Mittavat uudistukset tulevat sävyttämään Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän talousvuotta 2020. Loppusummaltaan noin 380 miljoonan euron talousarvio on Etelä-Savon julkisten toimijoiden suurin.

Kuntayhtymän johtaja Risto Kortelaisen esitys lähti (27.9.) Essoten hallitukselle, joka käsittelee talousarviota 3.10. ja lähettää jäsenkuntiin lausunnolle. Kunnilta lausunnot pyydetään 30.10. mennessä. Heti tämän jälkeen pidetään kuntakokous, jossa käydään yhteisesti läpi taloutta, investointeja ja muita linjauksia vaativia asioita.

Talousarvio tähtää nollatulokseen: kulut eivät juurikaan kasva verrattuna tämän vuoden talousennusteeseen.

Lue koko talousarvio 2020 täältä

Talousarviolla kysytään kunnilta maakuntauudistuksen suuntaa

Kuntayhtymän johtajan talousarvioehdotuksessa kysytään kuntien kantaa maakuntauudistuksen suuntiin.

Kortelainen on hahmotellut talousarvioon tulevan maakuntauudistuksen tiimoilta viisi erilaista vaihtoehtoa, joista keskustellaan kuntakokouksessa 31.10. Kortelaisen oma esitys on niistä ensimmäinen, jossa Essote ja sen alueen kunnat ehdottavat koko Etelä-Savon yhdistymistä yhdeksi kuntayhtymäksi jo ennen maakuntauudista.

– Tämä vastaa Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman tavoitteita ja tällä varmistetaan, että Etelä-Savon maakunta on yksi 18 sote-maakunnasta. Näin saamme hyödynnettyä koko maakunnan yhteistyönä tehdyn erinomaisen maakuntavalmistelun, joka on valmis toteutettavaksi. Keskustelussa esiin nostettu jako hallinnolliseen maakuntaan ja sote-maakuntaan ei ole pitkällä aikavälillä perusteltu, Kortelainen sanoo.

Muut Kortelaisen hahmottelemat vaihtoehdot ovat

  • Sosteri siirtyy erikoissairaanhoidon osalta Pohjois-Savoon, mikä romuttaisi Etelä-Savon pitkälle viedyn maakuntavalmistelun. Essoten alue jäisi tässä vaihtoehdossa omaksi maakunnakseen.
  • Etelä-Savon sote-maakunta yhdistyy palvelujen järjestämisen osalta toiseen erityisvastuualueen sairaanhoitopiiriin.  Käytännössä ne voisivat olla Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja KYS:n sairaanhoitopiiri.
  • Neljäs vaihtoehto olisi Essoten kuntien lähtö kukin omaan suuntaansa. Tämä saattaisi heikentää maan pienimmän yliopistollisen sairaalan, KYS:n, erityisvastuualuetta.
  • Viides vaihtoehto on päätöksenteon lykkääminen. Toimintaa ja yhteistyötä sekä hallituksen sote-maakuntavalmistelua jatketaan nykyiseltä pohjalta ja tehdään mahdolliset aluejakopäätökset myöhemmin.

– Talousarvion valmistelun yhteydessä kunnat voivat nyt linjata tahtotilaansa. Toivon Essoten alueelta selkää viestiä Etelä-Savon maakunnan puolesta. Muuten kaikkien menetykset voivat olla suuria, Kortelainen huomauttaa.

Essoten menot kehittyneet maltillisesti

Kortelaisen mukaan Essoten menot tulevat jatkossa liki väistämättä kasvamaan. Kuluvan vuoden koko maan neljän ensimmäisen kuukauden sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kasvu oli 4,2 prosentin luokkaa. Menot kasvavat samasta syystä kuin Essoten alueellakin: väestö ikääntyy.

– Essoten menot ovat kehittyneet ja tulevat kehittymään koko maahan verrattuna maltillisesti. Teemme hyvin paljon säästötoimia, joilla menojen kasvua on leikattu ja leikataan miljoonilla. Jokaisen euron takana on potilaita, asiakkaita ja henkilöstöä. Monessa paikassa liikumme jo riskirajoilla, Kortelainen muistuttaa.

Menojen kasvupaineet tulevat kuntayhtymän ulkoisista syistä, joihin Essoten toimin ei juurikaan voi vaikuttaa.

– Paljon puhuttu ”Essoten menojen kasvu” tulee näistä: ostopalvelujen, aineiden ja tarvikkeiden hinnoista, ikäihmisten määrän kasvusta ja palkankorotuksista, Kortelainen huomauttaa.

Kuntayhtymän oma toiminta pysyy sen sijaan hyvin talousarviossa.

– Meillä on melkoinen pulma. Pystymme vaikuttamaan lähinnä henkilöstömäärään ja omaan toiminnan menoihin, joiden kustannukset pärjäävät hyvin vertailussa.  Mitä enemmän teemme itse, sitä edullisempaa ja tuottavampaa toiminta on. Ja tästä toiminnasta meidän samaan aikaan pitää leikata kulujamme. Vain vahvistamalla, uudistamalla ja kehittämällä omaa toimintaamme pääsemme eteenpäin. Lainsäädäntö tuo uusia velvoitteita ja asettaa tiukkoja rajoja menojen karsimiselle. Laittomuuksia emme tee, Kortelainen kuvaa tilannetta.

Essoten toimintaympäristö on poikkeuksellisen kovassa myllerryksessä.  Paineita säästöjen löytämiseksi tulee erityisesti omistajakunnilta.

– Kuntayhtymän jäsenkuntien kantokyky on voimakkaasti heikentynyt valtionosuuksien leikkausten sekä verotulojen pienenemisen ja sen taustalla olevan väestön vähentymisen takia. Meidän tarvevakioidut menomme olivat edelleen alkuvuodesta alle maan keskitason, muistuttaa talousjohtaja Vesa Vestala.

Katso Kuntien tarvevakoidut menot tammi-huhtikuussa 2019

Essoten on tehnyt mittavia toimia säästöjen löytämiseksi

Kortelainen haluaa myös korjata julkisuudessa liikkuneita tietoja Essoten taloudesta.

– Essote on vastannut jäsenkuntiensa säästöhuutoon koko olemassaolonsa ajan, Kortelainen tähdentää.

Jokainen muun muassa näistä toimenpiteestä on tuottanut miljoonien säästöjä jäsenkunnille:

  • Mikkelin keskussairaala on toimeenpannut tuottavuusohjelmaa vuodesta 2015 lähtien. Ohjelman ansiosta sairaala on maan tuottavin keskussairaala tai listan kärkipäässä jo vuosia.
  • Kuntayhtymäksi yhdistymisessä Essote pystyi vuodeksi jopa pienentämään kuluja noin 10 miljoonalla. Yhdistymishyödyt voi kuitenkin ulosmitata vain kerran.
  • Essote on tiivistänyt tilojaan nettomääräisesti noin 10 000 neliötä. Osoitteita on vähentynyt yli 30. Tilojen määrä on pienentynyt rakentamisesta huolimatta noin 154 000 neliöstä noin 144 000 neliöön. Peruskorjaus- ja uudisrakentaminen on mahdollistanut uudet toimintatavat, jolloin tiloista voidaan luopua ja säästöjä syntyy toimintakuluissa, tietotekniikassa, matkakuluissa jne.
  • Vanhus- ja vammaispalvelut on keventänyt ja uudistanut palvelurakennetta maan kärkijoukoissa. Useimmat ihmiset voivat asua kotona tai kodinomaisesti pidempään ja saavat sinne hyviä ja uudenlaisia palveluja muun muassa etänä. Asumispalveluihin on tullut uusia vaihtoehtoja, kuten perhehoitoa ja ns. senioriasumista. Vastuualue on myös yhdistänyt voimavarojaan muiden toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa.
  • Kuluvan vuoden aikana aloitettu talous- ja muutosohjelma on tähän mennessä tuottanut kolmen miljoonan kulujen aleneman.
  • Syksyllä 2018 käytiin yhteistoimintaneuvottelut ja nyt on menossa jälleen yt:t. Tällä tiellä Essote ei voi jatkaa pitkään, sillä henkilöstömitoitukset ovat minimissään ja hoitoon pääsy on vaikeutunut.

– On täysin epärealistista vaatia tärkeimpien peruspalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, kokonaismenojen vähennyksiä. Väestömme vanhenee muuta maata vauhdikkaammin ja on muutenkin keskimääräistä sairaampaa. Asiakasmäärämme kasvavat. Lainsäädäntö tuo uusia velvoitteita. Jo pelkästään prosentin palkankorotus maksaa miljoonia, Kortelainen kertoo.

Talousarvio noin 380 miljoonaa

Talousarvion loppusumma on tässä vaiheessa noin 380 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden talousennuste ennakoi kuluiksi 379,8 miljoonaa.

– Talousarvio ei sisällä mitään uusia toimintoja eikä toimintojen laajennuksia, ainoastaan palkankorotukset, Vestala kertoo.

Käytännössä kuluvan vuoden lukemissa pysyvä talousarvio 2020 on voimakkaasti leikkaava. Leikkaukset kohdistuvat suurimmalta osin henkilöstön lukumäärään ja tiloihin.

Henkilöstömäärää on jo kuluvan vuoden aikana sopeutettu merkittävästi taloustilanteeseen.  Kuukausitasolla kuntayhtymässä on työskennellyt noin 120 henkilöä vähemmän kuin 2018.

Näköpiirissä häämöttää kuitenkin jo monia muutoksia verrattuna kuntiin lausunnoille lähtevään talousarvioon. Kuntayhtymässä on käynnissä yhteistoimintaneuvottelut yhdeksän miljoonan euron säästöjen löytämiseksi. Ne päättyvät aikaisintaan kolmen viikon kuluttua.

Samaan aikaan kuluja karsitaan myös aiemmin hyväksytyn talous- ja muutosohjelman avulla seitsemän miljoonaa euroa, joista talousarvion sisään on jo laskettu toteutuneet kolme miljoonaa.

Lisäksi meneillään on palveluverkkoselvitys, joka julkistetaan sen valmistettua lähiviikkoina.

– Kaikki kolme prosessia voivat tuottaa mutkikkaita laskuoperaatioita, joiden loppuluvut selviävät vasta valtuustolle menevään versioon. Tällä kertaa talousarvio on kuitenkin laadittu kuntien toivomuksesta lähemmäs todennäköisesti toteutuvia lukuja kuin tänä vuonna, kertoo talousjohtaja Vestala.

Kuntaosuudet kasvavat alle prosentilla

Kuntaosuuksien kokonaissummaksi on tulossa 337 miljoonaa euroa, kun se tilinpäätöksessä 2018 oli 319,7 miljoonaa euroa ja tämän vuoden luvuksi arvioidaan 334,8 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden ennustelukuihin verrattuna kuntaosuuksien arvioidaan kasvavan alle prosentin verran.

– Koko maan tasolla sote-kulujen kasvuksi arvioidaan 3-4 prosenttia. On erittäin vaativa tehtävä pitää nollatulos, jos palkankorotusten prosentit tai ostopalvelujen hintojen korotukset liikkuvat lähelläkään julkisuudessa esitettyjä lukemia, arvio muutosjohtaja Sami Sipilä.

Kuntaosuudet jakautuvat tämänhetkisten tietojen mukaan seuraavasti:

Poistot nousevat 9,5 miljoonaan

Investoinneista aiheutuvat poistot rasittavat käyttötaloutta noin 9,5 miljoonalla eurolla, kun kuluvana vuonna summa on noin kahdeksan miljoonaa. Nollatulokseen pääsemistä vaikeuttaa poistojen nopea kasvu runsaiden investointien myötä.

Keskussairaalan peruskorjaus- ja uudisrakentamisesta aiheutuvat poistot ovat summasta kolme miljoonaa euroa.

– Rakentamisen vaikutuksia liioitellaan usein, mutta toiminta on se, joka maksaa eniten. Hyvät toimitilat auttavat meitä uudistumaan, käyttämään uusia toimintamalleja ja toimimaan asiakkaan kannalta paremmin. Ne auttavat myös kilpailtaessa ammattilaisista. Poistotason nousua ei pidä vähätellä, mutta kokonaisuudessa ne ovat kuitenkin pieniä verrattuna käyttötalouteen. Poistot vastaavat taloudessamme merkitykseltään tosin vain parin päivän toimintakustannuksia, huomauttaa Kortelainen.

Poistojen kasvu tarkoittaa, että yhdessä säästöjen kanssa varsinaiseen toimintaan jää kuitenkin aiempaa vähemmän rahaa.

Tilojen käytön tiivistykset jatkuvat

Keskeinen pysyvien säästöjen keino kuntayhtymässä ovat olleet tilojen käytön vähentämiset. Lähiaikoina käsittelyyn on tulossa palveluverkkoselvitys.

– Tiloja on tiivistetty tähän asti lähinnä Mikkelin kantakaupungin alueella. Nähtäväksi jää, miten paljon jäsenkunnat ovat valmiita luopumaan tiloista Mikkelin ulkopuolella. Toistaiseksi pienetkin muutokset ovat herättäneet voimakkaita reaktioita, muistuttaa talousjohtaja Vestala.

Tilannekeskus uudistaa resurssien kohdentamista

Essoten monet uudistukset näkyvät jatkossa aiempaa vähemmän kuntayhtymästä ulos esimerkiksi uusina rakennuksina.

– Tilannekeskus alkaa vuodenvaihteessa ohjata koko kuntayhtymän resursseja aiempaa huomattavasti täsmällisemmin. Meistä tulee tilannejohdettu sote-organisaatio, iloitsee terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Tilannekeskus ylläpitää Essoten operatiivista tilannekuvaa ympärivuorokauden ja se palvelee Essoten kaikkia kolmea vastuualuetta. Siellä työskentelee työntekijöitä terveyspalvelujen, vanhus- ja vammaispalvelujen sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualueilta. Tilannekeskus toimii yhteyspisteenä kaikille sairaalan yksiköille häiriötilanteissa, käynnistää valmiussuunnitelmien mukaisen toiminnan esimerkiksi suuronnettomuuksissa ja vastaa ensivaiheen tiedottamisesta henkilöstölle.

Maan hallitukselta on luvassa useita sote-uudistukseen liittyvien hankkeiden rahoitusta, jota Essote aikoo hakea. Valtiovarainministeriölle on jo lähtenyt tiedolla johtamisen kehittämisen hankehakemus.

Kuumaan sairaalaan valmistuva koulutus- ja simulaatiokeskus nostaa henkilöstön ammattitaitoa entisestäänkin. Sähköisiä palveluja vahvistetaan ja kehitetään

Vanhus- ja vammaispalveluissa palvelurakenteen keventäminen jatkuu. Tavoitteena on, että vuonna 2025 asuu kotona tai kodinomaisessa ympäristössä 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä.

– Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakasmäärä kasvaa vuosittain kovaa tahtia. Esimerkiksi vuoden 2017 aikana meille tuli 1400 uuttaa asiakasta. Kehittyvillä ja muuttuvilla toimintatavoilla, esimerkiksi monipuolisilla etäpalveluilla sekä yhdistämällä voimavaroja haemme mahdollisuuksia tuottaa palvelut vähenevillä resursseilla. Erityisen lämmin kiitos todella ammattitaitoiselle henkilöstölle joustavuudesta näissä alati muuttuvissa tilanteissa ja kasvavan asiakasmäärän paineissa, kiittelee vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa pääpaino on peruspalveluissa. Palvelut tehdään monialaisissa palvelupisteissä ja yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Elokuussa ovensa avanneen Perhetalon tilojen mahdollisimman tehokas käyttö ja asiakkaiden toimivat palvelut ovat keskiössä.

Lastensuojelun palvelut kilpailutetaan (uudet palveluhankinnat). Essotessa sama tilanne kuin muualla Suomessa: jäsenkunnissa lastensuojelun palvelutarpeessa on ollut viime vuosina merkittävä kasvu. Kodin ulkopuolelle on alkuvuoden aikana sijoitettu 193 lasta.

Mielen ja kuntoutuksen talo tulee Mannerheimintielle vastapäätä Kuumaa sairaalaa ja Sairaalaparkkia.

Investoinnit: Mielen ja kuntoutuksen talon rakentaminen alkaa

Investointeja Essote tekee noin 32 miljoonalla eurolla.  Rakentaminen keskussairaalassa ja sen liepeillä jatkuu.

Mielen ja kuntoutuksen taloa aletaan keväällä sairaalakampuksen pohjoispäähän Sairaalaparkkia ja Kuumaa sairaalaa vastapäätä. Kuntayhtymän valtuusto tekee päätöksen hankesuunnitelmasta joulukuussa. Talon rakentamiseen on varattu talousarvioon 15 miljoonaa euroa.

– Mielen ja kuntoutuksen talon rakentaminen uudisrakennuksena on järkevin ja kannattavuudeltaan paras vaihtoehto. Jääminen nykyisiin tiloihin tai kyseisen palvelukokonaisuuden sijoittaminen Kyyhkylään eivät tule kysymykseen.  Säädöksetkin vaativat psykiatrian viemistä muun terveydenhuollon yhteyteen. Psykiatrian ja vaativan kuntoutuksen keskittämistä keskussairaalan yhteyteen on valmisteltu jo 10 vuotta. Metsäsairaalat eivät ole enää tätä päivää, kertoo hankejohtaja Pirjo Syväoja.

Käytännössä vaihtoehtoja ovat joko Mielen ja kuntoutuksen talon rakentaminen tai että ei tehdä rakentamisesta päätöstä, joka tarkoittaa käytännössä psykiatrian laitospalveluista luopumista.

– Ostopalveluna se tulisi arviolta kaksi kertaa kalliimmaksi, jos palvelua ylipäätään mistään saisimme ostettua. Mikkelin elinvoiman kannalta yli sadan työpaikan menetys olisi valtava isku, Syväoja sanoo.

Essoten hallitus päättää talon rahoitusmallista hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä marraskuussa.

– Leasing-rahoitus on taselainan lisäksi yksi vaihtoehto. Leasingin aikana vuosikustannukset olisivat edullisemmat verrattuna taselainaan. Näin pystymme siirtämään poistojen rasitetta näiden hankalien talousvuosien yli, pohtii Syväoja.

Myös remontit sairaalan sisällä jatkuvat 2020 loppuun saakka ja niihin käytetään ensi vuonna 6,45 miljoonaa.

Rakentamisen ohella toinen suuri investointien kohde ovat tietotekniikan hankinnat, viisi miljoonaa euroa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton valmistelu alkanee keväällä. Jo siitä edeltävät tietotekniikan hankinnat parantavat palveluja lähivuosien aikana, mutta vaativat myös merkittäviä henkilöstömääriä ja muita resursseja.

Sairaalalaitteisiin käytetään 1,9 miljoonaa euroa ja tekniikan investointeihin 3,6 miljoona.

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja, Essote
risto.kortelainen [at] essote.fI
050 522 8677

Vesa Vestala
Talousjohtaja
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540

Sami Sipilä
Muutosjohtaja
sami.sipila [at] essote.fi
044 770 0577

Santeri Seppälä
Terveyspalvelujen vt. johtaja
santeri.seppala [at] essote.fi
040 359 6934

Niina Kaukonen
Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja
niina.kaukonen [at] essote.fi
044 794 4003

Satu Auvinen
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
satu.auvinen [at] essote.fi
044 351 2302

Pirjo Syväoja (Mielen ja kuntoutuksen talo)
Hankejohtaja, ESPER-hanke
pirjo.syvaoja [at] essote.fi
040 359 6749