Essoten alueen kunnat haluavat yksimielisesti edellisen maakuntavalmistelun pohjalta rakennettavan Etelä-Savon maakunnan. Kunnat pohtivat Essoten johdon kutsusta maakunnan tilannetta yhteisessä kokouksessa (31.10.) Mikkelin keskussairaalalla.
Tilaisuudessa käytiin läpi Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelaisen esitys lausunnoksi maakuntavalmistelusta Etelä-Savossa. Kuntakokous hyväksyi sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle annettavan lausunnon, jonka virallisesti lähettää ministeriölle Essoten hallitus (7.11.).
– Selkeä ja yksimielinen Essoten alueen kuntien ja kuntayhtymän hallituksen kanta on, että Etelä-Savo on yksi 18 maakunnasta. Edellisen maakuntauudistuksen pohjalta kannattaa edetä – muuten voi tulla arvaamattomia kerrannaisvaikutuksia valtakunnan tasolle saakka. Maakuntaan tulee kaksi keskussairaalaa ja kolme sote-keskusta: Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki, tiivistää seudun tahtotilan Essoten hallituksen puheenjohtaja Aira Kietäväinen (kesk.).
Talent Vectia Oy:n konsultti Jarmo Korhonen loi kokouksen alussa katsauksen maakunnan ja laajemmin maakunta- ja sote-uudistuksen tilanteeseen. Korhosen analyysin mukaan mahdollisessa hajoamisprosessissa koko maakunnan alue menettäisi valtavasti.
Lyhyessä keskustelussa ilmaistiin tuki Kortelaisen lausuntoluonnokselle. Korhosen pohdinnat todettiin osuviksi.
– Aiempi maakuntavalmistelu on tehty hyvässä yhteistyössä. Meillä on vahvat perusteet uskoa tulevankin valmistelun sujuvaan etenemiseen. Toivomme sosiaali- ja terveysministeriön palauttavan valmistelun pikaisesti takaisin entisille raiteilleen. Isot valmistelurahat tulevat pian jakoon ja niiden hakua pitää alkaa valmistella hyvissä ajoin, huomauttaa Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Etelä-Savon maakunta vahvistaa KYSiä
Muodollisesti lausunto koskee kahta asetusluonnosta: STM:n luonnosta valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 – 2023 ja valtiovarainministeriön luonnosta valtioneuvoston asetukseksi toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista.
Lausunnossa on kaksi pääkohtaa, joista ensimmäinen tähdentää maakuntavalmistelun tekemistä voimassaolevan maakuntajaon mukaisesti. Mukana tulee olla Etelä-Savon ja Itä-Savon sote-kuntayhtymät/sairaanhoitopiirit sekä sote-peruspalvelunsa itse järjestävät kunnat.
Lausunnossa muistutetaan, että
- Edellisen hallituksen aikana tehdyssä toimeenpanevassa sote-valmistelussa saavutettiin valmius aloittaa koko maakunnan kattavan itsehallinnollisen sote-/pelastusorganisaation toiminta näiden palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.
- Sote-maakuntajako ja hallinnollinen maakuntajako ovat yhteneväiset eikä niitä voida tarkastella erillään, vaan ne vaativat keskeisten alueellisten jakojen kokonaistarkastelua. Mahdolliset muutokset on tehtävä niiden edellyttämällä päätöksentekotasolla.
- Maakunnan kahden sairaanhoitopiirin pohjalle perustetut sote-kuntayhtymät toiminnallaan tarjoavat vahvan perusteen sille, että Etelä-Savon maakunta on yksi hallitusohjelmassa tarkoitetusta 18 maakunnasta, jotka järjestävät itsehallinnollisesti sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelunsa. Maan hallituksen tavoite ja panostus moniammatillisten sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämiseksi tukee sote-integraation kehitystä maakunnassa.
Toisessa lausunnon pääkohdassa tähdennetään, että Sote uudistuksen valmistelu Etelä-Savon maakunnassa vahvistaa osaltaan Kuopion yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen eheyttä erityispalveluissa. Maan itäisen osan kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että KYS-erityisvastuualue on yksi viidestä erityisvastuualueesta hallitusohjelman mukaisesti.
Lausunto painottaa, että
- Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yhteistoiminta-alueella voidaan asteittain siirtyä aiempaa vahvempaan yhteiseen toimintaan erityispalveluissa, joista laajin on erikoissairaanhoito. Vaalijalan kuntayhtymän palvelut liittyvät myös osaksi KYS-erityisvastuualueen erityispalvelujen valmistelua niin, että valmisteluvastuu on Etelä-Savon maakunnalla. Yhteistoiminta-alueen erityispalvelujen kokonaistarkastelu ja kehittäminen on syytä aloittaa ensitilassa.
- Yhteistoiminta-alueen eheydellä on suuri merkitys Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisesti ja terveystieteellisesti painottuneen koulutuksen ja tutkimuksen kehitykselle, samoin kuin alueen ammattikorkeakouluille ja ammatillisen koulutukselle.
- Vastaavasti ratkaisut, jotka heikentävät Etelä-Savon maakunnan eheyttä ja edellytyksiä toimia itsehallinnollisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä, voivat johtaa alueen hajoamiseen niin, että myös tapahtuu erityisvastuualuemuutoksia. Nämä puolestaan heikentävät KYS-erityisvastuualueen eheyttä ja toimintaedellytyksiä.
Päätös lausunnosta saatetaan tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle, valtiovarainministeriölle, sisäministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle, KYS-erityisvastuualueen sote-kuntayhtymille/sairaanhoitopiireille, Etelä-Savon maakunnan ja Pohjois-Savon maakunnan kunnille sekä Jyväskylän kaupungille ja Joensuun kaupungille sekä ja puolueiden edustakuntaryhmille.
Kuntakokouksessa keskusteltiin myös muista aiheista:
- Essoten talousarviota 2020 ja taloussuunnitelmaa 2020–2022
- Mielen- ja kuntoutuksentalon hankesuunnitelmaa/rakentamista
Essoten historian ensimmäisen kuntakokouksen puheenjohtajana toimi Juvan valtuuston puheenjohtaja Elisa Hänninen (kesk.).
Lisätietoja
Aira Kietäväinen
Hallituksen puheenjohtaja
Essote
aira.a.kietavainen [at] gmail.com
050 349 1353
Eero Aho
Valtuuston puheenjohtaja
Essote
eero.aho [at] espl.fi
044 309 5128
Timo Halonen
Kaupunginjohtaja
Mikkeli
timo.halonen [at] mikkeli.fi
040 557 8077
Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677