Essoten alueella on todettu yhdeksän koronavirustartuntaa keskiviikon 8.9. jälkeen. Valtaosa tartunnan saaneista oli jo karanteenissa ja laajoja altistumisia ei ole ilmennyt.

– Noin 30 viikkotartunnan tahti näyttäisi jatkuvan. Sairaalahoidossa ei ole tällä hetkellä ketään. Seuraamme koteihinsa eristettyjen sairastajien vointia säännöllisesti, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo.

Essote suosittelee ottamaan täyden koronarokotesarjan niin pian kuin mahdollista. Seuraava ajanvaraukseton walk in -rokotustilaisuus järjestetään Mäntyharjulla tiistaina 14.9. klo 15–17. Toisen rokoteannoksensa voi aikaistaa vähintään kuuden viikon päähän ensimmäisestä annoksesta. Tämä onnistuu walk in -rokotuksissa tai varaamalla uuden rokotusajan nettiajanvarauksesta.

Essote kartoittamassa long covid -oireita

Essote lähetti kesällä oirekyselyn alueella koronavirustaudin sairastaneille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää pitkittyneen koronavirustaudin yleisyyttä ja oirekuvaa. Pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo alustavia tuloksia:

– Kyselyyn vastasi 162 henkilöä ja long covidin oireista kertoi 55 prosenttia vastaajista. Heistä viidennes kuvasi oireiden haittaavan arkea merkittävästi.

Merkittäviksi oireiksi kyselyn perusteella nousivat sykkeen vaihtelu, päänsärky, huimaus, hengenahdistus, raajakipu ja henkinen ahdistus. Näitä esiintyi kolmanneksella pitkittyneen koronataudin oireita kokeneilla.

Oireissa nousi esiin merkittävänä myös maku- ja hajuaistin puutos, sekä monia muitakin oireita, kuten aivosumun kokemusta, silmäoireita ja ihon kuivuutta.

– Pitkittyneitä oireita kokeneista noin puolet ilmaisivat, että heidän oireitaan ei oteta riittävän vakavasti terveydenhuollossa. Tämä kertoo varmasti myös siitä, että terveydenhuollon ammattilaisillakaan ei ole vielä tarpeeksi tietoa pitkittyneestä koronavirustaudista, ja siksi näitä on erittäin tärkeää tutkia vielä lisää ja tarkasti, Gärdström sanoo.

Viidennes oireilevista koki myös tarvitsevansa jatkoselvittelyitä oireidensa suhteen.

– Olemme tässä vielä hyvin alkuvaiheessa, meidän pitää analysoida ja ajaa ristiin omia tuloksiamme tarkemmin. Sen jälkeen voimme suunnitella toimintatavan ja hoitopolun, ja tarvittaessa perustaa poliklinikan asiaa koordinoimaan. Avun tarvetta selkeästi on, Gärdström kertoo.

Essote on lähestynyt tutkimuksestaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, ja odottaa yhteistyötä kansallisen long covid -työryhmän kanssa.