Aseistariisuvat sanat. Niitä käytti resilienssi- ja tunneälyvalmentaja Tero Ålander. Lause löytyy pienellä präntillä Ålanderin diaesityksen alareunasta. Yleensä vastaavat ohjeistukset kehottavat olla tekemättä. 

Miten vähäisestä tuleekaan hyvä mieli? Yhdestä lauseesta. Mitä tapahtuisi, jos kääntäisi muitakin pinttyneitä ajatuksiaan nurinniskoin? Olisiko vaikutusta kotona? Tai töissä! 

Suomalaiset uskovat, että työhyvinvoinnin tärkeimmät tekijät ovat hyvä työilmapiiri ja motivoiva työ. Lisäksi tärkeää on mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja toimenkuvaan. Valtaosa, 96 prosenttia, suomalaisista on lisäksi sitä mieltä, että jokaisen työntekijän tulee kantaa vastuuta oman työyhteisönsä hyvinvoinnista (Suomalaisen Työn Liiton Made by Finland -tutkimus). 

Työhyvinvoinnista puhutaan paljon, mutta mitä se on ja kenen vastuulla, kyselee Ålander.  Toki hänellä itsellään on määritelmät hallussa.  Työterveyslaitos muotoilee asian näin (kannattaa lukea huolella, että kaikki asian kulmat tulevat esille!): ”Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.”  Ja näin: ” Turvallista, terveellistä, tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa.” 

Jatko onkin haastavampaa: Mitä itse voin tehdä edistääkseni muiden hyvinvointia? On muuten hieno keskustelunavaus tiimipalavereihin. Ja kotisohvalle.  

Ålanderin vinkki on, että suu auki syntyy kunnollista työhyvinvointia. Kuten parisuhteessa tai elämässä yleensä, on töissäkin hyvä ottaa asiat puheeksi. Työpaikalla puheeksi otto tapahtuu vain usein väärän henkilön kanssa.  

Se, uskaltaako asioista puhua, on meidän jokaisen vastuulla. Kun ilmapiiri on turvallinen, voidaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. Se tarkoittaa esimerkiksi avointa keskustelua. Kaikkia kuunnellaan, ehdotuksista jutellaan, ideoita uskalletaan jakaa ja vieläpä elekielikin on kannustavaa. Kuinka saada työkaveri tuntemaan itsensä arvostetuksi? Siinä kaikille meille positiivinen haaste!  

Miksi elekieli mainittiin? Vaikka kuinka elämme jatkuvasti kehittyvän tietotekniikan ja mullistavien keksintöjen keskellä, on meissä yhä jäljellä huomattavan paljon luolamiestä vaistoineen. Vaikka et sanoisi yhtään mitään, olemuksesi kommunikoi jotakin. Koko ajan!  

Viestinnästä sanojen merkitys on 7 prosenttia, äänensävyjen, painotusten ja taukojen osuus 38 prosenttia ja kaikelle muulle sanattomalle viestinnälle jää peräti 55 prosenttia (Mehrabian, Albert 1972). Alkaa kiinnostaa, mitä kaikkea itse ilmaisenkaan sanoitta! 

Kiitos Tero Ålander. Nyt on kopioitu huolella. Kiitos.  

Tero Ålander puhui helmikuussa webinaarissa, jonka järjestivät Vetovoimainen vanhustyö ja Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -hankkeet. 

 

Mari Virta
Kirjoittaja toimii kehittäjänä Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa.