Uudistukset, rakentaminen, sijaisten vakinaistaminen ja talouden sopeutukset määrittävät Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) vuoden 2018 talousarviota, joka on kuntayhtymän toinen. Kuntayhtymän johtaja Risto Kortelaisen esitys julkistettiin (5.10.). Esitys lähtee jäsenkuntiin lausunnoille sekä kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston käsittelyyn.

Kortelainen arvioi, että sote-uudistuksen lykkäämisen takia jäsenkuntien ja kuntayhtymän on suunnattava ajatteluaan uudelleen. Kunnille lykkäys merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusvastuuta vielä vuosiksi 2018 ja 2019.

– Kunnissa on hyvä muistaa, että sotekin on vielä olemassa. Kunnista päin katsottuna Essote-kuntayhtymä on kuntien sote-toimiala. Se edellyttää sitä kuntayhteistyötä, jotta pystymme hoitamaan perustehtävämme, Kortelainen muistuttaa.

Essoten on puolestaan sopeutettava toimintaansa kuntien taloudellisiin mahdollisuuksiin ja valtion rahoitukseen tulevan maakuntasoten aikana.

– Myös mahdolliseen asukkaiden valinnanvapauden laajentumiseen on valmistauduttava. Essoten nykyisistä sote-palveluista osa siirtyy alan yritysten ja järjestöjen tuotettavaksi, Kortelainen arvioi.

Talousarvion mukaan kuntalaskutus pysyy 304 miljoonan euron tienoilla. Nettomenojen kasvua on kuluvaan vuoteen verrattuna vain noin 0,65 miljoonaa euroa.

Kasvu johtuu Pieksämäen erikoissairaanhoidon siirtymisestä kokonaan Essoten hoidettavaksi keväällä 2016. Aiemmin Pieksämäki järjesti osan erikoissairaanhoidosta itse. Siirto näkyy nyt Essoten taloudessa kulujen kasvuna. Siirto on kuitenkin tuonut Pieksämäen kaupungille säästöjä.

 

Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa järjestämisvastuun Essotelle siirtäneiden seitsemän jäsenkunnan kuntalaskutus vähenee 0,5 prosenttia.

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana kuntayhtymä on jo sopeuttanut talouttaan voimakkaasti. Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden noin 12 miljoonan euron alenema vuoteen 2021 mennessä, mikä tarkoittaa noin 0,5 prosentin vuotuista tuottavuuskehitystä. Käytännössä tuottavuus tarkoittaa tässä yhteydessä käyttötalouden supistamista.

Essoten taloussuunnittelu on kulkenut kuvan vihreän käyrän mukaisesti. Ylin sininen viiva on ennakoitu kehitys. Keskimmäinen sininen viiva tarkoittaa perussopimuksen mukaisia leikkauksia. Menot ovat 3,7 miljoonaa euroa alempana kuin mitä perustamissuunnitelmassa on tähdätty ja noin 10 miljoonaa alle kuntataloudessa ennakoidun kehityksen.

Vuoden 2018 toimintamenot putoavat noin 0,4 miljoonalla eurolla verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Ne ovat 354 miljoonaa euroa.

Samalla vaativaa hoitoa ja hoivaa tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa. Pelkästään Mikkelissä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain noin 200 henkilöllä, joista kymmenen prosenttia tarvitsee palvelutalopaikan.

Kun vuoden 2016 lopussa 75 vuotta täyttäneitä asukkaita oli kuntayhtymän jäsenkunnissa kaikkiaan noin 12 500, niin vuonna 2025 iäkkäitä on noin 16 700. Yli 75-vuotaiden määrä lisää voimakkaasti palvelujen tarvetta ja kysyntää.

– Se tarkoittaa, että Essoten alueella on joka vuosi noin 50 sellaista iäkästä henkilöä enemmän, jotka tarvitsevat joko säännöllistä palvelua kotona asumisen tueksi tai ympärivuorokautista palveluasumista. Vanhuspalveluissa kiinnitetäänkin erityistä huomiota omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä toimintakyvyn tukemiseen ennen säännöllisiä palveluja.  Kuntayhtymä varautuu tietysti myös laajentamaan omia asumispalveluja ja hankkimaan palveluja yrityksiltä ja järjestöiltä aiempaa enemmän, Kortelainen summaa.

Talousjohtaja Vesa Vestala arvioi, että yhtä rajulla kulukuurilla ei voida kovin pitkään jatkaa. Rakentamisen poistot ja korot alkavat rasittaa taloutta jo lähivuosina.

­ – Kuntayhtymä on leikannut kulujaan nopeammin kuin mitä perussopimuksessa on sovittu. Jatkossa tulee olemaan kovia haasteita pysyä tässä, Vestala toteaa.

Tulevana vuonna asiakasmaksuista kertyy vähemmän tuloja kuin aiemmin. Myös tietojärjestelmien uusiminen on välttämätöntä. Ne ovat kalliita ja vievät alkuvaiheessa työaikaa pois varsinaisesta toiminnasta. Toimintaa rahoittavien jäsenkuntien taloudellinen kantokyky on heikentynyt, vaikka muun muassa kilpailukykysopimus on auttanut kuntien ja kuntayhtymien taloutta tänä vuonna.

– Mahdollisilla palkankorotuksilla tulee olemaan suuri merkitys taloudellemme. Jos korotus olisi vaikkapa prosentin, sen vaikutus olisi 1,7 miljoonaa euroa vuodessa, sanoo Vestala.

Essote tähtää talousarviollaan nollatulokseen. Menot ja poistot on sopeutettu tuloihin, jolloin maakuntauudistuksessa kunnille ei synny saatavia tai yllätysmenoja.

Vastuualueiden talousarvioraamien muutokset 2017–2018

Vastuualue RAAMI 2017

menot

RAAMI 2018

menot

Hallinto 78,07 82,48
Perhe- ja sosiaalipalvelut 26,93 26,52
Vanhus- ja vammaispalvelut 89,34 90,59
Terveyspalvelut 121,40 117,46
Kuntoutuspalvelut 14,77 13,69
Mielenterveys- ja päihdepalvelut 24,00 23,35
Yhteensä 354,51 354,10

Terveyspalvelut: Palveluja yhdistetään asiakkaan hyväksi

Terveyspalvelut toteuttaa vahvasti yhdessä muiden palvelujen vastuualueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota.

Integraatiolla tarkoitetaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yhdistämistä siten, että asiakas saa tarpeidensa mukaiset palvelut samasta paikasta mahdollisimman pian. Tästä tuoreita esimerkkejä ovat monitoimijapäivystyksen aloitus vuoden 2017 alusta ja Mikkelin Pankalammen terveyskeskusvastanottojen siirtyminen heinäkuun alusta keskussairaalan erikoisvastaanottojen kanssa samalle vastaanottoalueelle.

Hoitohenkilöstön varahenkilö- ja sijaisresurssin siirto rekrytointiyksikköön vapauttaa esimiehiä rekrytointitehtävästä päätehtäväänsä asiakkaiden ja henkilöstön pariin.

Toimintamenojen arvioidaan terveyspalveluissa putoavan noin viidellä miljoonalla eurolla, noin 122,7 miljoonasta eurosta noin 117,6 miljoonaan. Merkittävän osan tästä, 3,6 miljoonaan euroa, selittää toimintojen kustannussiirrot. Hoitohenkilöstön varahenkilö- ja sijaisresurssikustannuksia on siirretty henkilöstöyksikköön ja muille vastuualueille on suunnattu lääkäriresurssien kustannuksia. Tarvikkeiden ja palvelujen ostossa arvioidaan saatavan myös merkittäviä säästöjä.

Paineita menojen kasvuun on kuitenkin runsaasti, sillä väestön ikääntyminen tuo asiakkaita runsaasti sekä terveyspalveluihin että vanhus- ja vammaispalveluihin.

Vanhus- ja vammaispalvelut: Asiakasmäärät ja menot kasvavat

Vanhus- ja vammaispalvelujen kehityshankkeet keskittyvät kotona asumisen tukemiseen sekä koti- ja omaishoidon kehittämiseen.

Vastuualueen yleisenä pyrkimyksenä on keventää palvelurakennetta siten, että asiakkaat ovat tarkoituksenmukaisissa palveluissa ja raskaamman palvelun piiriin, esimerkiksi tehostettuun palveluasumiseen päädytään myöhäisemmässä vaiheessa. Kehittelyssä ovat myös matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät palvelut, jotka tapahtuvat aikana ennen kuin asiakkaat päätyvät Essoten palvelujen piiriin.  Niiden tarkoituksena on pitää ikäihmiset parempikuntoisena nykyistä pidempään.

Kulut kasvavat noin 89,2 miljoonasta eurosta kaikkiaan 90,5 miljoonaan. Osa kasvusta selittyy sillä, että Kyyhkylässä aloitti 1.8.2017 uusi jaksohoitoyksikkö, jossa on 25 paikkaa lisää. Kuntayhtymän kokonaistaloudessa tämä merkitsee kuitenkin säästöä ja asiakkaat ovat oikeassa paikassa osastohoidon sijasta.

Myös henkilökunnan perusmitoitusta on vahvistettu 25 työntekijällä. Määräraha siirtyi varahenkilöyksiköstä ja tarkoittaa sijaisten vakinaistamisia, eikä tämä vaikuta kuntayhtymän kokonaistalouteen.

Kuntoutuspalvelut: Fysioterapeuttien suoravastaanottoa kehitetään edelleen

Avokuntoutuksessa jatketaan fysioterapeuttien suoravastaanoton ja liikuntaneuvonnan kehittämistä. Lue aiempi uutinen asiasta.

Juvan lähikuntoutusosasto muuttaa peruskorjattuihin tiloihin vuoden 2018 lopulla.

Vuoden 2017 aikana tehdyt lähikuntoutusosastojen yhdistämisten vaikutukset alkavat näkyä käytännössä vuonna 2018 (21 lähikuntoutuspaikan supistaminen). Lähikuntoutusosastojen toiminnan ja saattohoidon kehittämistyö on alkanut suunnitelmien mukaan. Asiakasmäärien kasvu luo paineita ja riskejä myös kuntoutukseen.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut kotiuttaa palveluja

Maakunnan yhteistyö näkyy selkeästi mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Itä-Savon Sosteri ostaa tahdonvastaista hoitoa Moision psykiatrisesta sairaalasta.

Aiemmin on jo päätetty siirtää omaksi toiminnaksi A-klinikan palvelut. Tuustaipaleen kuntayhtymän päihdekuntoutuspalvelujen siirtoa Essoten toiminnaksi on valmisteltu tapahtuvaksi vuoden 2018 alusta. Nykyisin Tuustaipale on oma kuntayhtymänsä. Tuustaipaleen siirtymisen arvioidaan nostavan mielenterveys- ja päihdepalvelujen menoja noin 0,5 miljoonaa euroa, mitä ei ole kaikilta osin huomioitu talousraamissa.

Vastuualueen toimintakulujen odotetaan vähentyvän noin 0,6 miljoonalla eurolla noin 23,4 miljoonaan euroon.

Perhe- ja sosiaalipalvelut vahvistaa peruspalveluja

Perhe- ja sosiaalipalvelut vahvistaa tuleva vuotena peruspalveluja ja siirtää palveluja omaksi toiminnaksi noin miljoonan euron edestä. Peruspalvelujen vahvistuminen näkyy lisähenkilöstönä. Näin asiakkaat saavat tarvitseman avun nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ja välttyvät erityispalvelujen jonoista.

Palvelujen kehittämistä ja yhdistämistä jatketaan siten, että asiakas saa sosiaalityön, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Aikuissosiaalityössä määrärahoja kohdennetaan ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön, kuntouttavaa työotteeseen ja toiminnallisuuteen.

Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstövaje korjataan. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota myös valvontaviranomaiset. Samoin henkilöstörakennetta tarkistetaan.

Perhe- ja sosiaalipalveluihin käytetään talousarvion mukaan kaikkiaan noin 26,5 miljoonaa euroa.

Hallinnon vastuualue tuottaa välttämättömät tukipalvelut

Essoten talousarviossa usein huomio kiinnittyy loppusummaltaan noin 80 miljoonan suuruiseen Hallinnon vastuualueeseen. Hallinnon voimavaroista ja menoista kuitenkin vain pieni osa on varsinaista hallintoa.

Hallinnon vastuualueen kautta on järjestetty koko kuntayhtymän useat varsinaisen toiminnan välttämättömät tukipalvelut: tila- ja tukipalvelut (mm. siivous- ja ruokapalvelut), osastojen sihteeripalvelut, sijaiset, henkilöstön työterveys, monet ict-kulut ym.

Tilojen tiivistäminen jatkuu vuonna 2018, sitä mukaa kun sopivia tiloja kuntayhtymän käyttöön löytyy. Kuluvana vuonna Essote on yhdistänyt tilojaan siten, että vuokrattujen tilojen määrä on vähentynyt kolme prosenttia ja kaikkien tilojen kuusi prosenttia. Merkittävin tilamuutos oli Pankalammen toimintojen siirtyminen keskussairaalan alueelle, jolloin tilat vähenivät noin 7 000 neliöstä 1500 neliöön.

Vastuualueen menojen loppusummaksi tulee noin 80,5 miljoonaan euroon, jossa kasvua näkyy noin 1,3 miljoonaa. Kyse on teknisistä muutoksista: Kuluvan vuoden talousarviosta puuttui osastosihteeripalvelujen määrärahoja vajaa miljoona euroa. Lisäksi henkilöstöpalveluihin keskitettiin koko hoitohenkilöstön sijaismäärärahat.

Henkilöstö: Palkkoja harmonisoidaan, sijaisia vakinaistetaan

Essotessa työskentelee talousarviovuotena noin 3270 vakinaista ja 250 määräaikaista työntekijää. Palkkasumman loppuluku asettuu noin 172 miljoonan euron tienoille.

– Kilpailu henkilökunnan saatavuudesta on kiristynyt, kun yksityiset toimijat ovat laajentaneet palveluverkostoaan. Myönteisen työnantajakuvan ja kannustavan palkkausjärjestelmän kehittäminen ovat tarpeellisia, sanoo henkilöstöjohtaja Merja Vihanto.

Kilpailuun Essote vastaa vakinaistamalla varahenkilöstöä, kehittämällä rekrytointia ja harmonisoimalla kunnista ja sairaanhoitopiiristä muodostetun henkilöstön palkkoja siirtosopimuksen mukaisesti. Työn vaativuuden arviointi (TVA) on käynnissä.

Investoinnit: ESPER jatkuu 25,15 miljoonalla

Kuluvan vuoden mittaan Essoten valtuusto on hyväksynyt Kuuman sairaalan ensimmäisen ja toisen vaiheen, Perhetalon ja Vastaanottoalueen II-vaiheen rakentamiset. Jatkossa tulee vielä päätettäväksi Mielentalon ratkaisut.

Vuonna 2018 Kuuman sairaalan ja Perhetalon työmaiden lisäksi uutena alkaa pääaulan ja välinehuollon rakentaminen.

Rakennustyötä vetävän ESPER-hankkeen rahoitustarpeeksi talousarviossa on laskettu 25,15 miljoonaa euroa. Sairaanhoidollisia laitteita hankitaan 2,4 miljoonalla euroa, tietotekniikkaa 1,9 miljoonalla ja muuta tekniikkaa myös 1,9 miljoonalla eurolla.

Kuntayhtymien toimintavaltaa rakentamisessa rajoitetaan 28.2.2019 lukien maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa.

Essoten hallitus käsittelee esitysasiana talousarviota 23. marraskuuta ja valtuusto tekee lopulliset päätökset 7. joulukuuta.

Plussat

  • Essote vakinaistaa noin 70 määräaikaista työntekijää.
  • Terveydenhuollon integraatio etenee ja tuottavuushyötyjä saadaan aikaan.
  • Rakentaminen jatkuu keskussairaalalla. Uudet tilat mahdollistavat uudet toimintamallit ja edistävät myös rekrytointia.
  • Avokuntoutuksessa jatketaan fysioterapeuttien suoravastaanoton ja liikuntaneuvonnan kehittämistä.

Miinukset

  • Kuntayhtymän talous säilyy äärimmäisen tiukkana ja sopeutusta jatketaan.
  • Rakentaminen alkaa näkyä taloutta kiristävinä poistoina.
  • Asiakasmäärien nopea kasvu tuo paineita ja riskejä palvelujen saatavuuteen ja talouteen erityisesti terveyspalveluissa ja vanhus- ja vammaispalveluissa.
  • Kilpailu henkilöstöstä kiristyy ja avainhenkilöstöryhmien rekrytoinneissa on pulmia.

 

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Johtaja, Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Vesa Vestala
Talousjohtaja, Essote
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540

Merja Vihanto
Henkilöstöjohtaja, Essote
merja.vihanto [at] essote.fi
044 351 2382

Jarmo J. Koski
Terveyspalvelujen johtaja, Essote
jarmo.koski [at] essote.fi
044 351 2541