Talous- ja muutosohjelma tuo uudistuksia toimintatapoihin ja palvelurakenteisiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alueella.

Lue Essoten hallituksen muokkaama (23.11.) esitys Talous- ja muutosohjelmasta täältä

Lue tästä aiempi virkamiesesitys ohjelmasta (16.11.)

Huom! Korjattu tieto sijaisiin käytetyistä määrärahoista 19.11.2018 klo 15.08.

Ohjelma sisältää kymmeniä toimia, joiden avulla kuntayhtymä tavoittelee talouden tasapainoa eli noin yhdeksän miljoonan euron säästöjä viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä ja ensi vuonna noin viisi miljoonaa.

Kuluvan syksyn aikana talousarvioylitysten arvioidaan voivan nousta noin kymmeneen miljoonaan euroon, mikäli kustannuksia hillitseviä toimenpiteitä ei tehtäisi. Ohjelman avulla kuntayhtymä mitoittaa palvelut jatkossa niin, että niissä otetaan huomioon Essoten omistajakuntien taloudelliset mahdollisuudet rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja.

– Essote turvaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut ja taloutta kehitetään pitemmällä aikavälillä.  Puramme raskaampia palveluja, jotka ovat usein laitospalveluja. Harvennamme palveluverkkoa ja toimintapaikkojen määrä vähenee. Suurimmat muutokset rakenteissa tapahtuvat Mikkelin kaupungin alueella.  Palveluissa tehdään toiminnallisia muutoksia. Tähtäämme muun muassa kohti valtakunnallista keskiarvoa laitospaikkojen määrässä, summaa muutosten pääpiirteitä kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Kortelainen muistuttaa, että ohjelman toteuttaminen on huomattavan vaativa tehtävä. Saman mittaluokan talousarvion ylitysuhkia on myös muilla sote-kuntayhtymillä. Essoten alueen sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan jo nyt verrattuna muihin tuottajaorganisaatioihin neljänneksi edullisimmin asukasta kohden (tarvevakioidut nettomenot). Muihin sote-kuntayhtymiin verrattuna tarvevakioidut nettomenot asukasta kohden ovat pienimmät (ks. kuva alla).

Tarvevakioidut nettomenot/asukas sote-palveluja tuottavissa organisaatioissa tammi-elokuussa 2018. Essoten menot olivat neljänneksi pienimmät.

Mikkelin keskussairaala jatkaa tuottavimpien keskussairaaloiden kärjessä, ennakkotietojen perusteella ykkösenä.

– Meillä käytetään somaattisen (ei-psykiatrisen) erikoissairaanhoidon palveluihin todella vähän rahaa. Jos tekisimme nykyistä työtämme sairaaloiden keskimääräisellä tuottavuudella, niin somaattinen erikoissairaanhoitomme olisi vajaa 14 miljoonaa euroa kalliimpaa, laskee talousjohtaja Vesa Vestala.

Kortelainen huomauttaa huippuunsa viedyn taloudellisuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden kääntöpuolesta: palveluihin on resursoitu niukasti.

– Kustannuksia on leikattu juustohöylällä vuosikausia. Se ei enää toimi. Jostain pitää nyt luopua, on keksittävä uutta ja jotain pitää varmistaa. Niukoilla resursseilla meidän on pystyttävä vastaamaan myös kasvavaan palvelutarpeeseen. Alueella on 90 asumispalvelupaikkaa enemmän kuin viime vuonna, Kortelainen kertoo.

Essote palautti kunnille
5,1 miljoonaa 2016-2017

Kuntayhtymän toimintakulut vuonna 2017 olivat noin 357,3 miljoonaa euroa, joilla saatiin tuotettua tai ostettua noin 100 000 asukkaan erikoissairaanhoito ja seitsemän täysjäsenkunnan kaikki sote-palvelut. Vuoden 2018 talousarviossa toimintakulut ovat 356,3 miljoonaa euroa. Neljännesvuosiraportin mukaan talouden ylitysuhka on kuitenkin noin 10 miljoonaa euroa.

– Palautimme aiempien vuosien ylijäämät 5,1 miljoonaa euroa jäsenkunnille vuosina 2016-2017. Lisäksi viime vuonna kunnat hyötyivät Essotesta merkittävästi, kun kuntalaskutus väheni yhdeksän miljoonaa euroa. Talousarviomme ylitykset johtuvat käytännössä siitä, että meillä on tänä vuonna vielä miinusmerkkinen talousarvio vielä vuoteen 2017 verrattuna ja ylijäämien talouspuskuri palautettiin jäsenkunnille, Vestala muistuttaa.

Ylitysuhkaa pienennetään kuluvan vuoden aikana aiemmin päätetyillä ja uutisoiduilla kolmen miljoonan euron henkilöstötoimenpiteillä ja hallituksen aiemmin (8.11.) päättämille lisätoimenpiteillä. Muun muassa palveluopasta ei tänä vuonna tehdä.

Valtuusto muutti (27.9.) kuluvan vuoden talousarviota havaitun ylitysuhan takia 5,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Talous- ja muutosohjelma tähtää tämän alijäämän sulatteluun ja talouden tasapainottamiseen tulevien vuosien aikana.

Talous- ja muutosohjelman toimenpiteet muutetaan luvuiksi vuoden 2019 talousarvioon, joka tulee valtuuston päätettäväksi ohjelman kanssa 5. joulukuuta.

Hallinto- ja tukipalvelut karsii 2,3 miljoonaa,
muut vastuualueet 2,7 miljoonaa

Koko ohjelman talousvaikutus on noin yhdeksän miljoonaa euroa vuoden 2022 loppuun mennessä ja ensi vuonna viisi miljoonaa. Essoten vastuualueiden mukaisesti talous- ja muutosohjelman säästöt jakautuvat vuonna 2019 seuraavasti:

Hallinto- ja tukipalvelut                                        2,3
Terveyspalvelut                                                  1,19
Vanhus- ja vammaispalvelut                              0,82
Perhe- ja sosiaalipalvelut                                   0,28
Mielenterveys- ja päihdepalvelut                        0,26
Kuntoutuspalvelut                                               0,15
Yhteensä vuonna 2019                                         5 M€

Iso osa menojen karsinnasta osuu Essoten organisaatiossa hallintopalvelujen talousarviokohtiin, kaikkiaan 2,3 miljoonaa euroa. Käytännössä hallinto- ja tukipalvelujen vähennykset näkyvät myös muilla vastuualueilla muun muassa vähäisempinä sijaisten määränä ja supistuvina tiloina.

Suurin yksittäinen vähennys tulee sijaishallintaan, jossa tavoitteena on vähentää 50 henkilötyövuoden työpanos jo vuonna 2019 ja saavuttaa siten noin 1,6 miljoonan euron säästö. Tulevina vuosina säästöt sijaisista ovat pienempiä.

– Sijaisiin käytimme viime vuonna 24,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää varahenkilöstön ja vastuualueiden sijaiset sekä sijaisista aiheutuneet rekrytointikustannukset ja heidän peruspalkkansa, erilliskorvaukset, lomarahat ja sivukulut. Sijaisia tarvitaan edelleen paljon tehtävistä vähennyksistä huolimatta. Sijaisia ja määräaikaisia henkilöitä työskentelee Essotessa nykyisin 500-600 henkilöä, mihin 50 henkilötyövuoden vähennys ei tee vielä ihan mahdotonta vähennystä, Kortelainen sanoo.

Henkilöstökuluissa lomapalkkavelan hallinnan kautta tavoitellaan toista suurta säästöerää, noin 0,7 miljoonaa euroa. Lomat pidetään siis jatkossa tarkasti kalenterivuoden aikana, eivätkä ne siirry velkana tuleville vuosille.

Pienempiä säästösummia tavoitellaan henkilöstökuluista muun muassa lomarahan vaihdoilla vapaaksi (0,2 M€), talkoovapailla (0,12 M€), työkyvyttömyyden torjumisella (0,2–1,7 M€) ja viivästyttämällä rekrytointeja (0,25 M€).

Tila- ja tukipalveluissa tulevien vuosien 2,9 miljoonan euron säästöissä keskeistä on vuokratiloista luopuminen, jolloin vähenevät myös logistiikan, puhtauspalvelujen ja eräiden oheispalvelujen kustannukset.  Ne keskittyvät vuosille 2020 (0,9 M€) ja 2022 (1,5 M€), mikäli rakennushankkeet etenevät.

Essote toimii noin sadassa sote-toimipisteessä sekä 65 koululla ja oppilaitoksessa. Vuokratiloina oli syyskuussa 2018 yhteensä 95 osoitetta ja 115 sopimusta. Vuoden 2019 marraskuun tavoite on yhteensä 83 osoitetta ja 102 sopimusta. Vähennystä vuokriin vuonna 2019 tulee yhteensä 300 000 euroa.

Palvelujen hankintoja ja ostoja on tarkoitus supistaa 1–2 prosenttia nykyisestä tasosta. Mukaan ei kuitenkaan lasketa vanhus- ja vammaispalvelujen asumispalvelujen hankintoja, koska asumispalvelujen iäkkäiden asiakkaiden määrä on vahvassa kasvussa ja samanaikaisesti myös vähennetään lähikuntoutuspalvelujen laitospaikkoja, eli entisiä terveyskeskusten vuodeosastopaikkoja. Palvelujen kokonaisuudessa kustannukset kuitenkin vähenevät.

Päälliköiden määrä vähenee vanhus- ja vammaispalveluissa.

Terveyspalvelut muuttaa toimintatapoja: säästö 1,2 M€

Terveyspalvelut hakee 1,2 miljoonan euron säästöjä ensi vuonna isolla toimenpidepaketilla. Terveyspalvelut lisää tuottavuutta, kehittää potilas- ja asiakasryhmin segmentointia ja jakaa sen perusteella resurssit asiakkaiden tarpeiden mukaan nykyistä tarkemmin. Lisäarvoja tuottamattomia seurantatutkimuksia puretaan ja prosesseja sujuvoitetaan.

Yhteisen potilas- ja asiakastietojärjestelmän/-rekisterin avulla puretaan toimintojen päällekkäisyyttä. Järjestelmän käyttöönoton valmistelu alkaa todennäköisesti syksyllä 2019 ja se vie runsaasti asiantuntijaresursseja käyttöönottovaiheessa.

Huomattava toimintatapojen muutos syntyy, kun sote-palvelujen tilannekeskus aloittaa Kuuman sairaalan myötä alkusyksystä 2019. Tilannekeskuksen avulla asiakkaat voidaan ohjata nykyistä paremmin oikeaan paikkaan ja resursseja käyttää huomattavasti nykyistä tarkemmin.

Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään.

Suun terveydenhuollossa otetaan käyttöön ”Kerralla kuntoon” -toimintamalli, jolla pyritään hoitamaan asiakkaan hampaisiin ja suun terveyteen liittyvät asiat yhdellä käyntikerralla.

Suomenniemen, Anttolan, Haukivuoren sekä Hirvensalmen lääkäripalvelua toteutetaan nykyistä enemmän etäpalveluna, videoneuvotteluyhteyksillä ja huolehditaan etänä reseptien uusintatoiminnasta. Hoitajien vastaanottoja vahvistetaan.  Rajatun lääkkeenmääräämisen koulutuksen käyneiden sairaanhoitajien määrää kasvatetaan nykyisestä viidestä 8-10:een.

Liikkuvia ja sähköisiä palveluja pyritään lisäämään palveluverkkoon jo syksyn 2018 aikana.

Palvelurakennepaketti vähentää
laitospaikkoja ja lisää kotihoitoa

Laitospalvelujen hoitopaikkojen vähentäminen ja sitä myötä tilojen tiivistyminen kohdistuu erityisesti kuntoutuksen ja terveyspalvelujen vastuualueille vuosina 2019–2022.

Palveluissa korostuvat ennakoivat ja varhaisen vaiheen palvelut sekä kotiin annettavat ja kotona asumista tukevat palvelut. Iäkkäiden asukkaiden palveluissa tähdätään toimintakykyä kehittäviin ja ylläpitäviin palveluihin. Näin siirretään säännöllisten palvelujen alkua.

Palvelurakennepaketin nettokäyttömenojen säästö huomioiden investoinnit korvaaviin, kotiin vietäviin palveluihin on noin miljoona euroa vuosina 2019-22.

Mikkelissä kustannusvaikutukset alkavat toteutua kokovuotisesti vuonna 2020. Muiden toimintapaikkakuntien säästötavoite on tässä vaiheessa noin 100 000 euroa, mutta toiminnan laajuus arvioidaan vuoden 2019 aikana ja esitetään kustannusvaikuttavat kehittämistoimet.

Tavoitteena on vähentää hoitopaikkoja noin 10 prosenttia seuraavien neljän vuoden aikana. Kansallinen suositus erikoissairaanhoidossa on kaksi sairaansijaa ja perusterveydenhuollossa yksi sairaansijaa tuhatta asukasta kohden. Terveyskeskussairaalatasoisia hoitopaikkoja kuntayhtymässä ovat toimintapaikkakuntien lähikuntoutusosastojen ja Mikkelin keskussairaalan akuuttiosaston paikat. Psykiatrian hoitopaikkatavoite on 0,4 paikkaa tuhatta asukasta kohti.

Erikoissairaanhoidossa sairaansijat vähenisivät kaikkiaan 26 paikkaa. Kun kuluvana vuonna paikkoja on 246, niin vuonna 2022 niitä olisi jäljellä 220.

Perusterveydenhuollon puolella sairaansijat vähenisivät kaikkiaan 21 paikkaa. Nyt paikkoja on kaikkiaan 133 ja vuonna 2022 niitä olisi jäljellä 112.

Koti- ja omaishoitoa tukevia jaksohoitopaikkojen määrää lisättäisiin nykyisestä 121:stä. Samoin lisätään tarvittaessa palveluasumisen paikkoja, joita on nykyisin 1 211.

Joissain vanhus- ja vammaispalvelujen yksiköissä toimintoja yhdistetään, palvelurakennetta kevennetään ja asiakkaat siirtyvät ensisijaisesti kevyempiin palveluihin (Metsätähti Suomenniemellä sekä Puumalan ja Anttolan palvelutalot). Vaikeasti muistisairaat eivät siirry keveämpiin palveluihin.

Perusterveydenhuollon paikkojen
vähentäminen alkaa Mikkelistä

Perusterveydenhuollon sairaansijojen väheneminen alkaa Mikkelistä, jonka lähikuntoutusosasto lakkaa nykysuunnitelmien mukaan asteittain vuoteen 2022 mennessä ja 21 hoitopaikkaa vähenee. 25-paikkainen akuuttiosasto 26 nykyisellä paikallaan keskussairaalan A-rakennuksessa lopettaisi toimintansa kesäkuussa 2019 ja siirtyisi supistettuna monialaisten vuodeosastotiimien yhteyteen.

Samassa yhteydessä osaston profiilia muutetaan yleislääketiedettä ja geriatriaa korostavaksi osaamiskeskittymäksi. Paikkamäärä vähenisi viidellä. Muutos tuo merkittävää säästöä toimitilakustannuksissa, kun kokonainen osasto tyhjenee.

Päivystyksen jalkautuvaa toimintamallia kehitetään edelleen ja päivystysosaston paikkamäärää kasvatettaisiin viidellä hoitopaikalla vuoden 2019 aikana. Tavoitteena on kotiutuksen ja kotona hoitamisen tehostaminen.

Kotihoito ja -kuntoutus lisääntyvät

Erikoissairaanhoidon- ja perusterveydenhuollontasoisten vuodeosastopaikkojen vähentäminen noin 50 paikalla edellyttää osastotyöstä vapautuvien henkilöstöresurssien siirtämistä kotisairaala-, kotikuntoutus- ja kotihoitopalveluihin. (Nettosäästöt 1/M€, katso kappale palvelurakennepaketista)

Kotisairaalapalveluihin tulisi kahdeksan työntekijän lisäys lähivuosina. Tämä mahdollistaa käyntien ja asiakasmäärien kaksinkertaistamisen nykyiseen nähden. Tähän sisältyy päivystysosaston ja kotisairaalan yhteinen yhdistetty hoitomalli, jossa yöaikaan tehtäisiin kotikäyntejä päivystysosastolta käsin.

Kotikuntoutuksessa tarvitaan 10 työntekijän lisäystä lähivuosina. Tällä henkilöstövoimavaralla voidaan tiiviissä yhteistyössä kotihoidon ja kotisairaalan kanssa korvata lähikuntoutuksen osastopaikkojen asteittainen lopettaminen Mikkelissä.

Uutena toimintamallina aloitetaan vuonna 2019 fysioterapeuttipalvelut Mikkelin keskussairaalan päivystyksessä. Päivystyspotilaiden kuntoutumista ja selviytymistä kotona aletaan suunnitella jo heti päivystyksessä. Tällöin asiakas/potilas voidaan ohjata suoraan kotiin ja kotikuntoutuspalveluihin kunnon mukaan. Fysioterapia sijoittuu yhteisvastaanottoon lääkärien ja hoitajien kanssa monitoimijapäivystyksessä.

Kotihoitoon ja kotisairaalaan suunnitellaan otettavaksi vuoden 2019 keväällä käyttöön toimintamalli, jossa on 24/7 sairaanhoitajapalveluja tarjolla koko kuntayhtymän alueella.

Lähikuntoutuksen osastopalvelujen, kotihoidon ja palveluasumisen yksiköiden tukena on 24/7 lääkäri-päivystäjä.

Korjattu kotikuntoutukseen tarvittavien työntekijöiden määrä kuntayhtymän hallituksen tekemien tarkennusten jälkeen 23.11. klo 8.40.

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Vesa Vestala
Talousjohtaja, Essote
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540

Jarmo J. Koski, Terveyspalvelujen johtaja
044 351 2541

Sari Teittinen, Vanhus- ja vammaispalvelujen vt. johtaja
044 351 2665

Riikka Juhakoski, Kuntoutuspalvelujen johtaja
044 351 9661

Merja Vihanto, Henkilöstöjohtaja
044 351 2382

Satu Auvinen, Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
044 351 2302

Minna Mutanen, Mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja
044 794 4300

Pirjo Syväoja, Hankejohtaja, ESPER-hanke
040 359 6749