Kuntayhtymän kehitysohjelma kävi (17.6.) Essoten hallituksessa ensimmäistä kertaa.

Kuntayhtymän johtoryhmä on määritellyt tammikuun alussa kehitysohjelman pohjaksi seuraavat ylätason tavoitekokonaisuudet:

1.       digitaalisten palveluiden laajentaminen

2.       palvelurakenteen muutoksen nopeuttaminen

3.       sairaalayhteistyö ja muut kumppanuudet

4.       ostopalvelujen kotiuttaminen (make or buy)

5.       johtamisen tukeminen + sisäinen yrittäjyys

6.       tukipalveluratkaisut ja kumppanuudet

7.       hankkeet: Sote-maakuntauudistus, Aster, Esper, Vetovoimainen kotihoito.

Näistä teemoista on nyt laadittu toimenpiteitä sisältävä kehitysohjelma, jolla pyritään ennen kaikkea kuntayhtymätasoisiin toimenpiteisiin. Viime vuonna laadittu talous- ja muutosohjelma on sisällytetty osaksi kehitysohjelmaa.

Essoten hallitus hyväksyi esityksen kehitysohjelmasta yksimielisesti.  Lisäksi hallitus edellytti toimenpiteiden konkretisointia vastuiden ja aikataulujen osalta ja antoi muutenkin evästystä jatkovalmisteluun.

– Hallituksen käsittelyn jälkeen konkreettiset toimenpiteet projektoidaan, vastuutetaan ja lasketaan. Tämän jälkeen kehitysohjelma voidaan myös julkistaa. Monia asioita on tosin jo käsitelty julkisuudessa, muun maussa hankkeitamme, digitaalisten palvelujen laajentamista ja sairaaloiden välistä yhteistyötä, kertoo Essoten muutosjohtaja Sami Sipilä.

Lue lisää

Yt-neuvottelut toivat 6,3 euron säästöt

Hallitus sai myös taloudellisen loppuselvityksen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksesta. Yt-neuvotteluissa päätettyjen toimien myötä on päästy 6,3 miljoonan euron taloudellisiin vaikutuksiin, kun tavoite oli 9,0 miljoonaa euroa.

– Iso yt:stä kohdistui konsernihallintoon, josta resursseja väheni merkittävästi. Osa luonnollisen poistuman vaikutuksista realisoituu kuluvan ja ensi vuoden aikana, kun eläköitymisiä tapahtuu, kertoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Yt:n jälkimainingeissa tehtiin Essotelle uusi strategia ja kehitysohjelma.

Essoten hallitus merkitsi yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen tiedoksi.

Lue lisää

Kolme hankehakemusta lähtee liikkeelle

Kolme uutta hankehakemusta on lähtenyt tai lähdössä Essotesta. Kuntayhtymän hallitus teki hankkeita koskevat tarvittavat päätökset.

Essotesta on lähtenyt sosiaali- ja terveysministeriöön miljoonan euron hankehakemus työkyvyn ja työllistymisen parantamiseen.  Maan hallituksen hallitusohjelman mukaisesti Suomessa toteutetaan osatyökykyisille työttömille suunnattu työkykyohjelma yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kesken.  Vuonna 2020 valtionavustusta on jaettavissa 12 miljoonaa euroa.

Essote hallinnoi hanketta ja Xamk/Active Life lab on hankkeen osatoteuttaja.  Yhteistyökumppaneina ovat alueen keskeiset työllisyystoimijat sekä Vaalijalan kuntayhtymä ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.

Essote toimii osatoteuttajana myös LUMO–Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti -hankkeessa, joka toteuttaa lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden osallisuutta, uudistaa ja parantaa monialaista yhteis- ja verkostotyötä sekä edistää systeemisen toimintamallin käyttöä Itä- ja Keski-Suomessa vuosina 2020-2022.

Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki alueen lastensuojelun asiakkaat sekä sote- ja sivistyspalvelujen toimija tahot, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden kanssa perus- ja erityispalvelujen tasolla.

KansaKoulu III–sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen digitaalisesti -hankkeen päätavoite on lisätä sosiaalihuollon kirjaamisosaamista valtakunnallisesti ja vahvistaa edellytyksiä asiakastiedon yhdenmukaiseen kirjaamiseen ja käsittelyyn. Määrämuotoinen kirjaaminen on jatkossa yhä tärkeämpää, kun tietojärjestelmät ovat yhteisiä.

Essote on osatoteuttaja hankkeessa, jota hallinnoin kansallisesti VASSO eli Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Valtakunnallisen hankkeen alueellinen koordinointi tehdään sosiaalialan osaamiskeskusten kautta. Itä-Suomessa koordinoi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO.

Lue lisää

Talous kääntyi kohti normaalimpaa

Essoten talous on kääntymässä koronan jälkeen kohti siedettävämpää tilannetta, kun kuntayhtymän toiminta on isoilta osin palautunut normaaliksi. Huhtikuun ennusteessa näkymänä oli 25 miljoonan euron alijäämä ja nyt ennuste on noin 20 miljoonan euron alijäämä.

– Mikäli toiminta saadaan normaaliksi kesä-heinäkuunaikana eikä epidemiatilanne muutu, tilanne korjautuu merkittävästi. Henkilöstökulut ovat toukokuun lopussa alle talousarvion, mutta erilliskustannukset ovat nousseet nopeasti, kertoo talousjohtaja Vesa Vestala.

Asiakaspalveluissa muiden sairaaloiden ostot hieman vähenivät toukokuussa.

Lue lisää

Essote vahvistaa talousosaamista

Essote vahvistaa kuntayhtymän talousosaamista. Hallitus perusti konsernitalousjohtajan viran.

– Toiveet talousosaamisen vahvistamisesta ovat tulleet erityisesti Essoten omistajakuntien suunnasta. Kuntatalouden poikkeuksellisen vaikea tilanne edellyttää kuntayhtymän talouden johtamisen, ennakoinnin ja raportoinnin sekä erityisesti talousnäkökulmasta jäsenkunta-kuntayhtymä -suhteen kaikkinaista vahvistamista. Samalla sote-maakuntauudistuksen rahoituksen perusteiden selvittäminen alueen näkökulmasta ja myöhemmin mahdollinen toimeenpanoon tuo mukanaan vaativaa laskentaa ja taloussuunnittelua, kertoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Uusi virka tulee kuntayhtymän konsernihallinnon ja -palvelujen vastuualueelle suoraan kuntayhtymän johtajan alaisuuteen.

Lue lisää

Palkkaharmonisointi etenee

Essotea perustettaessa laadittiin henkilöstöä koskeva siirtosopimus, joka sisälsi vaatimuksen palkkaharmonisoinnista. Vaikean taloustilanteen johdosta harmonisointi on edennyt hitaasti.

Hallitus merkitsi tiedoksi palkkaharmonisoinnin tilanteen sekä linjasi, että kuntayhtymässä neuvotellaan uusien virka- ja työehtosopimusten mukaisen 1.4.2021 paikallisen järjestelyerän käytöstä palkkaharmonisointiin. Lisäksi hallitus toteaa, että palkkaharmonisoinnin tarkentunut suunnitelma käsitellään hallituksessa syksyllä 2020.

Vuonna 2019 palkkojen harmonisontiin käytettiin 1,2 miljoonaa euroa.

Lue lisää

Erityistoimivallan käyttö loppui

Hallitus päätti päättää erityistoimivallan käytön kuntayhtymässä, koska valtioneuvosto oli päättänyt luopua valmiuslain käytöstä 16.6. lähtien. Erityistoimivallan käyttö loppuu Essotesssa 18.6. lähtien.

Erityistoimivallan käyttöön ottamisesta päättää kuntayhtymän hallitus tai kiireellisessä tapauksessa kuntayhtymän johtaja poikkeusolojen johtoryhmässä. Erityistoimivallan käyttöön ottaminen tarkoittaa, että kuntayhtymän johtaja voi käyttää normaaliolojen hallintosäännön määrittelemästä toimivallasta poiketen päätösvaltaa peruspalvelujen turvaamiseksi ja häiriötilanteen normalisoimiseksi, milloin asia koskee toimenpiteiden yhteensovittamista eri vastuualueiden välillä, taloudellisten resurssien tai henkilöstöresurssien suuntaamista, tiedottamista tai muuta häiriötilanteen hoitamiseksi välttämätöntä päätöstä.

Lue lisää

Lue koko esityslista

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Sami Sipilä (kehitysohjelma, yt-neuvottelut)
Muutosjohtaja
Essote
sami.sipilä [at] essote.fi
044 770 0577

Pirjo Syväoja (työkykyhanke)
Kehitysjohtaja
Essote
pirjo.syvaoja [at] essote.fi
040 359 6749

Satu Auvinen (KansaKoulu III- ja LUMO-hankkeet)
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
Essote
satu.auvinen [at] essote.fi
044 351 2302

Pasi Marjakangas (palkkaharmonisointi)
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Essote
pasi.marjakangas [at] essote.fi
044 351 9601

Vesa Vestala (taloustilanne)
Talousjohtaja
Essote
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540