Yhtenäinen Etelä-Savo takaa parhaiten Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (jatkossa yhteistyöalueen) tulevaisuuden.

Näin katsoo Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä laajassa lausunnossaan sote-maakuntauudistuksesta.

– KYSin erityisvastuualueen yhtenäisyys on meille tärkeä. Olemmehan suurin yksittäinen KYSin palvelujen ostaja. Itä-Savon siirto Pohjois-Savoon heikentäisi jäljelle jäävää maakuntaa ja saattaisi hajottaa nykyisen maakunnan länsilaidan, sillä asiointi käy seudun monilta paikkakunnilta luontaisesti joko etelään tai Keski-Suomeen. Suuri Savon maakunta ei nimittäin siinnä näköpiirissä monessakaan paikassa täällä Essoten alueella, muistuttaa Essoten hallituksen puheenjohtaja Aira Kietäväinen (kesk.).

Lausuntoluonnos on pääosin julkistunut (4.9.) Essote hallituksen esityslistan myötä.

Essoten valtuusto päättää lausunnosta lopullisesti 17.9. Lausunnon lähtökohtia ja perusteluja on jo käyty läpi hallituksen iltakoulussa ja valtuustoseminaarissa.

Talousnäkökohdat

Essote selvitti perusteellisesti sote-maakuntauudistuksen taloudelliset vaihtoehdot. Selvityksen mukaan yhtenäinen Etelä-Savo toteuttaa sekä perustuslain vaatimuksia että hallituksen esityksen lakiluonnosten tavoitteita. Itä-Savon siirto Pohjois-Savoon toisi perustuslaillisia ongelmia ja olisi monilta osin maan hallituksen lakiluonnosten vastainen.

– Teimme kotiläksyt huolella. Vaikutusarvioinnin perusteella Essoten alueen sote-palveluissa ei ainakaan alkuun ole sopeuttamistarvetta ja alue saa lisärahoitusta. Itä-Savon alueen sote-kustannukset ovat tarvevakioidustikin maan korkeimmat. Tämä tarkoittaa, että Etelä-Savon maakunnalla, jonka osia Itä-Savo ja nykyinen Essoten alue ovat, on edessä sopeuttamistoimia. Iso osa sopeuttamisesta voidaan kattaa yhdistymishyöydyillä. Pidemmällä aikajanalla yhteinen Etelä-Savon sote-maakunta kuitenkin kykenee tarjoamaan asukkailleen kattavat ja hyvät lakisääteiset sote-palvelut valtiorahoitteisessa mallissa, jossa palvelutarvetekijät on otettu huomioon, kuvailee talousnäkökohtia kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen

Essote selvitti maakuntauudistuksen rahoituksen seurauksia kolmesta näkökulmasta:

  1. Ensimmäisessä vaihtoehdossa selvitettiin vaikutukset Etelä-Savon sote-maakuntaan jäävän osan rahoituspohjaan, sopeutustarpeeseen, palvelujen järjestämiseen ja palvelujen tuotantoon ja näiden yhteisvaikutusta henkilöstön määrään, jos nykyisen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat ovat osa Pohjois-Savon maakuntaa.
  2. Toisessa vaihtoehdossa arvioitiin samat vaikutukset Etelä-Savon sote-maakuntaan, jos Itä-Savo jäisi Etelä-Savoon.
  3. Kolmannessa vaihto arvioidaan lisäksi samat vaikutukset nykyisen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntien alueeseen, jos nykyiset Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat olisivat osa Pohjois-Savon sote-maakuntaa.

Selvityksen perusteella Itä-Savon sopeuttamistarve on noin 8,1 miljoonaa euroa vuositasolla sekä Etelä-Savon että Pohjois-Savon yhteydessä. Henkilötyövuosina sopeutuksen laskennallinen tarve Itä-Savossa on myös sama (98 htv) sekä Etelä-Savon että Pohjois-Savon yhteydessä.

Etelä-Savon maakunnan nykyisten sote-organisaatioiden yhdistymishyödyt voidaan arvioida noin 30 miljoonan euron suuruisiksi (sisältävät sekä palvelujen järjestämisen että palvelujen tuotannon hyödyt). Tämän saavuttaminen edellyttää, että Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden profiilit ja työnjako optimoidaan toisiaan täydentäviksi ja sote-integraatiota viedään edelleen eteenpäin.

Nykyisen Essoten alueen, Pieksämäen kaupungin soten ja Vaalijalan kuntayhtymän yhdistymisestä tulisi hyötyjä maksimissaan noin 6-7 miljoonan euron verran. Pienenevän väestöpohjan takia suppeassa maakunnassa tulisi vaikeita ratkaisuja noin 2030 tienoilla peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon palveluihin satsaamisen välille.

– Luvut ovat tietysti vain suuntaa antavia. Niistä kuitenkin selviää, että Itä-Savon talousproblematiikka on huomattavasti pienempi kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Se on myös paremmin ratkottavissa Etelä-Savon sisällä kuin Pohjois-Savossa, jossa sopeutustarve jo lähtökohtaisesti muutenkin suurta, Kortelainen arvioi.

Lausunnon mukaan Etelä-Savon sote-maakunnan sote-peruspalvelut ja maakunnan kahden päivystävän sairaalan toiminta edellyttävät sitä, että Itä-Savon 40 000 asukkaan alue on osa sote-maakuntaa. Etelä-Savon alueen sote-peruspalvelut ovat pitkälle jo nykyisin uudistuksen tavoitteiden mukaisia.

Pelkästään maakunnan maantieteellisten tekijöiden ja saavutettavuuden vuoksi on perusteltua, että Mikkelissä ja Savonlinnassa on päivystävä sairaala. Erikoissairaanhoidon kahden toimiyksikön toiminnan turvaaminen vaatii kuitenkin maakunnan sote-rahoituksen lisäyksen vuositasossa 8 miljoonalla eurolla.

Lausunto huomauttaa, että Etelä-Savon maakunnassa on jo edetty sairaalaverkon tiivistämisessä, kun vuonna 2016 Pieksämäen aluesairaala lakkautettiin.

Lausunnon arvion mukaan Pohjois-Savon sote-maakunta ei tarvitse välttämättä Itä-Savon aluetta sote-maakunnan osaksi varsinkin, kun maakunnan sote-peruspalvelut ovat nykyisin eriytyneet monelle sote-järjestäjälle, sote-integraatiossa on paljon kehitettävää ja maakunnalla on huomattava sopeuttaminen edessä.

Keskussairaaloiden työnjako

Yhtenäinen Etelä-Savo tarvitsee Essoten lausunnon mukaan kaksi päivystävää sairaalaa. Sairaaloiden päivystysvalmiudet eroavat nykyisin merkittävästi toisistaan, samoin muun toiminnan volyymit.

Savonlinnan keskussairaala on kaikessa huomattavasti pienempi. Vuonna 2019 Mikkelissä toteutui 117 000 vastaanottokäyntiä, Savonlinnassa runsas 67 000. Hoitopäiviä Mikkelissä oli 48 000 ja Savonlinnassa 19 00. Leikkauksia Mikkelissä tehtiin vajaat 4 400 ja Savonlinnassa vajaat 2200.

Mikkelin keskussairaalalle Essote tavoittelee laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalan asemaa, sillä se täyttää jo vaadittavien päivystävien erikoisalojen määrän, sillä on 12-paikkainen teho-osasto, päivystysleikkausvalmius kattaa sekä pehmytosaskirurgiset että ortopedisen ja traumatologisen kirurgian valmiudet. Sairaalalla on valmius myös päivystyksellisten sydäntoimenpiteiden toteuttamiseen.

Mikkelin keskussairaala tulee myös saavuttamaan muun muassa ns. keskittämisasetuksen takia laajasti keskustelussa olleiden tekonivelleikkausten lukumääräkriteerit (600 kpl/v).

Essote katsoo, että laajan päivystyksen sairaaloita määritettäessä on unohtunut kokonaan alueen kausiasujien suuri määrä. Mikkelin keskussairaalan päivystys tarjoaa apua alueen sadan tuhannen henkilön vakituisen väestön lisäksi myös lähimpänä keskussairaalana kausiasukkaille. Esimerkiksi heinäkuussa on maakunnassa keskimäärin 83 000 asukasta enemmän kuin talvikuukausina. Valtatie 5 tuo myös paljon tapaturmapotilaita keskussairaalalle.

Essote näkee, että myös Itä-Savon alueella on pitkien etäisyyksien takia tärkeää säilyttää kaikissa tilanteissa sairaalan päivystysvalmius. Tätä päivystystä voidaan tukea tehokkaimmin sijainniltaan lähimmästä keskussairaalasta Mikkelistä laajasti myös etäyhteyksillä.

– Pystymme tukemaan monilla erikoissairaanhoidon aloilla myös Savonlinnan vastaanottoja ja leikkaustoimintaa, huomauttaa Essoten johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski.

Mikkelin ja Savonlinnan välimatka on noin 100 kilometriä. Kuopioon on Savonlinnasta matkaa kaikkiaan noin 160 kilometriä.

Lue aiempi tiedote laajan päivystyksen sairaalasta tästä

Rahoituksen perusteet

Kuntayhtymä vaatii lausunnossaan muutoksia maakuntauudistuksen rahoituksen perusteisiin. Vain noin 80 prosenttia maakuntien rahoituksesta perustuu THL:n uuteen tarvevakionnin malliin, joka ottaisi aiempaa tarkemmin huomioon mm. eri alueiden väestön ikääntyneisyyden, taloudellisen aseman ja sairastavuuden.

– Valtiovarainministeriön edustaja kertoi uudistuksen kiertueella, että tällä leikkauksella on tavoitteena luoda taloudellisia kannustimia kulujen vähentämiseksi. Teemme sotea jo nyt taloudellisesti hyvin vanhalle, sairaalle ja vähävaraiselle väestölle. Jos uudistuksen tarkoituksena on turvata perusoikeudet, niin rahoitusmalli ei kohtele Itä-Suomen väestöä yhdenvertaisesti. Tarvevakioinnin painoarvoa tulee lisätä, sillä kaikkialla taloudelliset kannustimet tai ennakoivat toimenpiteet eivät enää juurikaan voi vaikuttaa, vaatii Essoten hallituksen varapuheenjohtaja Arto Seppälä (sd.).

Essoten lausunnossa katsotaan, että tarvevakiointia ja sen tietopohjaa tulee kehittää edelleen tarkemmaksi. Tuleva malli ei ota riittävästi huomioon Etelä-Savon tilannetta vaan tarvitaan kattavampi sairausluokitus sekä mielenterveys- ja elintapasairauksien vahvempi painotus. Essote haluaa myös köyhyysindeksin yhdeksi rahoituskriteeriksi.

Etelä-Savon pelastuslaitos hajoaisi Itä-Savon siirrossa

Itä-Savon siirto Pohjois-Savoon merkitsisi Etelä-Savon pelastuslaitoksen hajottamista. Essote pitää muutosta maakuntauudistuksen tavoitteiden vastaisena.

– Maakuntauudistuksen tavoite palvelutason turvaamisesta ja kehittämisestä vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeita vaarantuu vakavalla tavalla, eikä välttämättä toteudu, jos jäljelle jää huomattavasti pienempi Etelä-Savon sote-maakunta, huomauttaa Essoten valtuuston puheenjohtaja Eero Aho (kok.).

Perustuslaillisia ongelmia

Essoten lausunto kiinnittää useissa kohden huomiota mahdollisen Itä-Savon siirron peruslaillisiin ongelmiin. Yksi niistä on, että maakuntajaon muutos toteutuisi huomattavasti kevyemmällä arviointimenettelyllä kuin kuntajakomuutoksissa tai mitä tulevassa sote-maakuntarakennelakiesityksessä on määritelty.

Perustuslaki rajoittaa lainsäätäjän valtaa, kun kyse on perusoikeuksista. Essoten arvion mukaan lakiluonnoksissa ei ole juuri lainkaan arvioitu vaihtoehtoa, jossa maakuntarajat säilyisivät nykyisellään.

Koska kyse on perusoikeuksista, myös tämä vaihtoehto tulisi arvioida, jos siitä aiotaan poiketa. Arviointia on tehty suppeasti ainoastaan erikoissairaanhoidon mahdollisesta järjestelyistä Pohjois-Savon ja Itä-Savon välillä.

Essoten arvion mukaan perusoikeuksia ei ole riittävästi punnittu ja lakiluonnos ei perustu vaihtoehtoon, joka parhaimmalla tavalla toteuttaisi perusoikeuksia eli sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastuspalveluja.

Lue Essoten lausuntoluonnos täältä

Lisätietoja

Aira Kietäväinen
Hallituksen puheenjohtaja
Essote
aira.a.kietavainen [at] gmail.com
050 349 1353

Arto Seppälä
Hallituksen varapuheenjohtaja
Essote
arto.seppala [at] mikkeli.fi
044 794 2208

Eero Aho
Valtuuston puheenjohtaja
Essote
eero.aho [at] espl.fi
044 309 5128

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Markus Hämäläinen
Johtava lakimies
markus.hamalainen [at] essote.fi
040 359 7222

Jarmo J. Koski
Johtajaylilääkäri
Essote
jarmo.koski [at] essote.fi
044 351 2541