Ikäihmisten kotihoito sai kiitosta Essoten valtuuston kokouksessa (18.3.). Valtuuston puheenjohtaja Eero Aho (kok.) kiitteli Essoten kotihoitoa, jolle Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer oli myöntänyt yhdessä La Carita -säätiön kanssa tunnustuspalkinnon hyvästä vanhustyöstä. Myös muut puhujat nostivat palkinnon kiitoksin esiin.

– On kerrassaan upeaa, että henkilöstö lähti aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön. Innostuneen kehittämistyön ja uusien innovaatioiden hyödyntämisen seurauksena peräti 93 prosenttia asiakkaista ja 88 prosenttia omaisista oli valmis suosittelemaan Essoten kotihoidon palveluja muillekin. Essotesta on tullut kotihoidon edelläkävijä, kiitos henkilöstön! Keskeisen päättäjän mieltä lämmitti suuresti myös henkilöstön korostamat kommentit työn positiivisista puolista. Työ koettiin viihtyisäksi ihanien asiakkaiden sekä mahtavat työkaverit vuoksi, Aho kiitteli.

Pitkään valmisteilla ollut Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus hyväksyttiin valtuustossa. Sopimuksella määritellään keskeisenä asiana työnjako Mikkelin, Keski-Suomen, Joensuun ja Savonlinnan keskussairaaloiden sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan välillä.

Sopimus ei tuonut suuria muutoksia Mikkelin keskussairaalan toimintaan.

Päätöksessä korostetaan järjestämissopimuksen liitteen 2. kohtaa, jossa todetaan, että vaativimpien hoitojen keskittyessä yliopistosairaalaan voidaan muuta erikoisalan toimintaa sopia vastavuoroisesti tehtäväksi erityisvastuualueen keskussairaaloissa. Etelä-Savon maakunnassa tämä tarkoittaa, että jatkossa on tarkoituksenmukaista sopia, että Etelä-Savon maakunnan sisällä käytetään ensisijaisesti Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloiden resursseja niissä toimenpideryhmissä, jotka voidaan suorittaa keskittämisasetuksen rajoissa edellä mainituissa keskussairaaloissa.

– Päätöksen loppuosan kommentti on eräänlainen ponsi, jolla halutaan tähdentää tulevan hyvinvointialueen merkitystä. Siinä linjataan, miten kunnallisvaalien jälkeen uutta Ervan sopimusta pitää Etelä-Savon hyvinvointialueen näkökulmasta tehdä, kertoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Useassa puheenvuorossa valtuutetut pitivät hallituksessa lisättyä täsmennystä erittäin tarpeellisena hyvinvointialueen toiminnan ja resurssien turvaamisen kannalta.

Lue lisää

Essote myy Mikkelin Pesulan osakkeita osuuskaupalle

Essote myy Mikkelin Pesula Oy:n osakkeita osuuskauppa Suur-Savolle. Näin päätti Essoten valtuusto.

Mikkelin Pesula Oy on kuntayhtymän tytäryhtiö. Essote omistaa osakkeista 57,14 prosenttia. Osakkeita on yhteensä 210, joista Essotella on 120 osaketta ja Mikkelin kaupungilla 90 osaketta.

Mikkelin kaupunki on hyväksynyt Mikkelin Pesula Oy:n osakkeiden myynnin osana Talous- ja tulevaisuusohjelmaa. Essote on puolestaan nähnyt Mikkelin Pesulan omistuksen osittaisen säilyttämisen perusteltuna. Keskussairaalan tekstiilit pestään pitkälti Mikkelin Pesulassa.

Essoten hallitus esitti valtuustolle kahdeksantoista (18) Mikkelin Pesula Oy:n osakkeen myyntiä Osuuskauppa Suur-Savolle yhteensä 214 285 eurolla. Järjestelyssä yhtiön konserniyhtiöasema muuttuu, eikä Mikkelin Pesula Oy ole enää osakekaupan toteutumisen jälkeen Essoten tytäryhtiö.

– Pesulan osakkeiden kauppa liittyy pitkälti Mikkelin kaupungin omaisuusjärjestelyihin. Pesula ei ole kaupungin ydintoimintoja. Essotelle pesula on tärkeä ja haluamme jatkaa omistamista, kertoo kuntayhtymän johtaja Kortelainen.

Pesulan osakkeiden myynnistä käytiin perusteellinen keskustelu. Valtuutettu Raimo Heinänen (ps.) esitti, että osakkeita ei myydä. Heinänen piti kauppaa epäedullisena Essoten kannalta.

Heinäsen esitystä kannattivat Tiia Rautio (vihr.), Mervi Eskelinen (ps.) ja Outi Virtanen (ps.).

Valtuutettuja epäilytti pesulan enemmistöosuudesta luopuminen. Osuuskauppa Suur-Savo oli asettanut kaupan ehdoksi osake-enemmistön saamisen eli tytäryhtiöaseman.

Valtuutettu Sirkka Härkönen (sd.) ja Essoten hallituksen varapuheenjohtaja Arto Seppälä (sd.) puolustivat kauppaa. Seppälä piti uutta pääomistajaa hyvänä ja kauppaa tärkeänä, jotta työpaikat ja toiminnot jäävät alueelle maakunnallisen toimijan avulla. Samoilla linjoilla oli myös Essoten hallituksen jäsen Seija Kuikka (kesk.)

Kortelainen muistutti keskustelun aikana, että kaupan myötä perinteikäs 50-vuotias markkinoilla toimiva pesula on alueellisten toimijoiden omistuksessa ja tarjoaa työtä merkittävästi. Kaupan myötä myös Essoten eräät taloudelliset vastuut kevenevät.  Konsernitalousjohtaja Heikki Siira avasi valtuustolle kaupan yhteydessä siirtyvät lainantakaukset.

– Jos emme lähde kauppaan, niin sitten meidän on ostettava osakkeet ja käytävä kuntien kukkarolla, Kortelainen huomautti valtuutetuille.

Kauppa hyväksyttiin äänin 22-5.

Lue osakekaupasta lisää

Mikkeli ostaa keskussairaalan tontin

Kaupunki ja Esssote järjestelevät myös keskussairaalan tontin omistusta. Essote toimii vuokralaisena rakenteilla olevan Mielen- ja kuntoutuksen talon tontilla. Nyt tarkoituksena on siirtää koko sairaalatontin alue kaupungin haltuun 4,9 miljoonan euron kauppahintaan. Essote vuokraa tontin 245 000 euron vuosivuokralla.

Essoten valtuusto hyväksyi kaupan.

– Tämän kaupan taustalla on sote-uudistus. Palvelujen järjestämisen kannalta mahdollisesti tarpeettomaksi jäävät maa-alueet jäävät joustavasti hyödynnettäviksi kaupungin maapolitiikassa ja kaavoituksessa. Muutoin kiinteistöt ja tontit menevät tulevalle hyvinvointialueelle. Kaupalla katetaan myös Essoten alijäämiä, perustelee kauppaa kuntayhtymän johtaja Kortelainen.

Lue tonttikaupasta lisää

Ensihoidon tehtävät vähenivät

Valtuusto merkitsi tiedoksi myös Ensihoidon palvelutasopäätöksen toteuman vuodelta 2020.  Sen tietojen mukaan ensihoitoyksiköille välitetyt hälytykset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna noin kahdeksan prosenttia.

Kaikkiaan määrä väheni edellisvuoden noin 25 000:sta tehtävästä noin 23 000:een.

– Olemme samalla tasolla kuin vuonna 2016. Useat uudistukset ja koronavuosi toivat kuitenkin vähennystä, kertoo ensihoidon palvelupäällikkö Marko Pylkkänen.

Kiireellisten tehtävien kokonaismäärä väheni lähes 20 prosenttia. Tehtäviä leikkasi erityisesti hätäkeskusten uusi ohjeistus, joka ohjasi terveydenhuollolle aiempaa vähemmän tehtäviä sekä 116117-numeron käyttöönotto. Koronavuotena yhteydenotot hätäkeskukseen vähenivät. Todennäköisesti yhteydenottojen ja tehtävien vähentymiseen ovat ainakin osasyynä vähentymiseen liikkumisen vähentyminen ja yleinen varovaisuus.

– Myös Essoten oma tilannekeskus ohjaa iäkkäiden ihmisten koteihin ja palvelukoteihin aiempaa enemmän muun muassa kotihoitoa tai kotisairaalan yksiköitä. Paikalle menee yhä useammin ensihoidon yksikköä tarkoituksenmukaisempi yksikkö, Pylkkänen kertoo.

Yleisimmät ensihoidon tehtävät olivat muu sairastuminen eli käytännössä yleistilan lasku, kaatuminen sekä rintakipuoire. Noin 28 prosenttia näistä asiakkaista ei tarvinnut ensihoidon kuljetusta ja tilanne voitiin hoitaa tapahtumapaikalla.

– Ensihoitajat toteuttavat hoidon tarpeen arviota hyödyntäen kliinisen arvion lisäksi mm. erilaisia mittauksia kuten verinäytteen ottaminen ja tarvittaessa konsultoimaan päivystävää lääkäriä. Tämä vähentää asiakkaiden tarpeetonta kuljettamista ja päivystyksen kuormitusta sekä vapauttaa ensihoidon resursseja muihin hälytystehtäviin, Pylkkänen kertoo.

Tehtävät keskittyvät Mikkelin ydintaajamaan, alueen kuntataajamiin ja pääteiden varsille. Kiireellisille tehtäville asetetut tavoiteajat alittuivat näillä alueilla ja jopa paranivat aiempaan verrattuna.

Lue lisää

Lue koko esityslista täältä

 

Lisätietoja

Eero Aho
Valtuuston puheenjohtaja
Essote
eero.aho [at] espl.fi
044 309 5128

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Jarmo J. Koski (Ervan järjestämissopimus)
johtajaylilääkäri
jarmo.koski [at] essote.fi
044 351 2541

Marko Pylkkänen (ensihoidon palvelutaso)
Palvelupäällikkö
Ensihoito
marko.pylkkanen [at] essote.fi
040 359 6742