Viimeinen Mikkelin keskussairaalan suurista rakennushankkeista lähtee liikkeelle keväällä 2020. Essoten valtuusto päätti (4.12.) vilkkaan keskustelun jälkeen hyväksyä yksimielisesti Mielen ja kuntoutuksen talon hankesuunnitelman.

Mielen ja kuntoutuksen talo kokoaa muiden sote-palvelujen yhteyteen Moision psykiatrisen sairaalan palvelut, kaupungilla hajallaan olevat mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut sekä entisen Kyyhkylän kuntoutussairaalan palvelut, jotka muuttivat äskettäin väistötiloihin keskussairaalalle.

Essoten valtuuston puheenjohtaja Eero Aho (kok) juhlisti historiallista hetkeä lukemalla katkelman lähes kymmenen vuotta sitten hyväksytystä psykiatrian kehittämishankkeen Keskelle elämää -hankesuunnitelmasta.

Aho toimi tuolloin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin valtuustossa ja oli löytänyt dokumentin arkistostaan.

– Keskelle elämää -hankesuunnitelma sisältää paljon samoja perusteluja kuin nykyinen Mielen ja kuntoutuksen talon hankesuunnitelma. Olen hyvin tyytyväinen, kun vihdoin pääsimme eteenpäin. Uskon psykiatrisen hoidon olevan jatkossa yksi tärkeitä keihäänkärkiämme, joilla profiloidumme eduksemme sairaaloiden välisessä kovenevassa kilpailussa. Kiitän, että päättäjiltämme löytyi rohkeutta suuntautua tulevaisuuteen näin vaikeina taloudellisina aikoina, kiittelee valtuuston puheenjohtaja Aho.

Mielen ja kuntoutuksen talo tulee Mannerheimintien varteen vastapäätä Kuumaa sairaalaa.

Mielen ja kuntoutuksen talo rakennetaan Mannerheimintien ja Pirttiniemenkadun risteykseen vuosina 2020-2022.

– Iso väestöryhmä tarvitsee näitä palveluja. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle lähtöön. Hanke on nyt jalostunut sellaiseen vaiheeseen, että päätös voitiin tehdä, sanoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Psykiatrinen hoito halutaan keskittää lähelle päivystys- ja muita tutkimuspalveluja sekä hoitoja. Moision psykiatrisen sairaalan tilat eivät enää sovellu toimintaan ja ovat huonokuntoiset. Lisäksi palvelut ovat lakisääteisiä: ne on joko tuotettava itse tai hankittava muualta. Mielen ja kuntoutuksen talo on Essotelle merkittävästi taloudellisempi vaihtoehto kuin ostopalvelut.

Talon viiteen kerrokseen tulee uusia tiloja kaikkiaan noin 14 300 neliötä. Talossa tulee työskentelemään kaikkiaan noin 274 henkilöä ja se sisältää 101 vuodeosastopaikkaa.

Kyseessä on kymmenen vuotta valmisteltu toimintoja uudistava investointi, jossa on noin 10 prosentin tuottavuuspotentiaali verrattuna nykytilanteeseen. Tilamäärä vähenee merkittävästi ja työntekijöiden, potilaiden, ruuan ja tarvikkeiden kuljetus Moision ja keskussairaalan välillä loppuu.

Investointi mahdollistaa myös palvelurakennemuutoksen, jossa avopalvelut lisääntyvät ja osastohoito vähenee.

– Myös kuntoutukselle ja saattohoidolle tarvitaan nykyaikaiset tilat. Väestön ikääntymisen myötä kuntoutuksen tarve lisääntyy. Kuntoutuksen ja pääsairaalan läheisyys mahdollistaa nopean ja turvallisen siirtymisen akuuttihoidosta kuntoutukseen. Tämä on tärkeää esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö- ja lonkkamurtumapotilaille, sanoo ESPER-hankkeen hankejohtaja Pirjo Syväoja.

Talon hinta-arvio on noin 41,4 miljoonaa euroa.

Mielen ja kuntoutuksen talo tarvitsee lisäksi vielä sosiaali- ja terveysministeriön poikkeusluvan rakentamiselle. Poikkeuslupa on jo kerran myönnetty, mutta suunnitelmien muututtua lupa täytyy hakea uudelleen.

Luvan jälkeen valtuusto tekee vielä kilpailutetuilla urakkahinnoilla rakentamispäätöksen. Rakentaminen vaatii lisäksi ns. Pirtin ja Pultin tontin asemakaavan muutoksen, mikä on Mikkelin kaupungin valtuustossa 9.12.

Lue lisää

Lue aiempi tiedote

 

Valtuusto hyväksyi talousarvion

Essoten valtuusto hyväksyi kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2020.  Talousarvion loppusumma on noin 379 miljoonaa euroa, josta kuntayhtymän jäsenkunnat rahoittavat noin 337 miljoonan osuuden. Kasvua verrattuna edellisvuoteen on alle prosentti.

Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen sovittaminen vuoden 2020 talousarvioon on tehty niiltä osin, kun toimenpiteet on voitu määritellä. Tavoitteena yt-neuvotteluissa on noin 110 henkilötyövuoden vähenemä. Osa suunnitelluista toimenpiteistä vaatii muita päätöksiä ja näiden osalta vaikutuksia on vaikeampi arvioida vuoden 2020 talousarvioon.

Organisointimuutoksista on talousarvioon sisällytetty ne osiot, joista yt-neuvottelujen jälkeen on päätös.

Strategiaa on päivitetty ja täsmennetty. Palveluverkkoselvitys on jätetty odottamaan muita päätöksiä.

Tammi-elokuun tilastovertailu osoittaa kuluvan vuoden koko maan sote-kulujen kasvuksi 4,4 prosenttia ja Essoten 3,2 prosenttia. Samoin lokakuussa valmistuneessa valtiovarainministeriön kuntatalousohjelmassa esitettiin kuntatalouden painelaskelman mukaan, että toimintamenojen kasvu jatkuu vuosina 2020–2023 keskimäärin 3,4 prosentin vuosivauhdilla.

– Näitä arvioita vasten kuntayhtymän yhden prosentin varaus talousarviokasvuksi vuodelle 2020 on haasteellinen. Teemme sen eteen koko ensi vuoden jykeviä toimenpiteitä. Joka tapauksessa suhteessa vastaaviin organisaatioihin vertailukelpoisilla luvuilla arvioituna teemme työmme taloudellisesti ja tehokkaasti ensi vuonnakin, sanoo talousjohtaja Vesa Vestala.

Lue lisää

Lue koko esityslista

Lisätietoja

Eero Aho
Essoten valtuuston pj.
eero.aho [at] espl.fi
044 309 5128

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Vesa Vestala
Talousjohtaja, Essote
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540