Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut uudet mallit, joiden mukaan valtio voi jakaa rahoitusta tuleville sote-maakunnille sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Mallit huomioivat huomattavasti aiempaa paremmin alueelliset erot esimerkiksi asukkaiden sairastavuudessa ja sosio-ekonomisessa asemassa, kuten tuloissa ja koulutuksessa.

Maakunnittain tarkastellen palvelutarve on suurinta Etelä-Savossa (tarvekerroin 1,25) ja se on pienin Uudellamaalla (0,83).

–  Etelä-Savon kannalta tällaisten mallien pohjalta resurssien jaon toteuttaminen on nykyisiä malleja parempi ja tarkempi ratkaisu. Mallit kertovat, että alueemme sote-palvelujen tarpeenmukainen rahoitustaso pitäisi olla neljänneksen maan keskiarvoa korkeampi ja lähes puolet korkeampi kuin Uudenmaan rahoitustaso, huomauttaa Etelä-Savon maakuntauudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja ja Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Varsinkin terveyspalvelujen tarve on malleissa huomioitu hyvin. Vanhuspalvelujen sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen tarkastelussa on edelleen parannettavaa Esson alueen näkökulmasta.

Palvelutarpeen mukainen sote-rahoitustaso vaihtelee kuitenkin merkittäväsi kunnittain Essoten alueella. Mikkelissä taso on 12,8 prosenttia (tarvekerroin 1,128) ja Pertunmaalla 50,1 (tarvekerroin 1,502) prosenttia korkeampi kuin koko maassa. Muiden koko Essoten alueen kuntien kertoimet ovat seuraavat: Hirvensalmi 1,283, Joroinen 1,204, Juva 1,373, Kangasniemi 1,435, Mäntyharju 1,355, Puumala 1,494 ja Pieksämäki 1,311.

Essoten alueen ulkopuolisten kuntien luvut Etelä-Savossa ovat: Savonlinna 1,238, Rantasalmi 1,454, Sulkava 1,555, Enonkoski 1,408 ja Heinävesi 1,667.

– Essote on pystynyt tuottamaan palvelut alle maan keskitason kustannuksilla, kun vertailussa on käytetty nykyisiä versioita tarvevakoiduista menoista. Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan tarvevakioidut kustannukset ovat hieman yli maan keskiarvon. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että alueen kuntien kantokyky on äärirajoilla ja kuntatalouden tila vaikea, Kortelainen kuvailee tilannetta.

Tulevien sote-maakuntien rahoituksessa tarvekertoimia tulee Kortelaisen mukaan painottaa vahvemmin myös väestön ikääntymisen perusteella.

– Etelä-Savon sote-palvelut ovat osaltaan myös tarjolla alueen 300 000 kausiasukkaalle, joista iso osa on Uudeltamaalta. Tuemme osaltamme kaikkein terveintä ja parhaiten voivinta maakuntaa. Oikeudenmukainen rahanjako on välttämätöntä, jotta voimme huolehtia ikääntyneestä ja sairaasta väestöstämme, muistuttaa Kortelainen.

Asukkaiden sairastavuus on ollut kriteerinä aiemminkin valtionosuusjärjestelmässä, jonka kautta kunnat ovat saaneet sote-rahoitusta. Kuntapohjaisella mallilla palvelujen saatavuuteen ja laatuun on tullut huomattavia eroja maan eri osissa.

– Kun resursseja aletaan käytännössä jakaa, väestöpohjaltaan suuret maakunnat saattavat viedä nykyistäkin suuremman potin, mikäli aletaan soveltaa muita kertoimia. Sote-maakuntauudistuksen tavoitteena on tasoittaa eroja palvelujen saatavuudessa ja laadussa sekä tätä kautta myös rahoituksessa. Tästä tavoitteesta tulee pitää tiukasti kiinni, Kortelainen vaatii.

Essoten alueen kuntien toimintaa Kortelainen pitää kaukonäköisenä.

– Jäsenkunnillamme on ollut kirkas visio ikääntyneen ja maan keskiarvoon verrattuna sairaamman väestön palvelujen turvaamisesta. On uudistettu keskussairaalaa, rakennettu sote-kuntayhtymä Essote ja mahdollistettu palvelujen sote-integraatio pidemmälle kuin ehkä missään muualla. THL:n mallit osoittavat, miksi jäsenkuntien rahat eivät riitä. Valtion rahoitus ei ole kaikilta osin tukenut riittävästi alueemme palvelutarvetta. Uudet kertoimet parantaisivat tilannetta, Kortelainen summaa.

Lue THL:n malleista lisää

 

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677