Synnytysten jatkuminen Mikkelin keskussairaalassa näyttää nyt johtajaylilääkäri Kati Myllymäen mukaan lupaavalta.

Kati Myllymäki kertoi Etelä-Savon kätilöyhdistyksen järjestämässä paneelikeskustelussa (13.4.), että taustakeskustelut synnytyssairaaloiden jatkosta ovat siirtyneet pois päivystysasetuksesta. Nyt pohditaan mahdollisuutta ratkaista asiat erityisvastuualueilla (Erva) eli Mikkelin tapauksessa Kuopion yliopistollisen sairaalan alueella.

– Mikkelin synnytysten kannalta tämä on selvästi parempi mahdollisuus kuin jos mentäisiin tiukasti nykyisen päivystysasetuksen tuhannen synnytyksen rajan mukaisesti, Myllymäki arvioi.

Mikkelin keskussairaala toimii nyt synnytyssairaalana sosiaali- ja terveysministeriön erityisluvalla ja täyttää kaikki muut asetuksen edellytykset, mutta tuhannen synnytyksen raja ei aivan toteudu. Savonlinnan keskussairaalassa synnytykset loppuivat vuoden 2014 lopussa. Mikkelin keskussairaalassa syntyi viime vuonna 897 vauvaa, joista Savonlinnan seudun vauvoja oli 138.

synnytystilaisuus

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ja naistentautien erikoislääkäri Jaana Kröger haluavat säilyttää synnytykset Mikkelin keskussairaalassa.

Turvalliset ”haikaranpesät”

Naistentautien erikoislääkäri Jaana Kröger muistutti tilaisuudessa, että maakunnassa oli viime vuonna synnytyksiä kaikkiaan 1025 kappaletta ja että täällä käydään synnyttämässä myös muualta.

– Jos saadaan koko maakunta pelaamaan yhteen pussiin, niin päästään kyllä tämän tuhannen rajan yli, Kröger huomautti.

Hänestä pieniä sairaaloita tulisikin mainostaa mukavina ja turvallisina ”haikaranpesinä”, sillä esimerkiksi kaikkein kovimmat luvut, synnytyksissä kuolleisuutta ilmaisevat numerot näyttävät Mikkelin keskussairaalalle erittäin pieniä lukemia. Myös muut tilastot osoittavat sairaalan erittäin turvalliseksi verrattuna esimerkiksi suuriin yliopistosairaaloihin.

Perhehuoneiden lisääminen on parantanut pitkämatkalaisten tilannetta suuresti. Kröger pohti mahdollisuutta mainostaa pieniä synnytyssairaaloista ”haikaranpesinä”.

–  Voimme tehdä täällä synnytyksen niin luonnolliseksi kuin halutaan ja niin epäluonnollista kuin on tarve, Kröger luonnehti tilannetta.

Hän myös peräsi vahvempia kannanottoja alueen poliitikoilta.

”Synnytys ei ole sairaus”

Valtakunnallisessa keskustelussa on nostettu esiin synnytysten keskittämisen etuna turvallisuuskysymykset. Peruste sai paneelilta täystyrmäyksen jo sen takia, että synnyttäminen on Suomessa jo yleisesti ottaen erittäin turvallista.

– Synnytys meillä on erittäin turvallista, sillä meillä on hätäsektiomahdollisuus aivan huippuluokkaa, luonnehti kätilö Tanja Häkkinen.

Pienellä sairaalalla etuna on erityisetuna läheisyys. Synnytyslaitosten karkaaminen kauas tuottaa matkasynnytyksiä ja turhaa autoilua.

–  Pienen sairaalan suuri etu on pienet etäisyydet sairaalan sisällä. Sillä saadaan logistiikkaan tehokkuutta. Meillä on myös pääsääntöisesti erikoislääkärit päivystämässä eli paras asiantuntemus etulinjassa, muistutti anestesiologian erikoislääkäri ja ensihoidon ylilääkäri Janne Kuusela.

Luotto omaan sairaalaan on vahva myös käytännössä. Liki kaikkien käsi nousi naisvaltaisessa yleisössä, kun tilaisuuden juontaja Tiina Maczulskij kysyi Mikkelissä synnytyksensä tehneitä.

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen piti tilannetta kafkamaisena. Pienten synnytyssairaaloiden täytyy todistaa syyttömyyttään. Mäkinen vaatikin keskustelun suunnan kääntämistä ja avaamista asiantuntijoiden ulkopuolelle.

–  Synnytykset ovat kuitenkin tämän sairaalan positiivisin puoli, sillä synnytys ei tosiaankaan ole sairaus, Mäkinen muistutti.

Kätilö Tanja Häkkinen tarttui Mäkisen ajatukseen keskustelun kääntämisestä.

–  Onko turvallista synnyttää, jos synnytykset loppuvat pienissä sairaaloissa? Nyt on lopettanut vasta hyvin pieniä sairaaloita. Mutta mikä on tilanne, jos matkasynnytyksiä tulee esimerkiksi tuhat tienpäällä, Häkkinen kysyi.

Synnytysten lähtö vaikuttaisi moneen asiaan

Kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kiitteli paneelikeskustelun hyvää henkeä ja korkeaa tasoa.

–  Täällä on oikea yhteen hiilen puhaltamisen henki. Teidän täytyy nyt uskoa itseenne, koska teette tosi hienoa työtä, Rytkönen kannusti.

Rytkönen työskentelee Porvoon lakkautusuhan alla olevalla synnytysosastolla. Hän muistutti, että synnytysten loppuminen on vakava isku koko sairaalalle, koska sen kautta kustannetaan esimerkiksi osa anestesialääkärin toiminnasta.

Synnytysten lähtö saa näyttämään nukutusten hinnat ja sitä myötä pienten sairaaloiden leikkausten hinnat korkeilta. Niiden keskittämistä aletaan vaatia. Käynnistyy huono kierre.

–  Me kätilöt olemme olleet pitkään hiljaa. Nyt alkaa mitta tulla täyteen, Rytkönen luonnehti kätilöiden laajaa esiinmarssia julkisuuteen.

muki
Kätilöt kampanjoivat synnytyssairaaloiden puolesta mukin avulla.