Kuntayhtymä jakautuu viidelle palveluvastuualueella, joiden lisäksi kuntayhtymän johtajan alaisuudessa on Hallinnon ja tukipalvelujen vastuualue. Toimintaan käytetään talousarvion mukaan vuonna 2019 Essotessa kaikkiaan noin 356,6 miljoonaa euroa.

Lue talousarvion päätiedote täältä

Kasvua tässä on kuluvaan vuoteen verrattuna vain palkkojen nousun verran. Loput talousarvion 363 miljoonan euron kuluista ovat lähinnä poistoja (noin 7 M€).

Menot vastuualueittain

Vastuualue MENOT 2018

(talousarvion mukaan)

MENOT 2019

menot

Hallinto ja tukipalvelut 82,5 78,4
Perhe- ja sosiaalipalvelut 26,5 27,8
Vanhus- ja vammaispalvelut 90,6 91, 9
Terveyspalvelut 117,4 119,3
Kuntoutuspalvelut 13,7 13,7
Mielenterveys- ja päihdepalvelut 24,9 25,5
Yhteensä 354,10  356,5

Terveyspalvelut: Potilas- ja asiakasryhmiä segmentoidaan

Kuuman sairaalan valmistuminen ja käyttöönotto syksyllä värittää Terveyspalvelujen vuotta. Muutot mullistavat Mikkelin keskussairaalan aluetta, kun iso osa palveluista pääsee pois väistötiloista.

Pitkään jatkuneeseen lääkäripulaan Terveyspalvelut pyrkii vastaamaan kehittämällä tuottavuutta. Asiakas- ja potilasryhmiä segmentoidaan, jolloin palvelujen resursseja voidaan jakaa nykyistäkin paremmin asiakaskohtaisesti. Seurantatutkimusten käyttöä ja päällekkäisyyksiä laboratoriokokeissa puretaan.

Samalla lisätään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Turvallisen viestinvälityksen ja sähköisen ajanvarauksen toimintoja laajennetaan sekä otetaan käyttöön sähköinen kiireellinen hoidontarpeen arviointi.

Lisäksi laajennetaan etälääkärin videovastaanottotoimintaa, kuvakonsultaatiotoimintaa ja etä-/teleseuranta-mahdollisuuksien (esim. sydämentahdistin- ja uniapneapotilaat) hyödyntämistä.  Erikoistason lääkäreiden konsultaatioita lisätään jo varhaisessa vaiheessa sekä lääkärin henkilökohtaisilla käynneillä perusterveydenhuollossa että etähoitona.

Terveyspalvelut sujuvoittaa vastaanottopalvelujen ja suun terveydenhuoltopalvelujen potilasprosesseja kasvattamalla suunnitelmallisuutta ja edelleen kehittämällä muun muassa ammattiryhmien välistä työnjakoa kustannustehokkuuden parantamiseksi. Suun terveydenhuollossa otetaan käyttöön ”Kerralla kuntoon”-toimintamalli: hoito toteutetaan laajempina hoitokäynteinä useamman hoitokäynnin sijasta. Toimintamallin on osoitettu lisäävän tuottavuutta.

Sairaala-apteekkitoimintaa kehitetään mm. lisäämällä yhteistoimintaa Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaaloiden kanssa sairaaloiden lääkeannostelu-/-laimennusrobotiikan käyttöasteiden kasvattamisella ja sen myötä saaduilla kustannushyödyillä. Lisäksi hyödynnetään lääkelogistiikkaohjelmistoja velvoitevarastokokonaisuuden laajentamisessa. Näin saadaan pienennettyä lääkehävikkiä, mikä näkyy pienempinä kustannuksina.

Vaikuttavuutta tullaan kehittämään ottamalla käyttöön tautikohtaisten laaturekistereitä. Näillä seurataan oman palvelun laatua ja myös laatuun vaikuttavien taustatekijöiden toteutumista sekä vertaillaan omaa laatua muiden sairaaloiden laatuun. Käyttöönotettavalla 15D-elämänlaatumittarilla seurataan ja kehitetään mittaustulosten viitoittamana hoitotoimenpiteiden vaikuttavuutta.

Vaikuttavuutta kehitetään edelleen myös yleislääketieteen takapäivystystoiminnalla. Kotoaan puhelimitse päivystävät kokeneet lääkärit voivat ohjeillaan neuvoa muun muassa palvelutaloja ja kotihoitoa ja näin välttää päivystyskäyntejä ja vuodeosastohoitojaksoja.

Perustettava sote-palvelujen tilannekeskus mahdollistaa ajantasaisen palvelutiedon, asiakkaiden täsmällisemmän ohjaamisen oikeaan hoitopaikkaan ja henkilöstön tehokkaamman käytön yli vastuu- ja palvelualueiden.

Terveyspalvelut pystyvät turvaamaan niukassa taloudessa vakituisen hoitohenkilöstön resurssit. Koko vastuualueen talousarvion loppulukemana on 119,3 miljoonaa euroa. Kasvua tässä on noin 1,9 miljoonaa euroa.

Riskejä on näköpiirissä: Palvelujen ostojen määrärahaa supistetaan palvelutarpeen kasvusta huolimatta. Kaikkia avoinna olevia lääkärinvirkoja ei ole myöskään varattu talousarvioon.

Vanhus- ja vammaispalvelut: Asiakasmäärät ja menot kasvavat

Vanhus- ja vammaispalvelujen haasteena on asiakasmäärien nopea kasvu. Vastuualue jatkaa tähän vastaamista ennakoivan toiminnan, palveluohjauksen, kotihoidon ja ns. välimuotoisen asumisen kehittämisen kautta, jolloin asiakkaat ovat tarkoituksenmukaisissa palveluissa ja raskaamman palvelun piiriin, esimerkiksi tehostettuun palveluasumiseen päädytään myöhäisemmässä vaiheessa.

Vuoden 2017 lopussa 75 vuotta täyttäneitä kuntayhtymän alueella oli noin 12 800 asukasta. Näiden henkilöiden määrä on kuntayhtymän palvelujen kannalta kriittinen, koska palvelutarve kasvaa tätä iäkkäämpien myötä. Yli 75 vuotiaiden lukumäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 1 000 asukkaalla, vuoteen 2025 noin 3 500 asukkaalla ja vuoteen 2 030 vajaalla 6 000 asukkaalla. Muistisairaiden määrä kasvaa väestön ikääntymien myötä ja lisää palvelun tarvetta. Myös vammaispalveluissa asiakasmäärä on kasvanut kuntayhtymän alueella vuosittain.

Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä, että kotona asuu 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä, säännöllistä kotihoitoa saa 11–12 prosenttia, omaishoidon tukea seitsemän prosenttia ja tehostetussa palveluasumisessa asuu noin 4–5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Kotihoidon voimavaroja vahvistetaan samalla, kun palvelurakennetta ja toimintatapaa muutetaan enemmän kotona asumista tukevaksi. Asiakasmäärän kasvu edellyttää uudenlaisia palvelumalleja, koska käytössä olevat voimavarat eivät kasva samassa suhteessa.

Muun muassa omais- ja perhehoidon toimintamallit vakiinnutetaan pysyväksi käytännöksi vastaamaan paremmin omaishoidon perheiden tarpeita. Myös hyvinvointiteknologisia ratkaisuja lisätään eri palveluissa ja tavoitteena on saada etähoivaan 150 asiakasta vuonna 2019. Monitoimijakeskus Omatorilla toimivat kuntayhtymän, järjestöjen ja yksityisen sektorin toimijat saman katon alla.

Myös vammaispalvelussa toteutuu palvelurakenteen keveneminen ja laitospalvelujen käyttö vähenee.  Uusia välimuotoisia asumisen ratkaisuja tullut lisää (perhehoito, itsenäinen asuminen tuettuna, välimuotoinen asuminen).

Koko vastuualueen menot tulevat olemaan noin 91,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua on noin 1,3 miljoonan euron verran.

Perhe- ja sosiaalipalvelut: Perhetalo tulee käyttöön kesällä

Mikkelin alueen perhepalvelut mullistuvat kesällä perusteellisesti, kun Perhetalo otetaan käyttöön. Perhetaloon sijoittuvat sekä Mikkelin hyvinvointialueen perhepalveluja ja lastensuojelun avohuollon palveluja että koko Essoten alueelle tuotettavia yhteisiä palveluja kuten lastenpsykiatria, perheoikeudelliset palvelut sekä terveydenhuollon erikoissairaanhoidon palvelut. Perhetalo on osa Etelä-Savon maakuntaan muodostettavaa perhekeskusverkostoa.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) jatkuu. Muutosagentit jatkavat tukien LAPE- muutostyön jatkuvuutta ja juurtumista.

Edellisvuonna menoja kasvatti erityisesti lastensuojelun sijaishuollon kustannukset. Vastuualue jatkaa muutosohjelmaa, jossa asiakas saa ensisijaisesti avun ja tuen peruspalveluissa.  Sijaishuollon järjestämisessä perhehoito on aina ensisijaisin hoitomuoto. Perhekuntoutusta ja nuorten tuettua asumista tuotetaan omana toimintana.

Kokonaisuudessa vastuualueen menot asettuvat noin 0,8 miljoonaa euroa korkeammalle tasolle kuin 2018, yhteensä noin 27,8 miljoonaan euroon.

Aikuissosiaalityössä painopisteenä on asiakkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Työn painopiste kohdennetaan kuntouttavaan aikuissosiaalityöhön ja työtoimintaan.

Etelä-Savo ja Kainuu ovat mukana Itä-Suomen sosiaalialan kehittämisyksikön kanssa aikuissosiaalityön kehittämishankkeessa ISO SOS (ESR-hanke). ISO SOS-hanke keskittyy asiakasprosessin, jalkautuvan sosiaalityön ja vaikuttavan rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen.

Sähköisiä palveluja lisätään asiakaspalveluun. Tällä hetkellä on käytössä perheneuvo (Mikkeli), kiireetön yhteydenottolomake, huoli lapsesta, nuoresta ja perheestä -lomake sekä lastenvalvojien sähköinen asiointipalvelu. Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa on sähköisiä esitietolomakkeita, joita vanhemmat ja lapset voivat täyttää ennen vastaanottoa sekä neuvolapalveluissa laajeneva sähköisen ajanvarauksen mahdollisuus.

Nuorille tukea tarjoava Ohjaamo Olkkari ja työllisyyspalveluja tuottava TYP Reitti sijoittuvat yhteisiin tiloihin ja uudenlainen toimintatapa otetaan käyttöön asiakasohjauksessa ja palvelutarpeen arvioinnissa.

Talous- ja velkaneuvonnan palvelu siirtyy Etelä-Savon oikeusaputoimiston tuottamaksi palveluksi (valtakunnallinen muutos) 1.1.2019.

Kuntoutuspalvelut purkaa laitospainotteisuutta

Kuntoutuspalveltu keventää palvelurakennetta ja purkaa laitospainotteisuutta. Myös ostopalvelumenoja vähennetään, minkä johdosta vastuualueen menot pysyvät edellisvuoden tasolla 13,7 miljoonassa eurossa.

Pidemmällä tähtäimellä Mikkelin kaupungin alueella olevia palveluja keskitetään vuoden 2019 aikana liikkeelle lähtevään Mielen ja kuntoutuksen taloon, joka on tulossa päätöksentekovaiheeseen syksyllä 2018.

Muutokset tehdään kuntoutuspalveluissa syksyllä 2018 tehdyn palvelujen arvioinnin perusteella.   Sen väliraportin mukaan kuntoutuspalvelujen käynnistämä laitoshoitopaikkojen asteittainen vähentäminen on linjassa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa.

Raportissa todettiin myös, että palvelujen osastotoimintojen keskittäminen Mielen ja kuntoutuksen taloon mahdollistaa tilojen käytön ja henkilöstön yhteiskäytön tehostamisen. Keskittämisellä vältytään terapiahenkilöstön pirstaleiselta sijoittumiselta eri yksiköihin. Muutos tukee sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation tavoitteita.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut vahvistaa avo- ja kuntouttavia palveluja

Mielenterveys- ja päihdepalvelut muuttaa edelleen 25,5 miljoonan euron toimintaansa palvelurakennetta laitosvaltaisesta hoitoa vähentämällä ja viemällä palveluja avo- ja kuntouttavien palvelujen suuntaan.

Vastuualueella seurataan alan teknistä kehitystä ja otetaan hallitusti käyttöön uutta teknologiaa. Erityisesti huomiota kiinnitetään sähköisiin palveluihin. Painopistealueina ovat peruspalvelujen vahvistaminen, päihdepalvelujen avokuntoutuksen kehittäminen sekä nuorison mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelukokonaisuuden kehittäminen.

Vastuualueella syksyllä 2018 tehdyn arvioinnin väliraportin mukaan mielenterveys- ja päihdepalvelut edustaa hyvin nykyisiä trendejä: 1) tuoda mielenterveystoimintoja muun terveydenhuollon yhteyteen, 2) integroida polikliinisiä psykiatrisia toimintoja nykyaikaisiin, muuntautumiskykyisiin osastotoimintoihin sekä 3) vanhan mallisesta mielisairaalatoiminnasta irrottautuminen.

Mielen ja kuntoutuksen talo tulee päätöksentekoon syksyn aikana ja se muuttaa vastuualueen toimintaa pitkällä aikavälillä.

Hallinnon ja tukipalveluiden vastuualue tuottaa välttämättömät tukipalvelut

Hallinnon ja tukipalvelujen kulut ovat noin 78,4 miljoonaa euroa. Pudotusta edelliseen vuoteen haetaan noin neljän miljoonan edestä. Suuri osa kuluista koostuu varsinaisen toiminnan kannalta välttämättömien tukipalvelujen (toimitilat, sijaiset, osastojen sihteeripalvelut, siivous, ravinto, tietotekniikka, työterveys jne.) tuottamisesta koko organisaatiolle.

Varsinaiseen hallintoon Essote käyttää alle kolme prosenttia (7 M€) menoistaan, kun normaalisti hallinnon kulut ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa noin viiden prosentin luokkaa.

Kuntayhtymän säästöt näkyvät erityisesti hallinnon ja tukipalvelujen talousarviossa, jota kautta toteutuvat muun muassa lomapalkkavelan väheneminen ja tilojen tiivistäminen. Erityisesti Perhetalon valmistunen vähentää Essoten osoitteita Mikkelin alueella kesästä lähtien.