Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkistamat (10.12.) arviointiraportit paljastavat Essoten alueen kehitystyön vaikuttaneen sote-kustannuksiin. Raporteissa on arvioitu, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty kunkin 20 sairaanhoitopiirin maantieteellisellä alueella.

Lue THL:n tiedote

Lue THL:n raportti täältä

Katso video Essoten raportista:

Kiittävin huomio tulee kuntayhtymän resurssien käytöstä. Essoten alueen palvelutarve oli 20 prosenttia keskimääräistä suurempi, mutta tarvevakioidut menot olivat kolme prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin.

– Alueen maan keskiarvon alittavat tarvevakioidut menot näyttäisivät viittaavan niukkojen taloudellisten resurssien tehokkaaseen käyttöön, raportissa todetaan.

Tarvevakioidut sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat matalimmat Puumalassa ja Juvalla: 10 ja 9 prosenttia keskimääräistä pienemmät. Alueen suurimmat tarvevakioidut menot olivat Pieksämäellä, viisi prosenttia suuremmat kuin maassa keskimäärin.

Mikkelissä tarvevakioidut menot alittivat kuudella prosentilla maan keskiarvon.

Arvioinnin perusteella olemme tehneet Essotessa oikeita ratkaisuja. Tällä väestöpohjalla olisi helppoa päätyä huomattavasti korkeampaan kustannustasoon. Palvelujen saatavuus on kuitenkin pääasiassa hyvällä tasolla, arvioi kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Sote-menojen kasvu jatkuu

THL:n mukaan asukasta kohden sote-menot ovat pienimmät Uudenmaan alueella ja korkeimmat Itä-Savon alueella, jossa ne ovat lähes 50 prosenttia Uuttamaata korkeammat.

Arvioiden mukaan sote-kustannukset kasvavat merkittävästi tulevina vuosina, mikä aiheuttaa suuren paineen kuntien taloudelle. Kuluja kasvattavat erityisesti ikääntymisestä johtuva palvelujen tarpeen kasvu ja suuret rakennusinvestoinnit.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alueen väestö vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 11 prosentilla (koko maan kasvu +1,0 prosentti).  65 vuotta täyttäneen väestön ennustetaan kasvavan alueella samalla ajanjaksolla 14 prosenttia (koko maassa 24 %).

Alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kokonaiskasvun ennuste vuoteen 2030 mennessä on noin kuusi prosenttia.  Ikääntyneiden palvelujen kustannusten ennustetaan kasvavan alueella vuoteen 2030 mennessä eniten, 36 prosenttia. Toiseksi eniten kasvua ennustetaan perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon menoihin, 28 prosenttia.

Essoten rakenteet kunnossa

– Raportin löytyvien tietojen perusteella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja toimintatavat ovat Essoten alueella esimerkilliset. Muun muassa iäkkäiden toimintakyky on maan keskiarvoa parempi. Työttömien aktivointiaste on maan keskiarvon yläpuolella. Työllistymistä edistävien palvelujen yhteensovittaminen on tehty hyvin, kertoo Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Ikääntyneiden palveluja on Essotessa kehitetty aktiivisesti ja palvelurakennetta uudistettu. Laitoshoito on purettu, välimuotoista asumista, kuten perhehoitoa ja tavallista palveluasumista tehostetun palveluasumisen rinnalle, on lisätty ja näin palvelurakennetta kevennetty.

– Kotihoidon tukena on kotisairaalatoimintaa ja lääkärin konsultointimahdollisuus. Palvelut ovat integroituneet hyvin muiden palveluiden, esimerkiksi terveyspalvelujen, kanssa. Erikoissairaanhoidon päivystyksen ja vuodeosastojen käyttö oli kohtuullista, sanoo terveyspalvelujen vt. johtaja Santeri Seppälä.

Ikääntyneiden päivystyskäyntien määrä perusterveydenhuollossa on maan keskitasoa ja erikoissairaanhoidossa hieman alle maan keskiarvotason, mikä kuvastaa perusterveydenhuollon ja ikääntyneiden palveluiden kykyä hoitaa akuutit tilanteet.

– Ikäihmiset eivät ruuhkauta päivystystä, kun perusterveydenhuolto ja vanhuspalvelut toimivat oikein, Seppälä tiivistää.

Muita THL:n raportin huomiota

  • Perusterveydenhuollossa väestöpeittävyys, hoitajakäynnit ja sähköinen asiointi ovat hyvällä tasolla, vaikka hoidon saatavuudessa on kehitettävää.
  • Hammaslääkäritilanne alueella on hyvä. Tämä mahdollistaa lyhyet odotusajat hoitoon ja hyvän käynti- sekä potilasmäärän. Myös peruspalvelujen saatavuus näyttää pääosin hyvältä.
  • Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa vuonna 2017 syntyvyys oli keskimääräistä vähäisempää, 40,8 (keskiarvo 44,5). Se on myös vähentynyt viiden vuoden aikana. Lasten osuus väestöstä on maan pienimpien joukossa, sekä vauva-, neuvola- että kouluikäisissä. Hoitohenkilöstöresurssit olivat silti lasten- ja äitiysneuvoloissa vuonna 2017 maan keskitasoa paremmat, esimerkiksi lastenneuvoloissa maan parhaimmat.
  • Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri- ja psykologiresurssit olivat vuonna 2017 maan parhaimpien joukossa vastuulla olevien asiakkaiden määrään suhteutettuna.
  • Lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnissa on kehitettävää, ja kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä ja kotipalvelua olisi hyvä vahvistaa. Kustannukset kohtuulliset, painottuvat avohuoltoon.
  • Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluista todetaan, että työttömien aktivointiaste on maan keskiarvon yläpuolella, ja työllistymistä edistävien palvelujen yhteensovittaminen on toteutettu hyvin.
  • Psykiatrian laitoshoidon käyttö oli runsasta: väestöön suhteutettuna tämä on ylittänyt maan keskiarvon noin 23 prosentilla. Päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä asukaslukuun suhteutettuna oli maan korkeimpien joukossa.
  • Päihdehuollon avohoidossa asiakkaita oli suhteellisesti maan keskiarvon verran tai sitä vähemmän, samoin päihdehuollon laitoksissa hoidettuja. Tämä antaa viitteitä tarpeesta arvioida avo- ja laitoshoidon suhdetta ja mahdollisesti parantaa avopalvelujen saatavuutta.
  • Vammaisten palveluista todetaan, että vammaisille myönnettyjen palvelujen ja tukien kokonaislukumäärä asukaslukuun suhteutettuna oli maan suurin. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli 36 prosenttia enemmän asiakkaita kuin maassa keskimäärin. Kehitysvammaisten ohjatun ja tuetun asumisen asiakkaita oli vuoden 2017 lopussa maan keskiarvoon verrattuna kaksinkertainen määrä. Luku oli myös maan korkeimpien joukossa. Näinollen myös vammaisten palvelujen kustannukset olivat maan korkeimpien joukossa ja kustannuksissa ja käytössä näkyy erityishuoltopiirin vaikutus palvelujen määriin.

Lisätietoja

Niina Kaukonen
Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja
Essote
niina.kaukonen [at] essote.fi
044 794 4003

Santeri Seppälä
Terveyspalvelujen vt. johtaja
Essote
santeri.seppala [at] essote.fi
040 359 6934

Satu Auvinen
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
Essote
satu.auvinen [at] essote.fi
044 351 2302