Aikuissosiaalityö on sosiaalityön alana nuori, käsite on tullut sosiaalityön kenttään vasta 2000 -luvun alussa. Sosiaalityötä on toki aina tehty aikuisten parissa, ihan sen alkuajoista lähtien.

Työ on kohdentunut asiakkaisiin, joilla on erilaisia haasteita elämässään, kuten työttömyys, köyhyys, alentunut toimintakyky, riippuvuussairaus, mielenterveydenongelma tai jokin muu elämänhallintaa heikentävä tekijä. Aikuissosiaalityö määrittyi hyvin pitkään toimeentulotuen kautta ja monille aikuissosiaalityö on yhtä kuin rahallinen tuki.

Jokainen kuitenkin ymmärtää, että kaikki elämisen haasteet eivät ole ratkaistavissa rahalla.  Aikuissosiaalityö sisältääkin monia muita työmuotoja, kuten tukea arjenhallintaan ja asumiseen, työelämän ja koulutuksen mahdollisuuksien selvittämistä ja päihteiden käyttöön liittyvään muutokseen tukemista.

Merkittävä muutos toimintaympäristössä tapahtui kaksi vuotta sitten, kun toimeentulotuen perusosa siirtyi Kelaan. Kela otti tehtäväkseen laskennallisen etuuden myöntämisen, mutta muu aikuissosiaalityöhön liittyvä työ jäi edelleen kuntiin. Työn tekemisen rytmi ja asiakkuuteen tulo oli hyvin pitkälle rakentunut aikuissosiaalityössä toimeentulotuen käytänteiden varaan. Sen poistuminen kunnan palveluvalikosta johti tilanteeseen, jossa koko aikuissosiaalityötä täytyy rakentaa uudenlaiselle pohjalle.

Etelä-Savossa ja Kainuussa on käynnissä ISO SOS -hanke, osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä. Essoten osahankkeessa on mukana aikuissosiaalityö ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityö.

Hanke osuu ajankohdallisesti hyvään saumaan. Ympärillä tapahtuneeseen muutokseen on välttämätöntä reagoida ja samalla ennakoida tulevaa sote-uudistusta maakunnallisella yhteistyöllä. Uudenlaisilla toimintatavoilla haetaan toiminnalle lisää saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja tunnettavuutta.

Hanketyöskentely on mahdollistanut meille työntekijöille tilaisuuden pysähtyä asioiden äärelle. Aikuissosiaalityössä asiakkaiden tarpeet helposti priorisoituvat muiden tarpeiden edelle ja vaikka työn jatkuva kehittäminen olisikin tärkeää, sille on ollut valitettavan vähän aikaa.

Kehitystyö nousee arjesta

Kehittämistyön kohteet nousevat arjen haasteista: Miten löytää ne asiakkaat palvelun piiriin, jotka sitä eniten tarvitsisivat? Millaisilla työmuodoilla asiakkaan osallisuus paranee ja miten tämän kaltaisen työn tärkeys pystytään osoittamaan?

Ratkaisuja näihin haasteisiin pyritään löytämään yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa kokeilemalla kehittämällä ja näitä kokeiluja analysoimalla.

Tämän vuoden aikana hankkeessa on kokeiltu Kykyviisaria asiakkaiden toimintakyvyn mittaamisessa. Mittarin avulla asiakas itse pystyy kuvaamaan toimintakykynsä ilman, että joku ulkopuolinen määrittää sen.

YTL Satu Marja Tanttu

Samalla mittari kerää tietoa aikuisväestön toimintakykyyn liittyvistä haasteista. Toimintakyvyn vajeisiin pyritään löytämään oikeanlaisia palveluja ja esimerkiksi marraskuussa on alkamassa Voimaa valokuvista -ryhmä asiakkaille, jossa valokuvauksellisin menetelmin pyritään tarkastelemaan asiakkaan elämäntarinaa ja voimavaroja.

Aikuissosiaalityö on jalkautunut tapahtumiin ja järjestöjen tiloihin ja pyrkii siten löytämään sosiaalityötä tarvitsevia aikuisia asiakkaita. Some-kanava on aukaistu samaa tarkoitusta varten.

Näillä toimilla on myös toinen tärkeä tehtävä. Ne tekevät sosiaalityötä tutuksi ja näkyväksi. Koska ennen kaikkea sosiaalityön tarkoitus on olla ihmisen tukena tilanteessa, jossa omat voimavarat eivät riitä. Kynnystä palvelun hakemiseen ei siten saisi olla.

Satu Marja Tanttu

Kirjoittaja on Essoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityöntekijä ja työskentelee tällä hetkellä hanketyöntekijänä ISO SOS – Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä -hankkeessa. ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.