OHJEET KORONAVIRUSTAUDIN KOTIHOITOON

Pysy kotona, lepää ja noudata karanteeni- ja eristysohjeita.

  1. Kuume on elimistön normaali puolustusreaktio virustauteja, kuten koronavirusta vastaan. Seuraa ja kirjaa lämpöäsi. Ota kuumelääkettä (parasetamoli), jos olo on tukala. Parasetamolin maksimiannos vuorokaudessa aikuisella on 3 grammaa.
  2. Kirurginen suu-nenäsuojus on hyväksi taistelussa virusta vastaan. Se pitää kosteuden hengitysteissä ja ehkäisee muita sairastumasta. Kirjaa ylös montako tuntia päivässä olet käyttänyt maskia.
  3. Juo pääasiassa vettä, ei alkoholia! Sopiva kofeiini­ton nestemäärä on 2,5–3 litraa vuoro­kaudessa. Juoma- ja ruokamääristä on hyvä pitää kirjaa. Seuraa virtsan tuloa ja väriä, mitä värittömämpää virtsa on, sitä parempi on nestetasapainosi.
  4. Seuraa painoasi vaa’alla: Sairaus voi kerryttää elimistöön paljon nestettä. Punnitse itsesi joka aamu. Soita 116 117, jos painosi muuttuu +/– 2 kg vuorokaudessa. Pyri liikkumaan vointisi mukaan mahdollisimman paljon, se ehkäisee tukosriskiä.

TULOSTETTAVAT OHJEET:

Ohjeet koronavirustaudin kotihoitoon

Instructions for treating COVID-19 at home

LIIKKUMISEN LISÄÄMINEN

  • Keuhko-infektio heikentää keuhkojen hapenottokykyä ja sitä kautta toimintakykyä. Vuodelepo voi osaltaan heikentää yleiskuntoa ja lihasvoimaa. Vältä liiallista vuodelepoa ja lepää esimerkiksi puoli-istuvassa asennossa noin 30–60 asteen kulmassa. Puoli-istuvassa asennossa hengittäminen on usein myös helpompaa.
  • Pyri nousemaan säännöllisesti jalkeille ja tauota paikallaanoloa. Alkuun kuntoutumiseen usein riittää liikuskelu kotona ja kevyet kotiaskareet.
  • Lisää toipumisen edetessä vähitellen rasituksen määrää. Esimerkiksi, jos olet tottunut polkemaan kuntopyörää kotonasi, niin polje alussa lyhyitä pätkiä kevyellä vastuksella, lisää vähitellen polkemisaikaa ja vasta sen jälkeen lisää vastusta.
  • Jos eristyksesi on päättynyt eli voit poistua kotoa, niin kävely ja sauvakävely ovat hyvää kunnon kohotusta. Voit lisätä ensin kävelykertoja, sitten matkaa ja lopuksi vauhtia.
  • Voimakasta fyysistä rasitusta on syytä välttää, niin kauan kuin olet oireinen.

HENGITYSHARJOITTEET

  • Sairastamisen jälkeen hengitys voi tuntua vielä raskaalta ja limaisuutta voi esiintyä. Ajurinasento auttaa rauhoittamaan ja syventämään hengitystä sekä lisäämään keuhkotuuletusta.
  • Rauhoita hengitystä eli hengitä nenän kautta sisään rauhallisesti, pyri pitämään hartiat rentoina. Anna uloshengityksen virrata omalla voimallaan huuliraon läpi.
  • Syvennä hengitystä ja voit tunnustella pallean aikaan saamaa liikettä pitämällä kättä ylävatsan päällä: käsi kohoaa sisäänhengityksen aikana ja laskeutuu uloshengityksen aikana.
  • Muista hyvä yskimishygienia, eli yski nenäliinaan ja poispäin muista. Hengityksen tehostaminen nostaa helposti limaa ylös.
  • Kun liikut entiseen tapaan eikä hengittäminen tunnu vaikealta, niin hengitysharjoitukset eivät enää ole välttämättömiä.
  • Noudatathan aina saamiasi yksilöllisiä ohjeita. Mikäli koet tarvitsevasi lisäohjausta toipumiseen, niin ota yhteyttä oman kuntasi perusterveydenhuoltoon.

ERISTYSOHJE KORONAVIRUKSEEN SAIRASTUNEELLE

ERISTYKSEN KESTO KOTIOLOISSA

Positiivisen koronatestituloksen jälkeen kotieristystä jatketaan pääsääntöisesti, kunnes olet ollut 2 vuorokautta (48 t) oireeton, ja oireiden alusta/ koronatestituloksesta on kulunut vähintään 10 vuorokautta.

Eristyspäätöksestä ja sen loppumisesta päättää kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Tartuntatautihoitaja on sinuun yhteydessä eristyksen aikana ja antaa sinulle lisäohjeita eristyksen kestosta.

MITÄ KOTIERISTYS/ERISTYSPÄÄTÖS TARKOITTAA?

  • Pysy kotona, kunnes kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri purkaa eristyksen.
  • Huolehdi hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.
  • Käytä henkilökohtaista pyyhettä tai paperipyyhkeitä käsien kuivaamiseen.
  • Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta yhteisissä tiloissa, esim. avaamalla ikkunat WC:ssä, kylpyhuoneessa tai keittiössä.
  • Älä käytä taloyhtiön yhteisiä tiloja, kuten pesutupaa tai saunaa, kun olet eristyksessä.
  • Samassa taloudessa asuvat voivat pienentää tartuntariskiä välttämällä lähikosketusta sairastuneen kanssa ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta erityisesti, jos on käsitellyt sairastuneen nenäliinoja ja pyykkiä.
  • Jos mahdollista, muiden samassa taloudessa asuvien tulisi olla toisessa huoneessa. Jos tämä ei ole mahdollista, tulisi etäisyyden sairastuneeseen olla yli 2 metriä. Sairastuneen tulisi nukkua eri vuoteessa.
  • Pese liinavaatteet tavanomaiseen tapaan. Kun olet käsitellyt likaisia pyykkejä, pese kätesi huolellisesti vedellä ja saippualla tai alkoholikäsihuuhteella.
  • Pese sairastuneen henkilön käyttämät liinavaatteet, aterimet ja astiat normaaliin tapaan.
  • Kosketus- ja pöytäpinnat on hyvä pyyhkiä päivittäin tavanomaisella puhdistusaineella. Kosketuspintoja ovat mm. ovenkahvat, hanat, jääkaapin ovi, kahvinkeitin, kaukosäätimet.
  • Älä kutsu vierailijoita kotiin eristyksen aikana.

SAANKO SAIRAUSLOMAA?

Tulet saamaan tartuntatautilain alaisen eristyspäätöksen, jossa tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä. Tartuntatautipäiväraha myönnetään koko työstä poissaolopäätöksen ajalle ilman enimmäisaikaa.

Jos et ole vielä työkuntoinen, kun kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkäri purkaa eristyspäätöksen tartuttavuuden loppumisen vuoksi, ja tarvitset oireiden vuoksi sairauslomaa, ole puhelimitse yhteydessä hoitavaan lääkäriisi, omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoosi.

MITEN TOIMIA, JOS OIREET PAHENEVAT KOTIUTUKSEN JÄLKEEN

Jos oireesi pahenevat (erityisesti, jos hengitys muuttuu raskaammaksi tai alkaa hengästyttää tavallista enemmän pienissäkin askareissa, jopa levossa tai tunnet olosi tulevan nopeasti huonommaksi), ole yhteydessä Päivystysapuun numeroon 116 117. Kerro puhelussa, että sinulla on todettu koronavirustartunta.

Jos tunnet olosi tulevan nopeasti huonommaksi ja/tai sinulla on vaikea hengenahdistus, ole yhteydessä tai pyydä omaistasi olemaan yhteydessä Hätäkeskukseen numeroon 112. Hätäkeskukseen tulee olla yhteydessä vain vakavissa tapauksissa). Puhelun yhteydessä tulee kertoa todetusta koronavirusinfektiosta.

MITEN TOIMIA, JOS MYÖS PERHEENJÄSENENI SAIRASTUU

Sairastuneen kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet ovat altistuneet koronavirustartunnalle eli heidän on mahdollista saada tartunta. Kotikunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt heidät kotikaranteeniin. Jos perheenjäsenesi sairastuu koronavirusinfektion oireisiin, hänellä on todennäköisesti koronavirusinfektio. Oireita voivat olla kuume, yskä, nuha, hengenahdistus, lihaskivut, kurkkukipu, väsymys, maku- tai hajuaistin menetys, vatsakipu tai ripuli.

Jos perheenjäsenesi on lieväoireinen, hänen tulee soittaa Päivystysapuun numeroon 116117 tai omalle terveysasemalle. Hänet ohjataan koronavirustestiin. Jos oirekuva on vaikeampi (esim. hengenahdistus tai vointi huononee nopeasti), soitetaan Hätäkeskukseen numeroon 112. Puhelun yhteydessä tulee kertoa koronavirustartuntaepäilystä.


OHJEET SAIRAALASTA KOTIUTUVALLE

ERISTYKSEN KESTO KOTIOLOISSA

Kotiuduttuasi koronavirustaudin sairaalahoidosta kotieristystä jatketaan pääsääntöisesti, kunnes olet ollut kaksi vuorokautta (48 t) oireeton, ja oireiden alusta/koronatestauksesta on kulunut vähintään 14 vuorokautta.

Eristyspäätöksestä ja sen loppumisesta päättää kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. Jos sinulla on oireita vielä kotiutuessa, kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai hoitaja on yhteydessä kotiutuksen jälkeen ja antaa lisäohjeita eristyksen kestosta.

Tartuntatauti hoitaja soittaa sinulle päivittäin ja tarkistaa vointisi.

MITÄ KOTIERISTYS/ERISTYSPÄÄTÖS TARKOITTAA?

  • Pysy kotona, kunnes kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri purkaa eristyksen.
  • Huolehdi hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.
  • Käytä henkilökohtaista pyyhettä tai paperipyyhkeitä käsien kuivaamiseen.
  • Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta yhteisissä tiloissa, esim. avaamalla ikkunat WC:ssä, kylpyhuoneessa tai keittiössä.
  • Älä käytä taloyhtiön yhteisiä tiloja, kuten pesutupaa tai saunaa, kun olet eristyksessä.
  • Samassa taloudessa asuvat voivat pienentää tartuntariskiä välttämällä lähikosketusta sairastuneen kanssa ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta erityisesti, jos on käsitellyt sairastuneen nenäliinoja ja pyykkiä.
  • Jos mahdollista, muiden samassa taloudessa asuvien tulisi olla toisessa huoneessa. Jos tämä ei ole mahdollista, tulisi etäisyyden sairastuneeseen olla yli 2 metriä. Sairastuneen tulisi nukkua eri vuoteessa.
  • Pese liinavaatteet tavanomaiseen tapaan. Kun olet käsitellyt likaisia pyykkejä, pese kätesi huolellisesti vedellä ja saippualla tai alkoholikäsihuuhteella.
  • Pese sairastuneen henkilön käyttämät liinavaatteet, aterimet ja astiat normaaliin tapaan.
  • Kosketus- ja pöytäpinnat on hyvä pyyhkiä päivittäin tavanomaisella puhdistusaineella. Kosketuspintoja ovat mm. ovenkahvat, hanat, jääkaapin ovi, kahvinkeitin, kaukosäätimet.
  • Älä kutsu vierailijoita kotiin eristyksen aikana.

SAANKO SAIRAUSLOMAA?

Tulet saamaan tartuntatautilain alaisen eristyspäätöksen, jossa tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä. Tartuntatautipäiväraha myönnetään koko työstä poissaolopäätöksen ajalle ilman enimmäisaikaa.

Jos et ole vielä työkuntoinen, kun kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkäri purkaa eristyspäätöksen tartuttavuuden loppumisen vuoksi, ja tarvitset oireiden vuoksi sairauslomaa, ole puhelimitse yhteydessä hoitavaan lääkäriisi, omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoosi.

VERISUONITUKOKSIA ESTÄVÄ LÄÄKITYS

Koronavirusinfektioon liittyy suurentunut hyytymishäiriöriski sekä laskimo- tai keuhkoveritulpan riski.

Tämän estämiseksi käytetään ihon alle pistettävää estolääkettä. Useimmilla potilailla veritulppaa estävä lääkitys jatkuu kotiutumisen jälkeen vielä 2-4 viikon ajan. Lääkärisi määrittää annoksen ja hoidon keston yksilöllisesti. Hoitaja neuvoo lääkkeen pistämisen ennen kotiutusta. Lääke on maksuton ja saat sen mukaasi osastolta. Jos sinulla on käytössä muu veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys, saat erilliset ohjeet siitä, miten siirryt takaisin aiempaan lääkitykseesi.

Mikäli sinulle tulee vuoto-oireita (kuten verta virtsassa, hyvin runsaat kuukautiset tai nenäverenvuotoa), ota heti yhteys hoitavaan lääkäriisi tai terveyskeskukseen. Jos jalkasi turpoaa ja kipeytyy, ota yhteys Päivystysapuun numeroon 116 117, jotta voidaan arvioida, tarvitaanko tutkimuksia laskimoveritulpan poissulkemiseksi.

MITEN TOIMIA, JOS OIREET PAHENEVAT KOTIUTUKSEN JÄLKEEN

Jos oireesi pahenevat (erityisesti, jos hengitys muuttuu raskaammaksi tai alkaa hengästyttää tavallista enemmän pienissäkin askareissa, jopa levossa tai tunnet olosi tulevan nopeasti huonommaksi), ole yhteydessä Päivystysapuun numeroon 116 117. Kerro puhelussa, että sinulla on todettu koronavirustartunta.

Jos tunnet olosi tulevan nopeasti huonommaksi ja/tai sinulla on vaikea hengenahdistus, ole yhteydessä tai pyydä omaistasi olemaan yhteydessä Hätäkeskukseen numeroon 112. Hätäkeskukseen tulee olla yhteydessä vain vakavissa tapauksissa). Puhelun yhteydessä tulee kertoa todetusta koronavirusinfektiosta.

MITEN TOIMIA, JOS MYÖS PERHEENJÄSENENI SAIRASTUU

Sairastuneen kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet ovat altistuneet koronavirustartunnalle eli heidän on mahdollista saada tartunta. Kotikunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt heidät kotikaranteeniin. Jos perheenjäsenesi sairastuu koronavirusinfektion oireisiin, hänellä on todennäköisesti koronavirusinfektio. Oireita voivat olla kuume, yskä, nuha, hengenahdistus, lihaskivut, kurkkukipu, väsymys, maku- tai hajuaistin menetys, vatsakipu tai ripuli.

Jos perheenjäsenesi on lieväoireinen, hänen tulee soittaa Päivystysapuun numeroon 116117 tai omalle terveysasemalle. Hänet ohjataan koronavirustestiin. Jos oirekuva on vaikeampi (esim. hengenahdistus tai vointi huononee nopeasti), soitetaan Hätäkeskukseen numeroon 112. Puhelun yhteydessä tulee kertoa koronavirustartuntaepäilystä.


KELAN TARTUNTATAUTIPÄIVÄRAHA

Kun työntekijä on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin tartuntataudin leviämisen estämiseksi, hän voi saada tartuntatautipäivärahaa.

MYÖNTÄMISPERUSTEET

  • Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän olemaan poissa töistä
  • Sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän karanteeniin tai eristettäväksi.
  • Jos työntekijä tartuntataudista huolimatta voi osittain tehdä omaa työtään tai jotakin muuta kuin omaa työtään, tartuntatautipäivärahaa maksetaan siltä osin, kun työntekijälle aiheutuu ansionmenetystä.
  • Ansionmenetyksestä tarvitaan työnantajan ilmoitus poissaolosta ja poissaoloajan palkasta
  • Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalle, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemään työtään ja hänelle aiheutuu siitä ansionmenetystä

MILLOIN EI MYÖNNETÄ?

  • Ansionmenetystä ei todellisuudessa synny
  • Loman ajalta
  • Jos henkilö tekee työtään etätyönä
  • Jos työntekijä saa saman verran palkkaa jostakin muusta kuin siitä työstä, jota päätös työpoissaolosta koskee

HAKEMINEN

  • Verkossa tai postitse paperilomakkeella, katso Kelan sivulta
  • Liitteeksi lääkärintodistus. Tartuntatautilääkärin lausunto lähetetään Essotelta karanteenin/ eristyksen päättymisen jälkeen saantitodistuskirjeenä. Saat postista saapumisilmoituksen, jolla voi noutaa kirjeen postista.
  • Kysyttävää karanteeni/ eristyspäätöksestä, soita 040 359 9718 klo 9 -11
  • Huom! Tarkista työnantajalta, miten työpaikallanne on sovittu päivärahan hakemisesta. Työnantaja voi hakea tartuntatautipäivärahan myös itse. Siinä tapauksessa työnantaja on yhteydessä Kelaan ja maksaa poissaolon ajalta palkan työntekijälle.

MÄÄRÄ

  • Täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä.
  • Määräytyy sen palkan mukaan, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut töissä
  • Yrittäjän päiväraha määräytyy YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.
  • Omavastuuaikaa ei ole
  • Ensimmäinen maksukausi on 6 arkipäivää ja seuraavat maksukaudet 25 arkipäivää.

Lisätietoja

Kela
020 692 204
www.kela.fi/tartuntatauti