvanhustyo.fi -sivustolla.