Essote sijoittuu menotasoltaan yhä selkeämmin koko maan edullisimpiin sote-palvelujen tuottajiin.

Essote on kuudenneksi edullisin tuoreessa Kuntaliiton julkaisemassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietoihin perustuvassa 48 suurimman kunnan ja kahdeksan kuntayhtymän vertailussa, kun menoja tarkastellaan vertailukelpoisilla tiedoilla eli tarvevakioiduilla nettomenoilla asukasta kohden.

– Tarvevakioidut menot ovat hyvä mittari, koska se asettaa erilaisella asiakaspohjalla työtä tekevät sote-toimijat samalle viivalle. On aivan eri asia hoitaa ikääntyneitä monisairaita kuin nuorempia ja terveempiä asukkaita ja lukujen vertailu suora vertailu johtaa helposti harhaan, muistuttaa Essoten johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski.

Esimerkiksi maan mallioppilaana pidettyyn ja palvelupaketiltaan hyvin samanlaiseen Etelä-Karjalan Eksoteen verrattuna Essoten kulut ovat palveluvakoituna vuositasolla noin 12 miljoonaa euroa vähäisemmät.

– Jos palvelut tuotettaisiin maan kalleimman tuottajan tarvevakioidulla menotasolla, Essote käyttäisi vuosittain noin 40 miljoonaa euroa enemmän, arvioi talousjohtaja Vesa Vestala.

Aiemmissakin vastaavissa vertailuissa Essote on sijoittunut selkeästi alle maan keskiarvon. Tulokseen vaikuttaa kustannuksia nostavasti noin 200 000 henkilön kausiväestö, jolle palvelut täytyy myös olla saatavilla erityisesti kesäaikaan.

– Olemme tehneet menotason alentamiseksi paljon rakenteellisia ratkaisuja. Keskussairaalan tuottavuuden parantaminen oli aloitettu jo ennen Essoteksi yhdistymistä. Vanhus-ja vammaispalvelujen painopistettä on muutettu, mikä on näkynyt tällaisissa vertailuissa jo pitkään. Tiloja on tiivistetty nettomääräisesti noin 10 000 neliötä, luettelee kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Essote sijoittuu tässä vertailussa kuudenneksi edullisimmaksi sote-palvelujen tuottajaksi.

Essoten vanhus- ja vammaispalvelut on keventänyt ja uudistanut palvelurakennetta maan kärkijoukoissa. Useimmat ikäihmiset voivat asua kotona tai kodinomaisesti pidempään. Myös vammaispalvelussa on palvelurakenteen keventämistä tehty systemaattisesti. Niukkoja resursseja arvioidaan systemaattisesti palvelutarpeen mukaisesti, jotta hyvä hoiva ja hoito pystytään turvaamaan.

Asumispalveluihin on tullut uusia vaihtoehtoja, kuten perhehoitoa ja ns. senioriasumista.

– Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää senioriasumista, perhehoitoa ja sellaista tavallista palveluasumista, jossa henkilökunta paikalla aamulla ja illalla.  Ainoastaan vaikeasti muistisairaat asuvat ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, kertoo vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Vanhuspalvelut on myös yhdistänyt voimavarojaan muiden toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Tämä näkyy muun muassa tiiviinä yhteistyönä yritysten, yhdistysten, vapaaehtoistoimijoiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Mikkelissä yhteistyö ilmenee muun muassa Omatorin monipalvelutoimintana. Vastaavaa monipalvelua on myös ympäristökunnissa.

– Tuotamme alueemme ihmisten lakisääteiset palvelut niukoilla resursseilla. Julkisessa keskustelussa tuijotetaan usein talousarviolukuihin. Vertailu muihin toimijoihin osoittaa, että teemme työtämme tehokkaasti ja taloudellisesti, Kortelainen summaa.

Lue koko Kuntaliiton raportti täältä (tarvevakioidut menot s. 46)

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Jarmo J. Koski
Johtajaylilääkäri
jarmo.koski [at] essote.fi
044 351 2541

Niina Kaukonen
Johtaja
Vanhus- ja vammaispalvelut
niina.kaukonen [at] essote.fi
044 794 4003

Vesa Vestala
Talousjohtaja
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540