Kuntayhtymän hallitus kuuli kokouksessaan 13.4. vs. vastuualuejohtaja, hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkisen esityksen Etelä-Savon hyvinvointikertomuksesta 2020−2021. Asiakirja kokoaa yhteen eteläsavolaisten hyvinvointiin, terveyteen ja elinoloihin liittyviä muutoksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.

Etelä-Savon hyvinvointikertomuksessa vertaillaan Etelä-Savoa kunnittain sekä myös valittuihin vertailumaakuntiin Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Karjalaan, Keski-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaahan.

− Vaikka huolenaiheitakin on, oli ilahduttavaa kuulla tilannekuvasta, jonka mukaan suurin osa eteläsavolaista voi hyvin ja kokee tyytyväisyyttä elämäänsä. Myös ikääntyneiden toimintakyky on aikaisempaa parempi, Essoten hallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä sanoo.

Elämänlaatunsa hyväksi tunsi 20-64 vuotiaista eteläsavolaisista yli puolet, eli 56,3 prosenttia. Koko maassa vastaava prosentti on 56,6. Lisäksi 65-vuotta täyttäneistä eteläsavolaisista elämänlaatunsa hyväksi tunsi 54,6 %, kun vastaava luku koko maassa on 55,5 %.

Aikuisilla huolenaiheena alkoholi

Etelä-Savossa aikuisten kohdalla huolenaiheena on alkoholi. Alkoholia liikaa käyttävien osuus 20-64 vuotiaista on 34,3 %. Koko maassa vastaava prosentti on 30,1.

Sen sijaan 65 vuotta täyttäneet eteläsavolaisten kohdalla tilanne on parempi. Etelä-Savossa 65 vuotta täyttäneistä liikaa alkoholia käyttävien osuus on 29,3 prosenttia, kun koko maassa vastaava prosentti on 34,3.

Lapsilla ja nuorilla huolenaiheena lyhyet yöunet

Lasten ja nuorten kohdalta Häkkinen nostaa esille huolenaiheena liian lyhyet yöunet. Ammatillisissa oppilaitoksissa olevista nuorista jopa 57 prosenttia kertoo nukkuvansa arkisin alle kahdeksan tuntia, lukiolaisistakin noin 45 prosenttia.

− Vähäinen yöuni vaikuttaa jaksamiseen koulupäivän aikana. Väsymys aiheuttaa myös heikentynyttä sokerinsietoa ja houkuttaa näin epäterveelliseen syömiseen. Nuorilla vähäinen yöuni heikentää myös kasvuhormonin eritystä, Häkkinen sanoo.

− Kun meillä on Etelä-Savossa lapsia ja nuoria muutenkin niin vähän, niin toivoisi että aikuiset pitäisivät näistä erityistä huolta. Aikuinen kun lopulta käskee sulkemaan kännykän ja huolehtii muutenkin päivärytmistä, hän toteaa.

Eteläsavolaisilla lapsilla ja nuorilla ilonaiheina ovat puolestaan mm. keskusteluyhteyden parantumien vanhempien kanssa, hammasterveyden edistyminen ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrän vähentyminen.

Eteläsavolaiset vahvoilla kasvisten ja hedelmien syönnissä sekä positiivisessa mielenlaadussa

Häkkinen kertoi myös hyvinvointialueiden välistä vertailutietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n toteuttaman FinSote2020 tutkimuksen perusteella Etelä-Savo on hyvinvointialueista toisena, kun kysytään ”kokenut itsensä onnelliseksi 4 viime viikon aikana”. Eteläsavolaisista näin tunsi 55,8 %. Vastaavasti ensimmäiseksi tulleessa Satakunnassa näin koki 57,5 %.

Kärkisijakin Etelä-Savolle irtoaa hyvinvointialueiden välisessä vertailussa kahdessa kohtaa.

− Olemme hyvinvointialueista ykkönen kasvisten ja hedelmien suositusten mukaisessa syömisessä sekä kärjessä myös positiivisessa mielenterveydessä. Positiivinen mielenterveys tarkoittaa mm. psyykkisiä voimavaroja, toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen ja elämänhallintaa, Häkkinen sanoo.

Positiivinen mielenterveys -mittarin pistemäärässä Etelä-Savon hyvinvointialue on kärjessä Keski-Uudenmaan ohella. Seuraavina tulevat Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa. Piste-erot hyvinvointialueiden välillä ovat tosin hyvin pienet.

Etelä-Savon hyvinvointikertomusta on Häkkisen kanssa työstänyt Etelä-Savon alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Essoten hallitus hyväksyi Etelä-Savon alueellisen hyvinvointikertomuksen 2020 -2021 ja hyvinvointisuunnitelman 2022 (2023) liitteineen ja esitti hyvinvointikertomuksen saattamista tiedoksi valtuustolle. Raportti menee myös tiedoksi alueen kuntiin ja Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun.

Lue tästä Etelä-Savon hyvinvointikertomus ja -suunnitelma.

Vuoden 2021 sairaanhoitotoiminnan arviointiraportti

Hallitus hyväksyi kokouksessaan vuoden 2021 sairaanhoitotoiminnan arviointiraportin ja saattoi sen valtuuston tietoon. Hallitukselle raporttia esitteli Essoten johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski. Alkuvuodesta 2020 alkanut koronaepidemia jatkui vuonna 2021 edelleen. Epidemian vaikutukset erikoissairaanhoidon palveluihin jäivät kuitenkin selvästi vähäisemmiksi kuin vuonna 2020.

− Koronaepidemiasta huolimatta erikoissairaanhoidossa pysyttiin hyvin hoitotakuulain velvoitteissa. Vain muutamalla potilaalla odotusaika erikoissairaanhoidon palveluihin, käytännössä leikkaushoitoon ylitti kuusi kuukautta. Korona ei myöskään näyttänyt aiheuttaneen erikoissairaanhoidollisiin palveluihin merkittävää hoitovelkaa, Koski kertoi.

Positiivisena asiana Koski nosti esille myös synnytysten määrän kasvun. Synnytysten määrä kasvoi 42:lla 693:een. Hyvänä asiana Koski näki myös sen, että Itä-Savon alueen synnytyksistä aiempaa useammat hoidettiin Mikkelin keskussairaalassa.

− Tämä tukee synnytysten hoitamisen säilymistä Etelä-Savossa, mikä on erinomaista myös tulevan, yhteisen hyvinvointialueen kannalta, Koski summaa.

Vuoden 2021 sairaanhoitotoiminnan arviointiraportti on luettavissa esityslistan ja pöytäkirjan liitteenä.