Talousarvion sisältämät toimet tähtäävät vuodesta 2019 lähtien merkittäviin toimintatapojen muutoksiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluljen kuntayhtymässä. Talousarvion 2019 menojen loppusumma on kuntiin lausunnoille lähteneessä (5.10.) kuntayhtymän johtajan esityksessä noin 363 miljoonaa euroa.

Ensi vuoden talousarviota tehdään erityisesti kuluvan vuoden menojen ylitysten ja aiempien ratkaisujen varjostamina. Vuoden 2017 ylijäämän palautukset jäsenkunnille söivät kuntayhtymän talouspuskurin. Kuluvan vuoden talousarvio laadittiin puoli prosenttia miinusmerkkiseksi.

– Se osoittautui noin kahdeksan miljoonan euron verran optimistiseksi arvioksi, mistä vuodelle 2019 siirtyy sulateltavaksi viisi. Taloutta rasittavat jatkossa myös poistot, jotka kohoavat rakentamisen ja peruskorjauksen seurauksena ensi vuonna seitsemään miljoonaan euroon (ESPER-poistot 3,3 M€), kuvailee talousarvion lähtökohtia kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Essote vastaa taloustilanteeseen talousarviota täydentävällä Talous- ja muutosohjelmalla, joka sisältää rakennemuutoksia tuottavia, talousarvioon yhdistyviä paketteja. Talous- ja muutosohjelman avulla tavoitellaan yhteensä noin 5,5 miljoonan euron säästöjä ja kuntayhtymän talouden tasapainotusta vuoden 2020 loppuun mennessä.

– Talouden tasapainottamisessa nämä ovat hyvin tavallisia lukuja tämän kokoiselle organisaatioille. Muutosten vaikeuskerrointa lisää, että tuotamme sote-palveluja jo nyt hyvin edullisesti. Valtakunnallisessa vertailuissa olemme maan keskitasoa ja keskussairaalan tuottavuus on maan huipputasoa, Kortelainen arvioi.

Lue tietoja ensi vuoden taloudesta vastuualueittain täältä

Palvelut turvataan menoraamien puitteissa

Talous- ja muutosohjelmassa pääpaino on toimissa, joilla Essote turvaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut ja talouden kehittämisen pidemmällä aikavälillä jäsenkuntien asettamissa menoraameissa.  Ensimmäisenä toteutukseen ovat jo lähteneet henkilöstötoimenpiteet, joiden avulla on tarkoitus säästää kuluvan vuoden aikana kaksi miljoonaa euroa henkilöstömenoissa ja toimet jatkuvat 2019.

Pidämme jatkossa henkilöstöstä hyvää huolta. Henkilöstötoimenpiteissä on pitkälti kyse lomien täsmällisemmästä pitämisestä (lomapalkkavelan hallinta), maltillisesta palkkapolitiikasta, rekrytointien ja ylitöiden sekä sijaisten käytön tarkemmasta hallinnasta ja työhyvinvointia lisäävistä toimenpiteistä, Kortelainen summaa.
Työhyvinvointia lisätään toimenpiteillä, joiden perustana on marraskuussa toteutettava laaja hyvinvointikysely henkilöstölle. Sen antamien tietojen pohjalta suunnitellaan toimenpiteet.

Lisäksi edistetään esimiesten työhyvinvointijohtamista järjestämällä koulutusta varhaisen tuen toimenpiteiden menetelmistä ja toteuttamisesta oman toimintamallin mukaisesti. Esimiehille järjestetään vuoden 2018 marraskuusta alkaen Kevan tuella vuoden kestävä Esimiesverstas-hanke, jonka tavoitteena on työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen kehittäminen. Varhaisen tuen toimintamalliin lisätään korvaavan työn toimintatapa, jota valmistellaan myös yhteistyössä Kevan kanssa.

Seuraavana talous- ja muutosohjelman osana lähtee päätöksentekoon Palvelurakenne- ja tilojen tiivistäminen -paketti, jonka avulla pyritään pois laitosmaisesta hoidosta ja vähentämään vuodeosastohoitoa kehittämällä avopalveluita ja pääsemään näin lähemmäksi valtakunnallisia väestöön suhteutettuja osastohoitopaikkojen määriä ja hoivan tasoa.

– Useissa selvityksissä Etelä-Savon palvelurakenne on havaittu valtakunnallista tasoa laitosmaisemmaksi ja hoidon painottuvan enemmän vuodeosastoille. Palvelurakennepaketti sisältää Essoten lähikuntoutusosasto- ja osastohoitopaikkojen asteittaista vähenemistä Mikkelin alueella. Samalla asiakkaiden palvelujen turvaamiseksi vahvistetaan kotihoitoa, päivystystä, kotisairaalaa ja palveluasumista, Kortelainen kertoo.

Essoten vuokraamat toimitilat vähenevät Mikkelin kaupungin alueella 42 osoitteesta 32:een ja vuokratut neliöt vähenevät noin 10 000 neliöllä vuoteen 2020 mennessä.

Muita talous- ja muutosohjelman osia ovat ostopalveluiden vähentämisen, tukipalveluiden tarkastelun ja hallinto- ja palveluorganisaation sekä johtamisjärjestelmän muutokset.

Valmistelut pohjautuvat Etelä-Savon maakunnan palvelurakennetta koskeviin selvityksiin ja raportteihin. Muutostoimet tehdään pitäen silmällä maakunta- ja sote-uudistusta. Yksi keskeisimmistä valmisteleijoista on Etelä-Savon maakuntauudistuksen sote-koordinaattori Niina Kaukonen, joka on luonnostellut paketteja terveyspalvelujen johtaja Jarmo J. Kosken, hankejohtaja Pirjo Syväojan, henkilöstöjohtaja Merja Vihannon ja tila- ja tukipalvelujohtaja Veli Matti Thuren kanssa sekä käynyt muista vastuualueista vastaavien kanssa keskustelua.

Kuntaosuudet kasvavat

Kuntien maksuosuudet kasvavat 5,18 miljoonalla  Essote kerää palvelujen rahoittamiseksi jäsenkunniltaan ensi vuonna noin 309,9 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 5,18 miljoonaa.

Kuntaosuudet jäsenkunnittain
2017 2018 2019
Hirvensalmi 8 836 000 8 700 000 9 249 057
Juva 24 436 000 23 800 000 24 150 837
Kangasniemi 22 307 000 22 500 000 22 486 942
Mikkeli 179 171 000 180 100 000 183 602 750
Mäntyharju 23 594 000 22 600 000 22 269 055
Pertunmaa 7 241 000 7 100 000 7 396 885
Puumala 9 490 000 9 100 000 9 909 273
yht 275 075 000 273 900 000 279 064 800
Joroinen 6 596 000 6 600 000 6 610 500
Pieksämäki 22 373 000 24 200 000 24 204 600
yht 304 044 000 304 700 000 309  9 900

Essoten palvelujen hintaa voi pitää edullisena ja menojen kasvua maltillisena. Tilastokeskuksen viime vuonna julkaisemien kuntien taloustietojen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot asukasta kohden vuonna 2016 olivat koko maassa 3 256 euroa, Etelä-Savon maakunnassa luku oli 3 934 euroa ja Essoten kunnissa 3 796 euroa. Vuoden 2017 valmistunevat lokakuun loppuun mennessä

Väestön ikärakenteelta ja sairastavuudelta lähellä olevien Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan asukaskohtaiset nettomenot olivat samassa tasossa Esoten toiminta-alueen asukaskohtaisia nettomenoja. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin alueen asukaskohtaiset menot olivat 4 172 euroa.

Kuntayhtymän kuntien välillä on eroja nettomenoissa. Mikkeli onmaan keskiarvossa.

– Asukkaiden palvelutarve on suuri ja alueen kuntien kantokyky sote-menojen nousun suhteen näyttää hyvin rajalliselta. Kuntien tilannetta heikentää valtionosuuksien väheneminen Essoten alueella. Pystymme kasvattamaan menoja lähinnä palkankorotusten verran, arvioi tilannetta talousjohtaja Vesa Vestala.

Lainamäärä alkaa kasvaa voimakkaasti

Rakentamisen seurauksena nettolainamäärä lisääntyy noin 25 miljoonaa euroa vuonna 2019. Lainamäärä on vuoden 2018 lopussa noin 70 miljoonaa euroa ja vuoden 2019 lopussa 95 miljoonaa euroa.

Plussat

+ Henkilöstön työhyvinvointia lisätään. Kehittämistoimet tehdään henkilöstökyselyssä havaittujen epäkohtien pohjalta. Esimiehet saavat koulutusta työhyvinvoinnin kehittämiseen.

+ Investoidaan kotisairaalaan ja kotikuntoutukseen, joiden piiriin siirretään työntekijöitä ja asiakkaita.

+ Ikääntyneiden palveluja kevennetään. Painopisteeksi tulee ns. välimuotoinen asuminen perhehoidossa, palveluasumisessa ja kotihoidossa.

+ Etähoitoa ja etähoivaa kehitetään.

+ Vahvistetaan päivystysosastoa viidellä hoitopaikalla.

+ Perhetalo ja Kuuma sairaala valmistuvat keväällä 2019 ja otetaan käyttöön alkusyksystä.

+ Mielen- ja kuntoutuksen talon suunnittelu etenee, päätöksenteossa syksyllä 2018.

+ Perustetaan sote-palvelujen tilannekeskus, joka mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön

+ Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta alkaa.

Miinukset

– Taloudenpito jatkuu Essotessa maan yleiseen sote-kulujen kehitykseen verrattuna tiukempana. Palveluihin on käytettävissä kustannusten kasvua vähemmän rahaa.
– Palkkoja korotetaan vain sopimusten puitteissa.

Lisätietoja

Risto Kortelainen (talousarvio kokonaisuudessaan)
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Vesa Vestala (talousarvio kokonaisuudessaan)
Talousjohtaja, Essote
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540

Niina Kaukonen (Talous- ja muutosohjelma)
Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja
ja Sote-koordinaattori/
Etelä-Savon maakuntauudistus
niina.kaukonen  [at] essote.fi
044 794 4003

Pirjo Syväoja
Hankejohtaja, ESPER-hanke
pirjo.syvaoja [at] essote.fi
040 359 6749

Jarmo J. Koski
Terveyspalvelujen johtaja
jarmo.koski [at] essote.fi
044 351 2541

Sari Teittinen
Vt. vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja
sari.teittinen [at] essote.fi
044 351 2665

Veli Matti Thure
Tila- ja tukipalvelujen johtaja
velimatti.thure [at] essote.fi
044 351 9658

Merja Vihanto
Henkilöstöjohtaja
merja.vihanto [at] essote.fi
044 351 2382