Erikoissairaanhoidon lähetteet vähenivät Essotessa viime vuonna lähes kymmenen prosenttia. Tämä ilmenee erikoissairaanhoidon arviointiraportista, jonka Essoten hallitus sai kokouksessaan (31.10.) tiedoksi.

Maaliskuusta lähtien kuntayhtymän neljättä toimintavuotta leimasi koronavirusepidemia, sen aiheuttamat toiminnan erityisjärjestelyt keväällä, palvelutuotannon supistukset, toiminnan uudelleensuuntaamiset, tehohoito-osaamisen laajentaminen sekä koronapotilaiden hoitotoimenpiteisiin valmistautuminen.

– Hoitovelkaa jäi viime vuodelta kymmeniä tuhansia vastaanottokäyntejä. Suunniteltuja hoito- ja leikkaus- sekä muita toimenpiteitä ja vastaanottopalveluja supistettiin korona takia. Hoitovelkaa kertyi kuitenkin enemmän siitä, että ihmiset eivät tulleet vastaanotoille eli vähensivät palvelujen käyttöä, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Erikoissairaanhoidon vastaanottokäynnit vähenivät yli 17 prosenttia. Erikoissairaanhoitoon sisältyvät myös päivystyskäynnit, joiden määrä supistui peräti 43 prosenttia. Samaan aikaan vähenivät myös vastaanottokäynnit perusterveydenhuollossa 17 prosenttia, joka johti erikoissairaanhoidon lähetteiden vähenemiseen mainitut kymmen prosenttia.

– Osittain tätä vähenemää kompensoivat puhelimitse tapahtuneet kontaktit mutta vain osittain, kertoo johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski.

Keväällä epidemian johdosta palvelutarjontaa rajoitettiin ensiksi valmistauduttaessa tehohoidon osaaamisresurssien vahvistamiseen, jonka johdosta leikkaustoimintaa supistettiin. Sitten järjesteltiin yksi osasto kohorttiosastoksi vastaanottamaan sairaalahoitoa edellyttäviä koronaan sairastuneita ja osasto-olosuhteita edellyttäviä potilaita.

Supistettu toimintajakso leikkaustoiminnassa kesti runsas kaksi ja puoli kuukautta. Tuona aikana leikkaustoiminnan volyymi laski noin 40 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Jo kesällä alettiin urakoida keväästä siirtyneitä leikkaustoimenpiteitä.

– Ne, jotka hoitoon halusivat, pääsivät sinne todella nopeasti. Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tilanne olikin Essotessa vuoden 2020 lopussa valtakunnan parhaalla tasolla, kun tarkastellaan hoitoon pääsyä alle 6 kuukaudessa. Kokonaisuudessaan leikkausten määrien väheneminen oli vuositasolla tarkasteltuna maltillista, kun otetaan huomioon koronaepidemian aiheuttamat rajoitukset, Koski arvio.

Hoitopäivät vuodeosastoilla vähenivät yli 11 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

Kuntayhtymän organisaatiossa pääosa erikoissairaanhoidollisista palveluista tuotetaan Terveyspalvelujen vastuualueella. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualueella toteutetaan geriatrian vastaanottojen palvelut. Perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualueella tuotetaan lastenpsykiatriset vastaanotto- ja päiväosastopalvelut.

Lääkärivajausta oli edelleen erikoissairaanhoidossa useilla erikoisaloilla, mutta tilanne parantui jossain määrin edelliseen vuoteen verrattuna.

Lue lisää

MAGEE-hanke saa jatkoa

Maahanmuuttajien geneerisen palveluohjauksen mallin hanke (MAGEE) on saamassa jatkoa. Hallitus merkitsi hankkeen jatkohakemuksen tiedoksi.

Hankkeeseen haettavan valtion erityisavustuksen (TEM) tavoitteena on tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä kehittämällä matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontatoimintaa. Valtionavustuksella pyritään kehittämään valtakunnallisesti kattava ohjaus- ja neuvontapalvelujen verkosto, jossa on mukana yli 20 kuntaa ja kuntayhtymää. Toisen hankekauden ajankohta on 1.9.2021-31.8.2022.

Nykyisen meneillään olevan hankkeen aikana maahanmuuttajien palveluiden koordinaatiota sekä verkoston toimintaa on parannettu, ja ohjaus- ja neuvontapalveluiden moniammatillisuutta sekä henkilöstön osaamista lisätty. Hankkeen toimintojen avulla on haluttu selkiyttää maahanmuuttajien työllistymispolkuja, tukien samalla yhteiskuntaan kiinnittymistä.

Jatkohankkeen hallinnoijana toimisi edelleen Essote (maahanmuuttopalvelut) ja yhteistyökumppanina Monikulttuurityö Mimosa ry. Muita keskeisiä yhteistyötahoja ovat mm. TE-palvelut, Kuntakokeilu, oppilaitokset (Esedu, Public, Otavan opisto), Mikkelin toimintakeskus, Nuorten työpajat, Ohjaamo, Kela ja maakunnan sote-uudistus. Hankkeen aikana jatkotyöstetään geneerisen palveluohjauksen mallia, johon sisältyviä palvelupolkuja mallinnetaan yhdessä rakennetun verkostokartan pohjalta.

Hankkeen jatkon työntekijäresurssi on yksi hankekoordinaattori ja kaksi hanketyöntekijää (toinen Savonlinnassa). Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 200 000 euroa, josta haettavan avustuksen osuus on 70 prosenttia, eli 140 000 euroa (Essoten osuus 94 500 euroa ja Savonlinnan osuus 45 500 euroa, joka siirretään heidän paikalliseen käyttöönsä).

Essoten omarahoitusosuus on 40 500 euroa ja Savonlinnan 19 500 euroa.

Lue lisää aiemmasta hankkeesta täältä.

Lue lisää

Potilasvahinkojen määrä kasvoi hieman

Hallitus merkitsi tiedoksi myös vuosien 2016 – 2020 potilasvahingot ja korvaukset sekä vakuutusmaksuvastuun kehityksen. Potilasvakuutuskeskus tiedottaa vuosittain potilasvahinkojen määrät, maksetut korvaukset ja muut tilastotiedot.

– Potilasvahinkojen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, joskin näissä pienissä potilasvahinkomäärissä esiintyy vuosittain satunnaista vaihtelua. Vastaavasti myös maksettujen korvausten määrä kasvoi, vaikkakin loppusumma oli tasoltaan samaa luokkaa kuin aiemmin, summaa johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski.

Kuntayhtymän terveydenhuollon palveluista tehtyjä potilasvahinkoilmoituksia käsiteltiin vuonna 2020 176, joista 46 (26,1 prosenttia) johti korvauspäätökseen. Vuonna 2019 vastaavat luvut olivat 169 ja 39 (23,1 %).

Korvatuista potilasvahingoista valtaosa oli tapahtunut erikoissairaanhoidon palveluissa. Potilasvahingoista maksettujen korvausten yhteismäärä vuonna 2020 oli 650 327 euroa. Asukaskohtainen potilasvakuutuskorvaus oli 6,58 euroa.

Etelä-Savon potilasvahinkovakuutusvastuu oli 6,7 miljoonaa euroa vuonna 2020. Vastuu asukasta kohden oli 24 prosenttia korkeampi kuin koko valtakunnassa keskimäärin.

Lue lisää

Talousarvioon aiotaan lisätä  koronan takia 2,9 miljoonaa

Essoten talousarviossa vuodelle 2021 ei ole tehty eikä ole voitukaan tehdä riittäviä määrärahavarauksia covid-19 aiheuttamiin kuluihin. Pandemian aiheuttaman tautitilanteen jatkuessa edelleen hyvin vaikeana toisin kuin vuoden lopulla oli tietoa, on syytä varautua määrärahojen ylittymiseen.

– Lisäkuluja ei ole mahdollista kattaa säästöillä tai sisäisillä järjestelyillä. Koronakuluihin on tulossa valtionavustuksia, mutta niiden jakoperusteet ovat tiedossa vasta tammi-maaliskuun osalta, kertoo talousjohtaja Vesa Vestala.

Kuntayhtymä on kriittisen asiakas- ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi käyttänyt henkilöstökuluihin vaikuttavina toimina mm. korotettua kutsurahaa, korvausta vuosilomien perumisesta, korvausta siirtymisestä toiseen yksikköön sekä palkannut lisähenkilökuntaa. Lisäksi henkilökunnan huomioimiseen ja kannustamiseen on syytä varautua määrärahavarauksella.

Kuntayhtymän hallitus esittääkin, että valtuusto tekee talousarviomuutoksen vuodelle 2021 ja myöntää 2,9 miljoonan euron lisämäärärahan Covid-19 aiheuttamiin kuluihin esittelytekstin mukaisesti. Määrärahasta henkilöstökuluihin varataan 2,3 miljoonaa euroa ja palvelujen ostoihin 600 000 euroa.

Talousarvio on näiden muutosten jälkeen 2,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarviota arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan seuraavan kerran, kun vuoden 2021 toiminnasta on täsmällisempiä tietoa.

Lue lisää

Hallitus nimesi edustajia yhtiökokouksiin

Kevään yhtiökokouksiin ja yhtiöiden hallituksiin edustajaksi valittiin edustajia. Hallitus nimesi seuraavat henkilöt:

Servica Oy: talousjohtaja Vesa Vestala

Järvi-Suomen Terveys Oy: kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen, hallitukseen ovat ehdolla johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski ja muutosjohtaja Sami Sipilä

UNA Oy: tietohallintojohtaja Merja Ikäheimonen, hallitukseen Risto Kortelainen

Järvi-Saimaan Palvelut Oy: konsernitalousjohtaja Heikki Siira, hallitukseen hallinto- ja henkilöstöjohtaja Pasi Marjakangas

Mikkelin Pesula Oy: Pasi Marjakangas, Vesa Vestala ja Essoten hallituksen varapj. Arto Seppälä.

Katso yhtiökokoukset täältä

Tilinpäätös 2020 etenee valtuuston käsittelyyn

Essoten vuoden 2020 tilinpäätös näyttää pientä ylijäämää. Kaikkiaan koronavuoden ylijäämäksi muodostui 490 000 euroa.

Menojen loppusummaksi muodostui 393 miljoonaa euroa. Verrattuna edellisvuoden tilinpäätökseen kasvua kertyi 1,92 prosenttia.

Essoten hallitus hyväksyi tilinpäätöksen omalta osaltaan ja lähetti sen tilintarkastajien ja valtuuston käsittelyyn.

Lue aiempi tiedote tilinpäätöksestä täältä.

Lue lisää

 

Esityslistalla ollut Tila- ja tukipalvelujen toimintojen siirtäminen ulkopuoliselle toimijalle palautettiin uudelleen valmisteluun.

 

Lue koko esityslista täältä.

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Vesa Vestala
Talousjohtaja
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540

Jarmo J. Koski
Johtajaylilääkäri
jarmo.koski [at] essote.fi
044 351 2541

Santeri Seppälä
Terveyspalvelujen johtaja
Essote
040 359 6934
santeri.seppala [at] essote.fi

Niina Kaukonen
Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja
niina.kaukonen [at] essote.fi
044 794 4003

Satu Auvinen
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
satu.auvinen [at] essote.fi
044 351 2302

Pasi Marjakangas
Hallinto- ja henkilöstöjohtaja
pasi.marjakangas [at] essote.fi
044 351 9601