Poikkeusoloihin Essotessa luotu uniapnean etähoito on herättänyt alalla poikkeuksellisen suurta kiinnostusta.

Etähoidon luonut sairaanhoitaja Armi Luukkonen pääsee pian esittelemään menetelmää kansallisella tasolla hoitajille ja lääkäreille.

– Meillä on nyt luotu erinomaisia uusia käytäntöjä, jotka varmasti kantavat korona-ajan jälkeen. Uudet etähoidon keinot leviävät taatusti laajasti myös muualle maailmalle, arvioi Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Uniapnean etähoito syntyi olosuhteiden pakosta. Sairaanhoitaja Luukkonen tuskaili, kun potilaita alkoi tulvia keskussairaalassa keuhkosairauksien yksikköön jopa 40 henkilön viikkovauhdilla.

Uniapnea on unihäiriö, jossa unenaikaiset hengityskatkokset tekevät unesta katkonaista. Uniapnean aiheuttaa nielun ahtautuminen. Toistuvien katkosten takia vaikeaa uniapneaa sairastava on usein aamulla väsynyt, tuntee itsensä ärtyneeksi ja nukahtelee helposti.

Uniapneapotilaita hoidetaan koneen ja siihen yhdistyvän maskin avulla. Kone ja maski ylläpitävät ilmateissä kullekin sopivaa ylipainetta, joka pitää ylähengitystiet auki unen aikana.

Uniapneahoitajat Mandi Lehto ja Armi Luukkonen näyttävät etävastaanotolla, miten hoitolaite toimii.

Tähän asti uniapneapotilaat on opastettu hoitoon ja laitteiden käsittelyyn henkilökohtaisesti tai hyvin pienissä ryhmissä. Luukkonen aloitti ensimmäiset suuremmat kuuden henkilön ryhmäohjaukset juuri, kun koronatilanne alkoi kaatua päälle.

– Koronapandemia laittoi miettimään, kuinka saisimme uniapneapotilaidemme hoidon aloitetuksi. Potilaita alkoi hakeutua päivystykseen ja hoitoa odottavien jono alkoi venyä, kun jouduimme perumaan vastaanottoja ja ryhmäohjauksiakaan ei voitu toteuttaa, Luukkonen kertoo.

Luukkonen sai ajatuksen etäopastuksesta, joka pantiin toimeen heti. Jo useamman viikon ajan Luukkonen on pitänyt hoidon aloituksia videoyhteyden avulla. Etäseurannan avulla varmistetaan laitteen toiminta ja oikea käyttö: laite lähettää valmistajan pilvipalveluun dataa, josta hoidon sujuminen voidaan nähdä.

– Potilaat ovat ilahtuneet kovasti, kun laitteen saa nopeasti korona-aikaankin. Sitten pidän heille noin 75 minuutin luennon ja opastuksen, jossa näytämme koneen ja maskin käytön. Soitamme potilaille kuukauden sisään ja kysymme kuinka heillä menee, Luukkonen kertoo.

Noin 50 potilasta ohjattu etänä

Potilaat seuraavat luentoa kotonaan ja joskus myös työpaikoillaan. Tähän mennessä Luukkonen on ohjannut noin 50 potilasta etänä huhtikuun puolesta välistä lähtien.

– Tiedossamme ei ole vielä muita sairaanhoitopiirin yksiköitä, joissa hoidon aloituksia tehtäisiin etänä. Tämä on osoittautunut vaikuttavaksi ja todella varteenotettavaksi hoito- ja ohjausmenetelmäksi, Luukkonen iloitsee.

Etäohjauksen suuri kysyntä Essoten ulkopuolella yllätti Luukkosen. Laitevalmistajan valtakunnallisessa etätilaisuudessa hän pääsee esittelemään menetelmää suurelle joukolle lääkäreitä ja hoitajia teemalla ”korona-ajan hoidon aloitukset”.

– Potilaita on kaikkialla alkanut löytyä runsaasti, kun sairaus on ollut paljon julkisuudessa. Esimerkiksi pelkästään Turun alueella uniapnean hoitoon tarkoitettuja laitteita käyttää yli 12 000 henkilöä ja Essotenkin alueella yli 3000, Luukkonen kertoo.

Hoitajille siirretty vastuuta

Uniapneapotilaat tulevat keuhkosairauksien vastaanotolle lähetteellä perusterveydenhuollosta tai yksityiseltä sektorilta. Essotesta potilas on saanut laitteen keskimäärin kolmen kuukauden sisällä lähetteen tulemisesta keuhkovastaanotolle. Kansallisella tasolla jonot ovat voivat olla puoltakin vuotta.

Luukkosen ja sairaanhoitajien Kaija Ripatin, Vilja Saarelman ja Mandi Lehdon lisäksi hoitoa antaa perusterveydenhuollon uniapneahoitaja Christina Ovaskainen. Kuntoutusohjaaja Leena Hertz auttaa hoidon ongelmatilanteiden ratkomisessa ja hoitaa uniapnean hoitotarvikejakelua ja maskien/laitteiden vaihtoa.

Essotessa on menty etujoukoissa hoidon aloituksen vastuun siirrossa hoitajille.

– Meidän yksikössä pääsääntöisesti uniapneahoitajat aloittavat hoidot suoraan ilman lääkärin vastaanottoa. Tämä oli seurausta pitkään jatkuneesta lääkärivajeestamme. Tämä jännitti aluksi kovin meitä hoitajia, että kuinka potilaat asian ottavat. Potilailta alkoi kuitenkin tulla positiivista palautetta. Tarvittaessa toki konsultoimme lääkäreitämme, Luukkonen kertoo.

Apua myös astmapotilaille

Apua on löytynyt samassa asioiden uudelleen mietinnässä myös astma- ja keuhkoahtaumapotilaille.

– Kävin kollegani Kaija Ripatin kanssa päivystyksessä astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaiden hoidon asiantuntijoina. Pyrimme hoitamaan keuhkolääkärin kanssa potilaat yhteistyössä kotiin ilman, että heidän olisi tarvinnut tulla päivystykseen asti. Huomasin, että jos astma- ja keuhkoahtaumatautipotilailla oli käytössä uniapnean hoitolaite, niin saimme kostuttajan ja paineen tehostamisen avulla keuhkotilannetta parannetuksi. Potilaan ei tarvinnutkaan hakeutua sairaalaan asti hoitoon, Luukkonen kertoo.