Essote aikoo myydä Mikkelin keskussairaalan tontin Mikkelin kaupungille ja Mikkelin Pesula Oy:n osakkeita osuuskauppa Suur-Savolle. Näin päätti Essoten hallitus (11.3.) esittää kuntayhtymän valtuustolle.

Mikkelin Pesula Oy on kuntayhtymän tytäryhtiö. Essote omistaa osakkeista 57,14 prosenttia. Osakkeita on yhteensä 210, joista Essotella on 120 osaketta ja Mikkelin kaupungilla 90 osaketta.

Mikkelin kaupunki on suunnitellut Mikkelin Pesula Oy:n osakkeiden myyntiä osana Talous- ja tulevaisuusohjelmaa. Essote on puolestaan nähnyt Mikkelin Pesulan omistuksen osittaisen säilyttämisen perusteltuna. Keskussairaalan tekstiilit pestään pitkälti Mikkelin Pesulassa.

Essoten hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää myydä kahdeksantoista (18) Mikkelin Pesula Oy:n osaketta Osuuskauppa Suur-Savolle yhteensä 214 285 eurolla. Järjestelyssä yhtiön konserniyhtiöasema muuttuu, eikä Mikkelin Pesula Oy ole enää osakekaupan toteutumisen jälkeen Essoten tytäryhtiö.

– Pesulan osakkeiden kauppa liittyy pitkälti Mikkelin kaupungin omaisuusjärjestelyihin. Pesula ei ole kaupungin ydintoimintoja. Essotelle pesula on tärkeä ja haluamme jatkaa omistamista, kertoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Kaupunki ja Esssote järjestelevät myös keskussairaalan tontin omistusta. Essote toimii vuokralaisena rakenteilla olevan Mielen- ja kuntoutuksen talon tontilla. Nyt tarkoituksena on siirtää koko sairaalatontin alue kaupungin haltuun 4,9 miljoonan euron kauppahintaan. Essote vuokraa tontin 245 000 euron vuosivuokralla.

– Tämän kaupan taustalla on sote-uudistus. Palvelujen järjestämisen kannalta mahdollisesti tarpeettomaksi jäävät maa-alueet jäävät joustavasti hyödynnettäviksi kaupungin maapolitiikassa ja kaavoituksessa. Muutoin kiinteistöt ja tontit menevät tulevalle hyvinvointialueelle, perustelee kauppaa Kortelainen.

Lue osakekaupasta lisää
Lue tonttikaupasta lisää

Hallitus hyväksyi Erva-alueen järjestämissopimuksen

Pitkään valmisteilla ollut Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus hyväksyttiin Essoten hallituksessa (11.3.). Sopimuksella määritellään keskeisenä asiana  työnjako Mikkelin, Keski-Suomen, Joensuun ja Savonlinnan keskussairaaloiden sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan välillä.

Sopimus ei tuonut suuria muutoksia Mikkelin keskussairaalan toimintaan. Hallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Kuopion yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualeen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen vuodelle 2021.

Päätöksessä korostetaan järjestämissopimuksen liitteen 2. kohtaa, jossa todetaan, että vaativimpien hoitojen keskittyessä yliopistosairaalaan voidaan muuta erikoisalan toimintaa sopia vastavuoroisesti tehtäväksi erityisvastuualueen keskussairaaloissa. Etelä-Savon maakunnassa tämä tarkoittaa, että jatkossa on tarkoituksenmukaista sopia, että Etelä-Savon maakunnan sisällä käytetään ensisijaisesti Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloiden resursseja niissä toimenpideryhmissä, jotka voidaan suorittaa keskittämisasetuksen rajoissa edellä mainituissa keskussairaaloissa.

– Päätöksen loppuosan kommentti on eräänlainen ponsi, jolla halutaan tähdentää tulevan hyvinvointialueen merkitystä. Siinä linjataan, miten kunnallisvaalien jälkeen uutta Ervan sopimusta pitää Etelä-Savon hyvinvointialueen näkökulmasta tehdä, kertoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Lue lisää

Ensihoidon tehtävät vähenivät

Hallitus merkitsi tiedoksi myös Ensihoidon palvelutasopäätöksen toteuman vuodelta 2020.  Sen tietojen mukaan ensihoitoyksiköille välitetyt hälytykset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna noin kahdeksan prosenttia.

Kaikkiaan määrä väheni edellisvuoden noin 25 000:sta tehtävästä noin 23 000:een.

– Olemme samalla tasolla kuin vuonna 2016. Useat uudistukset ja koronavuosi toivat kuitenkin vähennystä, kertoo ensihoidon palvelupäällikkö Marko Pylkkänen.

Kiireellisten tehtävien kokonaismäärä väheni lähes 20 prosenttia. Tehtäviä leikkasi erityisesti hätäkeskusten uusi ohjeistus, joka ohjasi terveydenhuollolle aiempaa vähemmän tehtäviä sekä 116117-numeron käyttöönotto. Koronavuotena yhteydenotot hätäkeskukseen vähenivät. Todennäköisesti yhteydenottojen ja tehtävien vähentymiseen ovat ainakin osasyynä vähentymiseen liikkumisen vähentyminen ja yleinen varovaisuus.

– Myös Essoten oma tilannekeskus ohjaa iäkkäiden ihmisten koteihin ja palvelukoteihin aiempaa enemmän muun muassa kotihoitoa tai kotisairaalan yksiköitä. Paikalle menee yhä useammin ensihoidon yksikköä tarkoituksenmukaisempi yksikkö, Pylkkänen kertoo.

Yleisimmät ensihoidon tehtävät olivat muu sairastuminen eli käytännössä yleistilan lasku, kaatuminen sekä rintakipuoire. Noin 28 prosenttia näistä asiakkaista ei tarvinnut ensihoidon kuljetusta ja tilanne voitiin hoitaa tapahtumapaikalla.

– Ensihoitajat toteuttavat hoidon tarpeen arviota hyödyntäen kliinisen arvion lisäksi mm. erilaisia mittauksia kuten verinäytteen ottaminen ja tarvittaessa konsultoimaan päivystävää lääkäriä. Tämä vähentää asiakkaiden tarpeetonta kuljettamista ja päivystyksen kuormitusta sekä vapauttaa ensihoidon resursseja muihin hälytystehtäviin, Pylkkänen kertoo.

Tehtävät keskittyvät Mikkelin ydintaajamaan, alueen kuntataajamiin ja pääteiden varsille. Kiireellisille tehtäville asetetut tavoiteajat alittuivat näillä alueilla ja jopa paranivat aiempaan verrattuna.

Erityisvastuualueella asetettuihin aikatavoitteisiin tehtävien tavoittamisajoissa päästiin kiireellisten tehtävien (AB) osalta kaikissa riskialueluokissa. Ydintaajaman tavoittamisajat paranivat edelliseen vuoteen verrattuna.

– Kiireettömimmissä tehtävissä ja kauempana taajamista on haasteita saavuttaa tavoiteaikoja erityisesti C-kiireellisyysluokassa. Näiden tehtävien kiireellisyyden asettaa hätäkeskus ja ensihoitoyksikön tulisi olla kohteessa alle 30 minuutin kuluessa hälytyksestä, Pylkkänen sanoo.

Ydintaajaman, muun taajamien sekä asutun maaseudun riskialueilla ei saavutettu C-tehtävien 30 minuutin tavoitetta. 90 prosenttia C-tehtävistä tavoitettiin reilussa 39 minuutissa ja puolet 14 minuutissa.

Kiireettömät tehtävät tavoitettiin reilusti alle 120 min tavoiteajan määritellyissä riskialueluokissa (48 min).

Ensihoitoyksiköiden lähtöviiveet lisääntyivät palvelutason seurannassa kaikissa hälytyskiireellisyysluokissa edelliseen vuoteen verrattuna keskimäärin 18 sekuntia. Viiveiden kasvua selittävät osaltaan päällekkäiset tehtävät sekä pandemian edellyttämät suojautumistoimenpiteet.

– Osana kuntayhtymän talouden tasapainotusta sopeutimme toimintaa etukäteen ja yleinen kehitys tuki toimiamme.  Ensihoidon vuorokautista suorituskykyä ja valmiutta vähennettiin omasta palvelutuotannosta 12 tuntia. Lisäksi yhteistoimintaa pelastustoimen kanssa muutettiin kahden vara-ambulanssitoiminnan painopisteen siirtämisestä ensivastetoiminnaksi. Jos koronan jälkeen tehtävämäärät palaavat entiselleen, niin siitä tulee iso haaste ja kustannukset voivat nousta, arvioi terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Essote vastaa ensihoitopalvelun järjestämisestä ja laatii ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen osana kuntayhtymän toiminnallista ja taloudellista suunnittelua sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti. Palvelutason toteutumista seurataan säännöllisesti muun toiminnan- ja talouden seurannan ohessa.

Lue lisää

Hankkeita tuli yhdeksällä miljoonalla vuonna 2020

Kehittämisjohtaja Pirjo Syväoja esitteli hallitukselle vuoden 2020 kehittämishankkeiden toteutuman ja myös viimeisimmät rahoituksen saaneet hankkeet.

– Koronasta huolimatta Essote on vuoden aikana kasvattanut merkittävästi hankesalkkuaan. Se osoittaa ensinnäkin, että Essote haluaa kehittää palveluitaan myös vaikeina aikoina ja toisekseen sitä, että rahoittajat pitävät Essotea luotettavana kehittäjäkumppanina, arvioi Syväoja.

Vuoden aikana laadittiin 14 rahoitushakemusta, joista myönteisen päätöksen sai 13. Päätösten rahallinen arvo oli seitsemän miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeet, joissa kuntayhtymä on osatoteuttaja, toivat rahoitusta noin 1,7 miljoonaa euroa.

Hankkeiden kustannukset olivat vuonna 2020 yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa, avustuksen ollessa 894 750 euroa ja omarahoitusosuuden 236 041 euroa. Useimmat hankepäätökset saatiin vasta vuoden 2020 loppupuolella ja siksi hankekustannukset olivat matalaa tasoa.

Kuntayhtymän kehittämiseen saadun rahoituksen arvo on yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa ja niiden omarahoitusosuus on lisäksi 1,8 miljoonaa euroa. Luku sisältää kaikki käynnissä olleet hankkeet ja ne hankkeet, joista saatiin rahoituspäätös vuoden 2020 aikana tai alkuvuodesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat sote-uudistushankkeet (kuusi hanketta) ovat noin 80 prosenttia koko hankesalkun arvosta. Hankkeista kahdeksan on EU-rahoitteisia (EAKR- ja ESR- rahoitusohjelmat) ja 12 ministeriöiden rahoittamia. Suuria yli 100 000 euron hankkeita on 15, keskisuuria (30 000-100 000 euroa) kaksi ja pieniä alle 30 000 euron hankkeita.

– Hankkeilla on suuri merkitys Essotelle ja Etelä-Savon alueelle, sillä niiden avulla voidaan kehittää palveluja tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Lisäksi hankkeet lisäävät työllisyyttä ja tarjoavat työntekijöille uralla etenemisen ja ammatillisen kasvun mahdollisuuksia, Syväoja tähdentää.

Varsinaisen hankesalkun lisäksi ovat Essoten isot investoinnit Esper ja Aster merkittäviä toiminnan kehittämishankkeita. Keskussairaalan rakentamishanke Esperin viimeinen vaihe, Mielen- ja kuntoutuksen talo, on parhaillaan rakenteilla. Iso uusi hanke on Aster, jolla suunnitellaan ja otetaan käyttöön uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Hanke on suunnitteluvaiheessa.

Lue lisää

Hallitus keskusteli koronatilanteesta  ja siihen liittyvistä toimista

Kuntayhtymän hallitus sai myös katsauksen koronatartuntojen tilanteeseen. Toimintoja on sopeutettu monilta osin ja epidemia on vaikuttanut kaikkien vastuualueiden toimintaan.

Kuntayhtymä valmistautuu erilaisiin koronan aiheuttamiin tilanteisiin. Toimenpiteiden valmistelu jatkuu ja ne tulevat varsinaiseen päätöksentekoon myöhemmin, jolloin niistä myös viestitään.

Lisätietoja: hallinto- ja henkilöstöjohtaja Pasi Marjakangas

 

Lue koko esityslista täältä.

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Heikki Siira
Konsernitalousjohtaja (osake- ja tonttikaupat)
heikki.siira [at] essote.fi
044 794 2050

Jarmo J. Koski (erva-sopimus)
Johtajaylilääkäri
jarmo.koski  [at] essote.fi
044 351 2541

Marko Pylkkänen (ensihoidon palvelutaso)
Palvelupäällikkö
Ensihoito
marko.pylkkanen [at] essote.fi
040 359 6742

Santeri Seppälä (ensihoidon palvelutaso)
Terveyspalvelujen johtaja
santeri.seppala [at] essote.fi
040 359 6934

Pasi Marjakangas (koronatilanteeseen liittyvät toimet)
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja
pasi.marjakangas  [at] essote.fi
044 351 9601