Mieslääkäri sinisessä työasussa istuu työpöydän ääressä
Ilari Kuitunen työskentelee Mikkelin keskussairaalassa erikoistuvana lääkärinä.

Essotessa on tehty kattava tutkimus koronapandemian aikaisesta koronatesteihin hakeutumisesta rokotetausta huomioiden. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Influenza Resp Viruses -julkaisussa huhtikuun lopulla. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, hakeutuivatko ihmiset Essoten alueella koronanäytteenottoon eri tavoin rokotetaustastaan riippuen.

– Huomioimme yli 108 tuhatta Essoten näytteenotossa tehtyä koronatestiä, joissa testattavan kotikunta oli Essoten alueella. Nämä testit koskettivat reilua 63 tuhatta täysi-ikäistä ihmistä erilaisin rokotustaustoin, Mikkelin keskussairaalan erikoistuva lääkäri Ilari Kuitunen kertoo.

Testit ryhmiteltiin sen mukaan, mikä oli testeissä käyneiden rokotetausta viime tammikuun lopussa. Näin syntyi yksi, kaksi, kolme tai ei yhtään koronarokoteannosta saaneiden ryhmät. Tutkimusta vetäneen Kuitusen mukaan tuloksissa ei ollut suuria yllätyksiä, mutta yksi ilahduttava seikka tutkimuksesta paljastui.

– Vähiten ihmiset hakeutuivat testeihin siinä vaiheessa, kun heillä oli kolme rokotusannosta, mikä ei sinällään yllätä, sillä tehokas rokotesuoja vähentää oireita. Ja toisaalta ihmiset ovat näyttäneet luottavan rokotuksen suojaan, koska testikynnys on ollut korkeammalla, Kuitunen analysoi.

Hänen mukaan on loogista, että suositusten mukaisesti kolmesti rokottautuneet ovat myös hyvin tietoisia koronalta suojautumisesta, kuten kasvomaskien käytöstä ja lähikontaktien välttämisestä, ja näin epäherkempiä tartunnoille ja oireille.

Tutkimuksen mukaan Essoten alueella on hyvin vähän sellaisia, jotka tammikuun loppuun mennessä eivät olleet käyneet kertaakaan Essoten koronatestissä eivätkä olleet ottaneet ensimmäistäkään koronarokoteannosta.

– Heitä oli täysi-ikäisissä hieman yli 600, eli vain alle yksi prosentti Essoten alueen aikuisväestöstä. Tämä oli hyvä löydös, jonka oletimme olevan korkeampi, lääketieteen tohtori Kuitunen arvioi.

Tutkimus antaa profiilia ihmisten käyttäytymisestä uuden ja tuntemattoman terveysuhan kohdatessa. Tietoa pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa koronaepidemian mahdollisesti muuttuessa tai uusiin epidemioihin reagoidessa.

– Minusta on hienoa, että olemme pandemian keskellä pystyneet tutkimaan meillekin uusia asioita luotettavasti ja tieteellisesti. Olemme julkaisseet kokoomme nähden paljon tieteellisiä artikkeleita. Tämä on tärkeää epidemian kaltaisen tilanteen päätöksenteossa, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo.

Tutkimusartikkeli englanniksi Influenza Resp Viruses -julkaisussa.

Koronaepidemian tilannekuva: sairaalahoidon tarve kasvoi viime viikolla

Essoten alueen koronaepidemiatilanne jatkuu aaltoilevana. Sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä nousi selkeästi viime viikon lopun aikana. Nyt sairaalahoidossa on yhteensä 18 koronavirustautia sairastavaa, joista yksi on tehohoidossa.

Tilanne kuormittaa edelleen Essoten palveluita, sillä koronapotilaiden eristäminen vaatii tavallista enemmän hoitoresursseja. Viikko sitten koronapotilaita oli alle kymmenen.

Viime viikolla Essoten alueella todettiin 424 varmistettua koronavirustartuntaa.

Koronaepidemia Essoten alueella