Essoten valtuuston vaalikauden toiseksi viimeinen kokous (30.6.) keskittyi vuoden 2020 asioiden tarkasteluun ja sitä vanhempiinkin asioihin.

Valtuuston kokous pidettiin pitkän tauon jälkeen Mikaelissa. Osa valtuutetuista osallistui etäyhteyksillä.

Käsittelyssä olivat muun muassa vuoden 2020 tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen, tarkastuskertomus, arviointikertomus, sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys sekä keskussairaalan sisäisen suuren remontin ns. HKGB:n alueen loppuselvitys.

Tulevaisuuteen luotiin katsetta kehitysohjelman 2020-2022 käsittelyssä.

Tilinpäätös 2020 nousi plussalle

Essoten vuoden 2020 tilinpäätös näytti pientä ylijäämää. Kaikkiaan koronavuoden ylijäämäksi muodostui 490 000 euroa.

Valtuusto myönsikin tili- ja vastuuvapauden Essoten hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja vastuualueiden johdolle esityksen mukaisesti.

Menojen loppusummaksi muodostui 393 miljoonaa euroa. Verrattuna edellisvuoden tilinpäätökseen kasvua kertyi 1,92 prosenttia.

– Näissä oloissa parin prosentin kasvua menoissa voi pitää hillittynä. Kehitysohjelma ja taloutta tasapainottavat toimenpiteet purivat. Korona näkyi taloudessa siten, että epidemiasta aiheutuneet kulut olivat 13,7 M€, mistä saimme valtiota takaisin vuoden 2020 tilinpäätökseen 4,4 miljoonaa euroa, kertoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Kuten useimmissa kunnissa ja muissakin kuntayhtymissä myös Essotessa talousarvioita muutettiin syyskuussa. Tuolloin alijäämäksi merkittiin -7,3 miljoonaa. Käytännössä toteutui hieman odotettua parempi tulos ja alijäämät laskutettiin kunnilta sovitusti Essoten jäsenkuntien loppulaskussa.

– Tilinpäätöksessä näkyvä ylijäämä johtuu kirjanpidon korjauksesta, jossa muutama satunnainen myyntivoitto kirjattiin tulosvaikutteisesti, kertoo talousjohtaja Vesa Vestala.

Verrattuna alkuperäiseen talousarvioon 2020 ylitystä kertyi noin 14 miljoonaa euroa. Summa vastaa suunnilleen koronasta aiheutuneita kuluja.

Tilinpäätökseen liittyen valtuusto päätti maksaa Essoten jäsenkunnille kalliin hoidon tasausjärjestelmän perusteella palautusta 713 326,97 euroa. Kalliin hoidon tasausjärjestelmän sääntöjen mukaan lopullinen jäsenkunnan maksuosuus määräytyy ao. toimintavuoden tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.   Lopulliseksi maksuosuudeksi tulee 66 euroa/asukas.

Lue aiempi tiedote tilinpäätöksestä täältä.

Lue lisää

Keskussairaalan sisäisen remontin  kulut alittuivat 1,6 miljoonaa

Osana Mikkelin keskussairaalan ESPER-hanketta vanhojen sairaalaosien sisäpuolta on remontoitu laajasti. Asiakkaille parhaiten näkyvät muutokset ovat olleet pääaulan ja eräiden vastaanottoalueiden saneeraukset ja laajennukset.

Tästä noin neljä vuotta kestäneestä yhdistelmäurakasta on käytetty nimeä HKGB-urakka. Siihen kuuluvat pääaulan saneerauksen ja laajennuksen lisäksi välinehuollon saneeraus ja laajennus, V-rakennusosan ensimmäisen kerroksen vastaanottotilat sekä viimeisimpänä projektina kolmannen kerrokseen toteutetut heräämö- ja leikkausvalmistelutilat sekä ilmanvaihtokonehuonekerroksen rakentaminen.

Kalleimmat investoinnit on tehty välinehuollon ja ilmanvaihtokonehuonekerroksen rakentamiseen.

HKGB-urakan kustannukset alittuivat noin 1,670 miljoonaa euroa.  Kokonaiskustannuksen arvio oli 18,047 miljoonaa ja siitä toteutui 16,376 miljoonaa.

– Tämä on ollut hyvin vaativa ja vaikea urakka, joka on saatu onnistuneesti maaliin. Kiitos suunnittelijoiden ja rakentajien lisäksi erityisesti henkilökunnalle kärsivällisyydestä ja melun sekä monien muuttojen ja väistymisten kestämisestä. Projektia on johdettu noin vuoden ajan Essoten omana projektina, mikä on ollut onnistunut järjestely, kiittelee Essoten kehittämisjohtaja Pirjo Syväoja.

Säästyneet varat käytetään urakan lukuisiin jälkitöihin: V-rakennuksen kolmannen kerroksen vastaanottoaluetta palvelevien sihteereiden työtilat rakennetaan sekä kolmen kerroksen vastaanottotilan muutostyöt sekä U-rakennuksen kolmannessa kerroksessa sijainneen heräämön väistötilojen muutostyöt toteutetaan palveluohjauskeskuksen lopullisiksi tiloiksi. Näiden lisäksi G-rakennuksen toiseen kerrokseen saneerataan tilat kliinisen fysiologian ja neurofysiologian käyttöön sekä B-rakennusosan toiseen kerrokseen tilat kuntoutustutkimusyksikölle ja terveyssosiaalityöntekijöille. Kuntoutustutkimusyksikkö kotiutetaan vuokratiloista Graanilta ja terveyssosiaalityöntekijät voidaan koota yhteisiin tiloihin eri puolilta sairaalakampusta.

Essoten valtuusto merkitsi urakan tilanteen tiedoksi.

Lue aiempi tiedote täältä.

Lue lisää

Tarkastuslautakunta arvioi kriittisesti strategisia- ja taloustavoitteita

Kuntayhtymän tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2020 sisälsi kriittisiä huomioita taloussuunnittelusta ja strategisten tavoitteiden asettamisesta ja seurannasta. Lautakunta kuvaa kuntayhtymän toimintaa linjattomaksi, muun muassa koska strategia on tehty valtuustokauden aikana kahteen otteeseen.

– Risuja tuli mutta tuli myös kiitosta, tiivisti arviointiraportin valtuusotelle esitellyt lautakunnan puheenjohtaja Anja Pakarinen (sd).

Tarkastuslautakunnan mukaan strategian toteuttaminen on ollut haaste koko kuntayhtymän ajan. Vuosittaisia koko kuntayhtymää koskevia strategisia tavoitteita ei ole vahvistettu talousarviossa eikä niistä ole myöskään tilinpäätöksessä tehty yhteenvetoa yleisessä strategiaosassa.

Strategisista painopisteiden toteutumista ei ole lautakunnan mukaan koko kuntayhtymän aikana myöskään raportoitu toimintakertomuksissa. Tästä syystä ei voida arvioida, miten strategiassa on onnistuttu. Toimintaa lautakunnan mukaan on viety eteenpäin jokaisen vastuualueen omista lähtökohdista käsin.

Lautakunta huomautti myös, että vuoden 2020 alkuperäisestä talousarvioista olivat jääneet esittämättä valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet. Valtuusto hyväksyi tavoitteet vasta lokakuussa 2020.

Lautakunta esitti runsaasti suosituksia strategisen- ja taloussuunnittelun tilanteen korjaamiseksi. Strategian toteutuksessa pitää lautakunnan mukaan selkeästi määritellä, miten tavoitteet ja toimenpiteet kytketään toteutettavaan strategiaa pidemmällä aikavälillä ja miten valitut vuosittaiset tavoitteet tukevat tätä valittua suuntaa.

Lautakunta suosittaa myös, että strategian vaikutuksista koko nykyisen valtuustokauden ajalta on laadittava yhteenveto. Uuden valtuustokauden strategiassa on myös määriteltävä nykytila ja toimintaympäristö ja jatkossa esitettävä pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet selkeämmin.

Lautakunta suosittaa myös muun muassa, että kehitysohjelman toteuttamisesta vuosille 2021–2022 on jatkossa tehtävä sanallinen analyysi toimintakertomukseen taulukon lisäksi. Analyysissä raportoidaan tavoitteet ja niiden toteutuminen ja niiden vaikutukset käyttötalouteen sekä kuinka paljon kehitysohjelmasta on kokonaisuudessa toteutunut. Ohjelman toteuttamista on lautakunnan mukaan seurattava säännöllisesti ja muutokset on hyväksytettävä valtuustossa.

Tarkastuslautakunta odottaakin Essotelta kuntalain mukaista strategiaselvitystä, joka on annettava kerran valtuustokaudessa ja miten siinä arvioidaan strategian onnistuminen.

Lautakunta antaa myös kiitosta. Toimintaa on lautakunnan mukaan kehitetty vauhdikkaasti strategian epäselvyydestä huolimatta ja uusia avauksia toiminnan kehittämiseksi on ollut useita. Tarkastuslautakunta nostaa onnistumisen esimerkkeinä esiin muun muassa koronapandemian hyvän hoidon, tilannekeskuksen, koulutus- ja simulaatiokeskuksen, kotihoidon kehittämisen vanhus- ja vammaispalveluissa sekä perhepalveluverkoston luomisen perhe- ja sosiaalipalveluissa.

– Otamme lautakunnan palautteet vakavasti ja esitämme vastauksessamme toimia, joilla strategiaprosessia edelleen kehitetään kokonaisuutena. Toimivan johdon näkökulmasta strategiat ovat olleet hyvin käytännönläheisesti taloussuunnittelussa ja kehittämistyössä esillä. Tavoitteita on edistetty merkittävillä strategisilla kehittämishankkeilla, joista merkittävimmät ovat sote-uudistus hankkeineen, Esper-hanke ja Aster-tietojärjestelmähanke. Emme ole osanneet riittävän hyvin tuoda esille strategian ja käytännön kehittämistoimien yhteyttä. Tässä on selvästi parannettavaa, sanoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Valtuutetut kiittelivät tarkastuslautakuntaa ja tilintarkastajia hyvästä ja tarkasta työstä. Laajassa ja monipolvisessa keskustelussa nousivat esiin muun muassa huoli henkilöstön saatavuudesta ja lähipalveluista.

Lue lisää

Lue tilintarkastajien tarkastuskertomus täältä

Valtuusto palautti valmisteluun kehitysohjelman vuosille 2020-2022

Essotella on taseessa kertyneitä alijäämiä, joiden kattamiseksi on valmisteltu yksilöityä konkreettista toimintaohjelmaa talouden tasapainottamiseksi kuntien taloudellista kantokykyä vastaavaksi ja taseen alijäämien kattamiseksi. Kehitysohjelman päälinjat on hyväksytty Essoten hallituksessa 17.6.2020 ja nyt ohjelma tuotiin myös valtuuston päätettäväksi.

Valtuusto kuitenkin palautti kehitysohjelman valmisteluun valtuutettu Timo Kuoksan (sd) esityksestä ja Suvi Tiihosen (vihr) kannattamana. Valtuustossa ilmeni myös halua jatkaa asian käsittelyjä ja tätä esitti valtuutettu Outi Kauria (kesk).  Äänestyksessä valmisteluun palautus voitti numeroin 6-20. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Vastuualueiden valmistelemat konkreettiset kehitystoimenpiteet oli koottu kuuteen eri näkökulmaan: uusi palveluverkko, uusien asiakkaiden hankinta, ostopalvelujen vähentäminen, henkilöstöprosessit, tilasuunnitelma ja omaisuusjärjestelyt. Kehitysohjelma mukaisesti muun muassa pilotoidaan uusia palveluja, pyritään hankkimaan uusia asiakkaita etenkin kausiasukkaista (Järvi-Suomen Terveys Oy), tehostetaan tilankäyttöä, pyritään vähentämään henkilöstön sairauspoissaoloja, tehdään omaisuusjärjestelyjä ja vähennetään ostopalveluja.

Valtuutettuja arvelutti erityisesti kaavailtu uusi palveluverkko, joka on nostattanut laajaa keskustelua lähikuntoutusosastopaikkojen säilymisestä Kangasniemellä ja Mäntyharjulla. Suvi Tiihonen jätti myös valtuustoaloitteen ja kansalaisvetoomuksen Kangasniemen lähikuntoutusosaston säilyttämiseksi.

– Osa kehitysohjelman toimenpiteistä on jo toimeenpantu normaaleina toimenpiteinä, kuten esimerkiksi. omaisuusjärjestelyjen eteenpäin vienti. Osa kehitysohjelman toimenpiteistä on pidempijänteistä valmistelua ja sidosryhmien neuvotteluja vaativia toimenpiteitä, joita viedään eteenpäin vaiheittain priorisoituna ja ne jatkuvat hyvinvointialueen valmistelun myötä, kertoo konsernitalousjohtaja Heikki Siira.

Kehitysohjelman tärkein toimenpide on läheteohjauksen tarkastelu kuntayhtymän alueella ja tulevalla hyvinvointialueella. Kaikki ne suoritteet, jotka voidaan tehdä omassa palvelutuotannossa, on kokonaistaloudellisesti perusteltua ohjata kuntayhtymään.

–Tämä lienee myös tulevan hyvinvointialueen keskeinen tavoite: lisätä palveluvolyymiä, turvata palveluiden järjestämistä, mikä parantaa tuottavuutta, Siira arvioi.

Lue koko kehitysohjelma täältä

Lue lisää

Yhteydenottojen määrä sosiaali- ja potilasasiamiehille laski hieman

Valtuusto sai sosiaali- ja potilasasiamies Miia Brunoulta katsauksen asiakkaiden yhteydenotoista.

Yhteydenottojen määrä laski hieman edellisvuodesta. Kaikkiaan 2 301 kertaa Essoten asiakkaat ottivat heihin yhteyttä, kun edellisvuonna vastaava luku oli 2 451. Pääosa yhteydenotoista koski palvelujen toteuttamista.

Kokonaisuudessaan sosiaali- ja potilasasiamiesten työmäärä kasvoi, koska Pieksämäen sote-palvelut tulivat heidän toimintansa piiriin.

Lue lisää

Lue koko esityslista täältä

———-

Kokouksen jälkeisessä vapaamuotoisessa tilaisuudessa luovutettiin Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit kehittämisjohtaja Pirjo Syväojalle ja viestintäpäällikkö Jouni Vauhkoselle.

Lisätietoja

Eero Aho
Valtuuston puheenjohtaja
Essote
eero.aho [at] espl.fi
044 309 5128

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Vesa Vestala
Talousjohtaja
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540

Pirjo Syväoja
Kehittämisjohtaja
pirjo.syvaoja [at] essote.fi
040 359 6749

Heikki Siira
Konsernitalousjohtaja
heikki.siira [at] essote.fi
044 794 2050

Miia Brunou
Sosiaali- ja potilasasiamies
miia.brunou [at] essote.fi
044 351 2818