Mikkelin keskussairaalassa on otettu käyttöön toimintamalli, joka mahdollistaa katkeamattoman ihokontaktin suunnitellun keisarileikkauksen jälkeen. Tällä on todettu olleen suuri merkitys leikattujen äitien imetyksen käynnistymiselle ja leikkauksesta toipumiselle.

Vauva nostetaan heti syntymänsä jälkeen vanhempiensa paljaalle rintakehälle keisarileikkauksen jälkeen.

Uuden ja maassamme edistyksellisen hoitokäytännön ovat mahdollistaneet vauvamyönteisyyteen sitoutunut henkilökunta synnytysyksikössä, leikkaussalissa ja heräämössä.

Ihokontakti tarkoittaa sitä, että vauva nostetaan  heti syntymänsä jälkeen vanhempiensa paljaalle rintakehälle ja tämä helpottaa vauvan uudenlaiseen tilanteeseen sopeutumista. Ihokontakti ja ensi-imetys ovat tärkeitä sekä vauvalle että vanhemmalle synnytystavasta riippumatta. Lapselle annetaan mahdollisuus ensi-imetykseen ihokontaktin aikana, elleivät lääketieteelliset syyt ole esteenä.

Ihokontakti rauhoittaa vauvaa, vähentää synnytyksen jälkeisiä stressireaktioita ja pitää lämmönsäätelyn tasaisena. Sen avulla vauva saa iholleen perheensä bakteerikannan.

Myös verensokeritasapainon, hengityksen sekä sydämensykkeen on todettu pysyvän parempana ihokontaktissa.

Synnytyssalissa ihokontakti on pyritty aloittamaan mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Vauva kuivataan hyvin syntymänsä jälkeen, mutta kylvetyksestä on luovuttu.

Tavoitteena on, että vauva saa olla iholla ensimmäiset elintuntinsa kiireettömästi, ilman aikatauluja. Näin hän alkaa totutella maailmaan, herätellä refleksejään ja imeä rintaa.

Ihokontaktia jatketaan lapsivuodeosastolle siirtymisen jälkeenkin. Käytäntö on jo vakiintunut, hyväksi havaittu malli osastollamme.

Ihokontaktilla on suuri merkitys myös synnyttäneen äidin hormonitoiminnalle. Kontaktissa erittyy oksitosiinia, joka auttaa maidontuotannon käynnistymisessä ja nopeuttaa palautumista synnytyksestä. Tämä rakkaushormoni sekä ihokontakti rakentavat yhdessä kiintymyssuhteen lapsen ja vanhemman välille.

Mirva Sievänen (vas.) on kätilö ja imetysohjaajakouluttaja ja Noora Vahvaselkä-Lahtinen kätilö, seksuaalineuvoja ja imetysohjaajakouluttaja. Molemmat työskentelevät Essotessa.

Imetyksellä on suuret terveysvaikutukset äidin ja lapsen kannalta, joten sen kansanterveydelliset vaikutukset tulisikin tunnustaa koko laajuudessaan. Imetys sekä sen suojeleminen ja tukeminen tulisikin ottaa osaksi terveyspoliittisia ohjelmia.

Noora Vahvaselkä-Lahtinen

Mirva Sievänen

Kansainvälistä Imetysviikkkoa vietetään Suomessa 16.-22.10. Tämän vuoden teema on Imetyksen tukena yhdessä – Sustaining Breastfeeding Together.