Essote sijoittuu menotasoltaan edelleen koko maan edullisimpien sote-palvelujen tuottajien joukkoon, kun menoja mitataan vertailukelpoisilla luvuilla eli tarvevakioituna. 

Kuntaliitto on jälleen julkaissut 44 suurimman kunnan ja kahdeksan kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenojen vertailun tammi-elokuulta 2020.

Tarvevakioiduista menoista tulee sote-uudistuksen myötä erittäin tärkeitä, koska tulevien hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy pitkälti niiden perusteella. Kuntaliiton raportissa on käytetty ensimmäistä kertaa keväällä julkistettuja THL:n uusia, aiempaa tarkempia tarvekertoimia.

Essoten indeksilukema pysyi liki ennallaan ja oli tänä vuonna 93. Vastaava suhdeluku oli viime vuonna samaan aikaan 91.

– Näiden tietojen perusteella olemme pysyneet reilusti maan keskiarvon alapuolella. On varmasti päättäjiemme ja jäsenkuntien päättäjien kannalta hyvä tietää, miten sijoitumme koko maan tasolla, sanoo Essoten talousjohtaja Vesa Vestala.

Essoten sijoitus kuitenkin muuttui. Kuntayhtymä siirtyi tarvevakioiduilla luvuilla kuudenneksi edullisimman tuottajan paikalta sijalle 14.

Tarkasteltaessa niitä sote-palvelujen tuottajia, joiden omassa tuotannossa on myös erikoissairaanhoidon keskussairaalatasoinen palvelutuotanto, Essote sijoittui toiseksi edullisimmaksi vertailluista organisaatioista.

– Edullisimpien joukkoon on nyt tunkua enemmän kuin viime vuonna. Monet kaupungit ja kuntayhtymät lienevät kiinnittäneet palvelujensa tuottamisen kulurakenteeseen tarkempaa huomiota. Tarvevakioinnin laskennan perustan muutoksilla lienee myös vaikutusta. Keskiarvon yläpuolella on enää harvoja toimijoita, mikä tarkoittaa että ne käyttävät sote-palveluihin todella suuria summia, arvioi Vestala.

Viime vuonna maan korkeimmat sote-kulut olivat Savonlinnassa sekä absoluuttisilla luvilla että tarvevakoituna. Tänä vuonna tarvevakioitujen lukujen kärkisijaa pitää Helsinki.

Savonlinnassa on edelleen maan korkeimmat sote-kustannukset asukasta kohden. Kustannuksia nostaa maan vanhin ja monisairas väestö.

Tarvevakioiduilla luvuilla Savonlinna sijoittuu kuitenkin tänä vuonna maan keskikastiin indeksilukemalla 101, kun viime vuonna vastaava luku oli 143.  Luku 100 tarkoittaa, että menot ovat tasan maan keskiarvossa.

– Tarvevakioidut menot ovat hyvä ja nykyisin käytettävissä olevista mittareista oikeudenmukaisin, koska tällöin erilaisilla asiakaspohjilla työtä tekevät sote-toimijat asetetaan mahdollisimman samalle viivalle. On aivan eri asia hoitaa ikääntyneitä monisairaita kuin nuorempia ja terveempiä asukkaita ja lukujen suora vertailu johtaa helposti harhaan. Toki vielä oma haasteensa on tuottaa palvelut koko sote-palvelukentälle erikoissairaanhoidon palvelut mukaan lukien kuten Essotessa, muistuttaa Essoten johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski.

Essote sijoittuu maan edullisimpien sote-tuottajien joukkoon. Kuntayhtymä on toiseksi tiukin taloudenpitäjä niiden sote-tuottajien joukossa, joilla on oma keskussairaala.

Muuttuneiden laskennan perusteiden johdosta on tässä vaiheessa vaikea arvioida, kuinka monta miljoonaa kustannukset olisivat korkeammat, jos sote-palvelut olisi Essotessa tuotettu vertailuryhmän keskimääräisin tarvevakioiduin kustannuksin. Laskennallisesti kustannukset olisivat olleet noin 12 miljoonaa euroa korkeammat.*)

– Kyse on joka tapauksessa vähintään useamman miljoonan kulusäästöistä, arvioi Vestala.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakoidut asukaskohtaiset kustannukset olivat ajanjaksolla keskimäärin 2 355 euroa ja vaihteluväli 2 595–1 943 euroa. Helsingissä oli 10 prosenttia suuremmat ja Heinolassa 17 prosenttia pienemmät nettomenot/asukas suhteessa yhteenvedon kuntiin keskimäärin.

Essoten tarvevakioidut menot asukasta kohden olivat 2195 euroa ja toteutuneet menot 2 662 euroa.

Kulujen pitämiseksi kurissa Essote on toteuttanut vuosittain merkittävän määrän yksittäisiä toimenpiteitä ja rakenteellisia ratkaisuja. Pysyviä vähennyksiä on haettu myös tiloja tiivistämällä ja uudisrakentamisella, jotka ovat mahdollistaneet aiempaa tarkoituksenmukaisemman toiminnan.

– Keskussairaalan tuottavuuden parantaminen oli aloitettu jo ennen Essoteksi yhdistymistä. Vanhus-ja vammaispalvelujen painopistettä on muutettu, mikä on näkynyt tällaisissa vertailuissa jo pitkään. Tiloja on tiivistetty nettomääräisesti yli 16 000 neliötä, ja jos matkan varrelta mukaan tullut Tuustaipaleen vähennys lasketaan mukaan, neliöitä on lähtenyt 20 000. Osoitteiden määrä on vähentynyt 135:stä noin 90:een, luettelee kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Essoten vanhus- ja vammaispalvelut on keventänyt ja uudistanut palvelurakennetta maan kärkijoukoissa. Useimmat ikäihmiset voivat asua kotona tai kodinomaisesti pidempään. Ennakoiviin palveluihin ja kotiin annettaviin palveluihin on satsattu voimavaroja.

Myös vammaispalvelussa on palvelurakenteen keventämistä tehty systemaattisesti. Niukkoja resursseja arvioidaan systemaattisesti palvelutarpeen mukaisesti, jotta hyvä hoiva ja hoito pystytään turvaamaan.

– Vammaispalveluissa tärkeää on oikea-aikainen palvelutarpeen arviointi. Painopiste on peruspalveluissa ja ostopalvelun rinnalle on tärkeää saada myös kuntayhtymän omaa palvelutuotantoa. Sote-uudistuksen myötä saatu Henkilökohtaisen budjetoinnin hanke on merkittävää uudistustyötä ja lisää tulevaisuudessa lisää asiakkaidemme valinnanvapautta, sanoo vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Asumispalveluihin on tullut uusia vaihtoehtoja, kuten perhehoitoa ja ns. senioriasumista.

– Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää yhteisöllistä senioriasumista, perhehoitoa ja tavallista asumista, jossa henkilökunta paikalla aamulla ja illalla. Yhteisöllinen asuminen tuo turvallisuutta, kun enää ei pärjätä omassa kodissa.  Vaikeasti muistisairaat tarvitsevat riittävästi suojattua ympäristöä 24/7 eli ympärivuorokautista palveluasumista, sanoo Kaukonen.

Vanhuspalvelut on myös yhdistänyt voimavarojaan muiden toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Tämä näkyy muun muassa tiiviinä yhteistyönä yritysten, yhdistysten, vapaaehtoistoimijoiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Mikkelissä yhteistyö ilmenee muun muassa Omatorin monipalvelutoimintana. Vastaavaa monipalvelua on myös ympäristökunnissa.

– Tuotamme alueemme ihmisten lakisääteiset palvelut niukoilla resursseilla. Julkisessa keskustelussa tuijotetaan usein talousarviolukuihin. Vertailu muihin toimijoihin osoittaa, että teemme työtämme tehokkaasti ja taloudellisesti, Kortelainen summaa.

Lopulliset sijoitukset Kuntaliiton vertailussa tiedetään, kun kunkin vuoden tilinpäätökset valmistuvat.

*) Kuntaliiton julkistamia tietoja ei voi suoraan verrata aiempien vuosien aineistoihin, koska tunnusluvut on laskettu poikkileikkausaineistosta ja tiedot tarvevakioiduista menoista on laskettu käyvin hinnoin ja ne on suhteutettu laskentavuosien yhteenvedossa mukana olevien kuntien keskiarvoon.  Lisäksi tarvekertoimen laskentaa erityisesti sairastavuuden mittaamisen osalta on tarkennettu (THL, 30.6.2020), minkä vuoksi vuoden 2020 tarvekertoimet ja tarvevakioidut menot saattavat poiketa suurestikin aiemmista. 

Lue koko Kuntaliiton raportti tästä

Lue THL:n uusista tarvekertoimista täältä ja täältä

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Vesa Vestala
Talousjohtaja
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540

Niina Kaukonen
Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja
niina.kaukonen [at] essote.fi
044 794 4003

Jarmo J. Koski
Johtajaylilääkäri
jarmo.koski [at] essote.fi
044 351 2541