Mikkelin keskussairaalan yhteyteen valmistunut lisärakennus, Mielen ja kuntoutuksen talo luovutettiin Essotelle 9. joulukuuta. Rakennuttajan ja urakoitsijoiden välisessä vastaanottotarkastuksessa todettiin, että rakennus on lähes valmis ja puutteiden määrä niin vähäinen, että luovutus tapahtui aikataulussaan.
– Tässä urakassa löivät kättä niin aikataulu, talous kuin rakentamisen laatukin. Työmaa näyttää alittavan budjettinsa ja laatua ei voi moittia, kiitteli vastaanottotarkastuksen puheenjohtaja Teppo Yli-Karro Essotesta.
Mielen ja kuntoutuksen talon rakentaminen kuuluu ESPER-hankkeeseen, kuten keskussairaalan Perhetalo ja Kuuma sairaala. Mielen ja kuntoutuksen talon perustustyöt aloitettiin kesällä 2020 ja varsinaiset pääurakat alkoivat joulukuussa kaksi vuotta sitten. Urakoitsijat ovat pääosin eteläsavolaisia yrityksiä.
– Paikalliset urakoitsijat osoittivat, että he pärjäävät ja menestyvät tällaisessa suuressa hankkeessa. Paikallistaloudelle tällä on iso merkitys, sillä eteläsavolaista osaamista ja materiaaleja on käytetty niin paljon kuin mahdollista, tila- ja tukipalvelujohtaja Veli Matti Thure kertoi tyytyväisenä.
Rakennusvalvontaviranomainen on suorittanut kohteen osittaisen lopputarkastuksen joulukuun alussa ja lisää tarkastuksia on luvassa vielä keväällä lumien sulamisen jälkeen. Joulu-tammikuussa korjataan vielä pieniä asioita.
Osastojen muutot taloon tapahtuvat tammi-helmikuun aikana. Samalla vanhat yksiköt muun muassa Moision sairaalalla ja Setrissä sulkevat ovensa. Mielen ja kuntoutuksen talon käyntiosoite on Pirttiniemenkatu 1. Se sijaitsee Pirttiniemenkadun ja Mannerheimintien risteyksessä aivan Sairaalaparkin vieressä.
Mielen ja kuntoutuksen talo vihitään käyttöön 16. joulukuuta. Essote välittää vihkiäiset videostriimillä klo 13.00 alkaen, klikkaa tästä.
Hoito on kehittynyt ”maasta kuuhun”
Essoten kehittämisjohtaja Pirjo Syväoja odottaa innolla Mielen ja kuntoutuksen talon käyttöönottoa.
– Mielenterveyspalvelut ja -hoidot ovat kehittyneet vuosien mittaan huimasti ja on todella tärkeätä, että meillä on nyt myös ajanmukaiset tilat uudisrakennuksessa muiden palvelujen yhteydessä, Syväoja painottaa.
Mikkelin lääninlasaretissa mielenterveyden hoitoa aloitettiin jo lähes 180 vuotta sitten. Menetelminä tuolloin olivat kuumat kylvyt, työtoiminta, pakkopaita ja niin kutsuttu paketointi. Matka lääninlasaretista Moision sairaalan kautta Mielen ja kuntoutuksen taloon on huimasti lyhyempi kuin mielenterveyden hoidon kehitys sadan vuoden aikana.
– Nykyisin lääkehoidot, erilaiset terapiat ja kuntoutusmenetelmät ovat keskiössä. Sairaalajaksoja käytetään vain tilapäisesti tukemaan avohoitoa, Syväoja muistuttaa.
Mielen ja kuntoutuksen talon tilat mahdollistavat entistä laadukkaamman ja vaikuttavamman hoidon ja palvelun asiakkaille ja potilaille, sekä viihtyisät ja turvalliset tilat henkilökunnalle.
Mielen ja kuntoutuksen talon toiminnot
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttöön tulevat tilat koostuvat nuorten ja aikuisten vastaanottotiloista, lasten, nuorten ja aikuisten osastotiloista ja toiminnallisen kuntoutuksen tiloista. Sairaalaopetuksen ala- ja yläkoulun tilat sijaitsevat lasten ja nuorten osastotoiminnan yhteydessä. Mikkelin kaupungin sivistystoimi vuokraa sairaalaopetuksen tilat kuntayhtymältä.
Kuntoutuspalvelujen tilat koostuvat neurologisen ja ortopedisen kuntoutuksen osastotiloista. Rakennuksessa on runsaasti kuntoutukseen soveltuvia tiloja, kuten erityisvarusteltuja terapiahuoneita, terapia-allasyksikkö, kuntosalit ja toiminnalliset pihat, jotka ovat tarpeen mukaan kaikkien rakennuksessa toimivien ja koko sairaalatoiminnan käytössä.
Tilakokonaisuuteen kuuluu myös palliatiivisen hoidon (ml. saattohoito) yksikkö. Mielen ja kuntoutuksen talo on yhteydessä emosairaalaan Pirttiniemenkadun ali kulkevan tunnelin kautta, jolloin yhteys sairaalan ja hyvinvointikeskuksen palveluihin, muun muassa päivystykseen on ketterä.
MIELEN JA KUNTOUTUKSEN TALON URAKOITSIJAT:
- Työyhtymä Mielentalo (Maarakennus Suutarinen Oy ja SBS Betoni Oy), rakennusurakka
- STT Mikkeli Oy, LVI-urakka
- Sensio Oy, sähköurakka
- Paloff Sammutusjärjestelmät Oy, sprinklerurakka
- Fidelix Oy, rakennusautomaatiourakka