Essote jatkaa koronaepidemian varjossa uudistuksia vuoden 2021 aikana ja alkaa suuntautua kohti tulevaa Etelä-Savon sote-maakuntaa. Tulevan vuoden talousarvion loppusumma (toimintakulut) on noin 422,5 miljoonaa euroa.

Kuntayhtymän johtaja Risto Kortelaisen esitys talousarvioksi lähtee Essoten hallituksen käsittelyn (8.10.) jälkeen jäsenkuntiin lausunnoille.

Talousarvio löytyy kokonaisuudessaa hallituksen esityslistalta (iltapäivällä 2.10.) täältä.

– Talouden näkymät ovat koronan johdosta poikkeuksellisen epävarmat. Kuluvan vuoden alijäämä näyttäisi jäävän odotettua pienemmäksi, mikäli maan hallituksen koronakuluihin lupaama rahoitus toteutuu nykytietojen mukaisena. Ensi vuonna jatkamme uudistuksia ja työ sote-maakuntauudistuksen valmistelussa tiivistyy, kuvailee tilannetta kuntayhtymän johtaja Kortelainen.

Essote jatkaa palvelujen uudistamista kuntayhtymän kehitysohjelmalla 2020 – 2022, joka perustuu valtuuston joulukuussa 2019 hyväksymään strategiaan. Ohjelman avulla haetaan laajasti uusia toimintatapoja mm. sähköisen asioinnin ja kumppanuuksien kehittämisellä. Palvelujen uudistamisella sekä johtamisen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisellä luodaan edellytyksiä tuottavammille toimintatavoille ja kustannustehokkuudelle.

Kokonaisuutena kehitysohjelman toimilla tavoitellaan tuottavuuden parantumista ja kulujen kasvun hillintää noin 10 miljoonan eurolla.

Menopuolella suuria muutoksia tulee koronan aiheuttamista kuluista. Näytteenottoon varataan 12 miljoonaa ja koronaepidemiasta aiheutuvien hoitojonojen purkuun seitsemän miljoonaa euroa.

– Jos koronatilanteesta jotain hyvää voi hakea, niin sähköisten- ja etäpalvelujen käyttöönotto ja käyttö ovat laajentuneet, Kortelainen sanoo.

Kuntien saamat valtionosuuksien lisäykset kattavat näytteenoton kustannukset. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Essoten jäsenkunnille on tulossa noin 20 miljoonan euron lisäykset valtionosuuksiin koronaepidemian johdosta.

– Kuntien taloustilanne on kuitenkin vaikea koronan rajoitustoimien aiheuttamasta verotulojen alentumista johtuen. Kuntatapaamisten ja -kokousten muodossa olemme tiivistäneet yhteistyötä omistajiemme kanssa. Seuraamme yhdessä valtionosuuksien kehitystä ja palvelujen uudistamisen edellytyksiä ja saumoja sekä valmistaudumme sote-maakuntauudistukseen, Kortelainen kertoo.

Menoja kasvattaa myös kuntayhtymän perussopimuksen yhteydessä sovittu palkkojen harmonisointi, jota viedään eteenpäin.

Jäsenkuntalaskutus kasvaa 379,7 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden jäsenkuntalaskutusarvio on 348 miljoonaa euroa.

Talousarvio on 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarviossa varaudutaan pitkäaikaisten lainojen nostoon 25 miljoonan euron edestä.

Aiempien vuosien alijäämien kattamiseksi selvitetään käyttöomaisuuden järjestelyvaihtoehtoja. Alijäämää tuli vuodelta 2019 kaikkiaan 3,8 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden alijäämä arvioidaan 7,3 miljoonaksi euroksi.

– Tämän vuoden alijäämästä tulee iso, mutta näillä näkymin ei kyse ole kuitenkaan kymmenistä miljoonista kuten alkuvuodesta näytti, sanoo talousjohtaja Vesa Vestala.

Hankkeet uudistavat palveluja

Sote-maakuntauudistuksen valmistelu on käynnistynyt sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen palveluiden järjestämiseksi vuonna 2023. Etelä-Savon Sote -maakuntauudistuksen valmisteluun on saatu valtionavustusta hankerahoituksena rakenneuudistukseen 2,5 miljoonaan euroa, Aster -potilastietojärjestelmähankkeeseen 1,4 miljoonaa euroa ja tulevaisuuden Sote -keskus hankkeeseen 1,5 miljoonaa euroa.

Sote -maakuntauudistuksen hankkeet aloitettiin Essoten, Etelä-Savon pelastuslaitoksen, Vaalijalan ja Pieksämäen yhteistyönä. Sote-maakuntauudistuksen valmistelussa on varauduttu siihen, että Itä-Savon Sosteri-kuntayhtymä liittyy valmisteluun.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän uudistava Aster -hanke on suunnitteluprojektin vaiheessa ja toteutetaan Essoten, Siun Soten sekä Vaasan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien yhteistyönä.

Esper -hanke jatkuu Mielen- ja kuntoutuksen talon rakentamisella. Tähän on varattu 18,5 miljoonaan euroa vuoden 2021 talousarviossa.

Kokonaisuutena 41,2 miljoonan euron investointi valmistuu vuonna 2022, tuo uudet tilat ja toimintatavat kuntoutukselle ja mielenterveys- ja päihdepalveluille sekä parantaa laajasti näiden palvelujen toimintaa ja tuottavuutta.

– Hankkeiden ja kehitysohjelman suhteen meillä on tarkka paikka. Ne limittyvät monin tavoin toisiinsa ja ne pitää saada toimimaan samaan suuntaan. Olemme juuri perustaneet yhteisen kehittämisen ohjausryhmän koordinointia ja kehittämisen ohjausta varten, Kortelainen kertoo.

Terveyspalvelut: Korona tuo  paljon epävarmuuksia

Koronapandemia vaikuttaa erityisen paljon Essoten terveyspalvelujen toimintaan. Tarvittavia taloudellisia-, henkilöstö- ja muita voimavaroja ei ole kaikilta osin mahdollista ennakoida.

Koronasta kertyy laajan testauksen kautta jopa 50 000 – 100 000 päiväkustannukset. Koronalle altistuneiden jäljitystoimet, maskien ja muiden suojavälineiden ostot, henkilöstön lasten infektiosairaudet ja siitä seuraavat poissaolot, koronapotilaiden hoito ja mahdolliset rokotukset tuovat helposti miljoonien lisäkuluja.

– Koronalla on vaikutusta myös muun hoidon saatavuuteen, jos joudumme supistamaan muuta toimintaa. Se kasvattaa puolestaan hoitojonoja ja hoitovelkaa, mikä voi näkyä tulevaisuudessa lisääntyneinä kustannuksina. Olemme varautuneet näihin talousarviossa sillä kulmalla, että hyvillä omilla toimilla pystymme välttämään pandemian toisen aallon. Se voi olla optimistinen arvio, koska asia ei riipu vain meidän toimistamme, sanoo terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Näytteenottoon on varattu 12 miljoonaa sekä hoitojonojen purkamiseen seitsemän miljoonaa euroa.

Samaan aikaan kehittämistoimet tuovat asiakkaille uusia palvelukanavia.

– Parannamme perusterveydenhoidossa asiakkaiden hoidon saatavuutta, jatkuvuutta ja sujuvuutta kehittämällä mm. puhelinpalveluja sekä lisäämällä sähköisiä palveluja ja etähoitoa. Maakuntauudistuksen kautta alamme rakentaa tulevaisuuden sote-keskusta, Seppälä kertoo.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut vahvistavat edelleen peruspalveluja, kehittävät päihdepalveluja ja vakiinnuttavat etäpalveluita.

Terveyspalvelujen menojen osuus Essoten talousarviosta on tulevana talousarviovuonna noin 215 miljoonaa euroa.

Vanhus- ja vammaispalvelut:  Asiakkaiden ohjaus paranee

Yksi tärkeimmistä muutoksista vanhus- ja vammaispalvelujen alueella ja jatkossa koko Essoten toiminnassa on keskitetyn asiakasojauksen hallintamallin käyttöönotto.

– Koordinoimme jatkossa nykyistäkin paremmin asiakkaiden ohjausta, neuvontaa ja palvelutarpeen pohjalta tehtyjä päätöksiä palveluista. Keskitetyssä asiakasohjausmallissa rakennetaan Essoten eri vastuualueille keskitetympää puhelin- ja sähköisen asioinnin palvelua sekä päätöksenteko prosessia, jonka tavoitteena on asiakkaille parempi palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, kertoo vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Asiakkaiden tulee jatkossa saada viivytyksettä yhteys Essoteen eri kanavia pitkin ja palveluista päätökset. Eri yhteydenottokanavat tulee selkeästi olla asukkaiden tiedossa.

Vastuualue tähtää valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti vaikuttaviin ja kustannustehokkaisiin palveluihin ja palvelurakenteen keventämiseen siten, että kansalaisilla on valittavanaan entistä enemmän eri vaihtoehtoja palveluista. Tavoitteena vuoteen 2025 mennessä on, että 94 prosenttia yli 75 -vuotiaista asuu kotona, säännöllistä kotihoitoa saa 11–12 prosenttia, omaishoidon tukea 7 prosenttia ja tehostetussa palveluasumisessa asuu noin 4–5 prosenttia.

– Etenemme tavoitteeseen asteittain vuosittain toimintaa ja taloutta arvioiden. Nykyistä suurempi määrä ikäihmisistä ja vammaispalvelun piirissä olevia asuu helposti saatavilla olevien tukipalvelujen, etäteknologian ja kotihoidon tuella kodeissa. Tuemme kotikuntoutuksella ja kuntouttavilla jaksohoidoilla kotona asumista. Palvelurakenteen muutosta viedään eteenpäin johdonmukaisesti tiedolla johtaen, asiakaskokemuksia kuunnellen ja räätälöimällä palveluja, kertoo Kaukonen.

Vanhuspalvelulain mukainen hoitajamitoitus toteutetaan hoitajamitoitustavoitteen mukaisesti porrastetusti vuosina 2020-2023.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa painopisteenä peruspalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelut muodostavat Essoten menoista noin 33,4 miljoonan euron osuuden.

Perhe- ja sosiaalipalvelut vastuualue muodostuu perhepalvelujen, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja sosiaalipalvelujen palvelualueista. Vastuualueen palveluiden painopiste on peruspalveluissa. Peruspalveluja ovat muun muassa neuvolapalvelut, oppilas- ja opiskeluhuolto, kasvatus- ja perheneuvonta sekä sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut sekä aikuissosiaalityön palvelut, Ohjaamon nuorten palvelut, monialaiset työllisyyspalvelut, maahanmuuttopalvelut sekä sosiaali- ja kriisipäivystys ja poliisin sosiaalityö.

Erikoissairaanhoitotasoinen lastenpsykiatria ja lastensuojelun palvelut tuottavat erityispalveluja niitä tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille sekä tukevat peruspalveluja omalla erityisosaamisellaan.

Palvelut tuotetaan monialaisesti, joko monialaisissa työryhmissä, palvelupisteissä tai monialaisissa verkostoissa kuten Perhetalo, perhekeskusverkosto (Kohtaamispaikat ja Perheneuvo) sekä Ohjaamo.

– Toimintamenoihin vaikuttaa erityisesti huostaanottojen määrä. Pyrimme siirtämään painopistettä lapsiperheiden sosiaalityöhön ja jatkamme muutenkin voimavarojen suuntaamista varhaiseen tukeen ja peruspalveluihin. Lisäämme myöskin sähköistä ja digitaalista ohjausta ja neuvontaa, kertoo perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Satu Auvinen.

Vuoden 2021 alusta lukien opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottaminen korkea-asteen opiskelijoille siirtyy Essoten perhepalveluista Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle (YTHS). Tehtävistä vapautuva henkilöstö sijoittuu Essotessa avoimiin tehtäviin.

Investoinneista suurin on Mielen- ja kuntoutuksen talo

Kuntayhtymän vuoden 2021 investoinnit liittyvät tutkimus- ja hoitolaitteiden, tietojärjestelmien muutoksiin/hankintaan ja kiinteistökannan välttämättömiin peruskorjauksiin sekä ESPER-hankkeen Mielen- ja kuntoutuksen taloon. Investointien rahoittaminen tapahtuu pääosin vieraalla pääomalla.

Irtaimen omaisuuden hankinnassa voidaan käyttää myös leasing-rahoitusta. Kehitysohjelma sisältää useita toimipisteiden vaihtoja, joihin liittyy irtaimen kaluston muutostarpeita.

Muut kuin ESPER-hankkeen investoinnit ovat noin 12 miljoonaa euroa. Suurin kohde on asiakas- ja potilastietojärjestelmä Aster.

Lisätietoja

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen [at] essote.fi
050 522 8677

Santeri Seppälä
Terveyspalvelujen johtaja
santeri.seppala [at] essote.fi
040 359 6934

Niina Kaukonen
Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja
niina.kaukonen [at] essote.fi
044 7944003

Satu Auvinen
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
satu.auvinen [at] essote.fi
044 351 2302

Vesa Vestala
Talousjohtaja
vesa.vestala [at] essote.fi
044 351 2540

Heikki Siira
Konsernitalousjohtaja
heikki.siira [at] essote.fi
044 794 2050

Pirjo Syväoja (ESPER-hanke)
Kehittämisjohtaja
pirjo.syvaoja [at] essote.fi
040 359 6749

Sami Sipilä (yhteistyö Keski-Suomen kanssa, muutosohjelma)
Muutosjohtaja
sami.sipila [at] essote.fi
044 770 0577